1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kaupungit

Pelkkä toriparkki ei houkuttele ihmisiä keskustaan – Professori: mielikuvat kaupunkikeskustoista eivät vastaa todellisuutta

Isot kauppakeskittymät ja verkkokauppa vievät asiakkaita kaupunkien keskustoista. Kaupungeissa mietitään, miten he palaavat takaisin.

kaupungit
Polkupyöräilyä talvella.
Lahden kaupunki aikoo järjestellä keskustan liikenteen uusiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on viihtyisämpi keskusta.Petteri Bülow / Yle

Monet suomalaiset kaupungit ovat lähteneet pelastamaan perinteisiä kauppapaikkoja, keskustoita ja toreja, rakentamalla toriparkkeja ja kävelykatuja. Kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran mukaan se ei riitä. Vaattovaara herättelee kaupunkeja miettimään, miksi kukaan tulisi kävelemään kaupungin keskustoihin.

Lahdessa on alettu miettiä. Kaupunki on nyt uuden kynnyksellä, kun eteläisen kehätien valmistuminen hiljensi yhden kaupunkia halkovan valtaväylän, Mannerheiminkadun. Entinen valtatie 12 päätyi valtiolta kaupungin omistukseen ja kaupunki ryhtyi heti kaavoittamaan kadusta uutta kaupunkibulevardia.

– Nyt pienennetään mittakaavaa ihmiselle sopivaksi. Se tarkoittaa vihreyttä, kapeampaa tietä, mahdollisuutta pyöräillä ja kävellä, sanoo Lahden maankäytön johtaja Petri Honkanen.

Samalla koko keskustan liikennejärjestelmä pannaan uusiksi vaiheittain seuraavan kymmenen vuoden aikana. Keskustaa kiertää kehä, joka mahdollistaa autoille sujuvan liikkumisen ja kehän sisällä olevia keskustan katuja muutetaan niin, että kevyellä liikenteellä on enemmän tilaa. Autoilu ei ole kuitenkaan kokonaan kielletty.

– Kaikki trendit viittaavat siihen, että yksityisautoilijoiden määrä tulee lisääntymään vielä pitkään. Meidän ratkaisumme on rakentaa lisää pysäköintilaitoksia.

Lahden toriparkki valmistui vuonna 2015. Sen jälkeen kaupungin pääkatu, Aleksanterinkatu muutettiin osin yksisuuntaiseksi ja kävelypainotteiseksi. Toriparkkiin ollaan tyytyväisiä.

– Toriparkki on hyvä esimerkki siitä, että julkinen investointi poiki ympärilleen yli sadan miljoonan euron investoinnit. Kun pysäköintiä osoitettiin toriparkkiin, voi kortteleita käyttää asumiseen.

Kaupunki havitteleekin keskustaan lisää asukkaita. Tavoitteena on saada keskustaan ja sen lähituntumaan uusia asuntoja 8000–10 000 asukkaalle. Uusien asukkaiden saaminen edellyttää kuitenkin sitä, että kaupunki on viihtyisä.

Lahden maankäyttöjohtaja Petri Honkanen ja Lahti City ry:n toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen
Lahden maankäyttöjohtaja Petri Honkanen ja Lahti City ry:n toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen yrittävät ennakoida, mitä asukkaat haluavat kaupungin keskustalta vuonna 2030.Juha-Petri Koponen / Yle

Onko kaupungissa eleganssia ja rosoisuutta?

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mielestä toriparkin rakentaminen on vasta hyvä alku keskustan elävöittämiseen.

– Kävely ja kevyt liikenne on yhä muodikkaampaa, mutta kaupunkien pitäisi olla analyyttisempia ja miettiä tarkemmin, ketkä tulevat kävelemään keskustaan ja miksi he siellä kävelisivät.

Vaattovaaran mukaan mielikuvissa kävelykeskustoissa on pieniä putiikkeja, erikoisliikkeitä ja kahviloita. Totuus on kuitenkin toinen.

– En tiedä kovin monta katua, reittiä tai aluetta, jossa tämä olisi toteutunut, sanoo Vaattovaara.

Vaattovaara toivoo, että kaupungin kehittäjät lukisivat kansainvälisiä tutkimuksia, joiden mukaan viihtyisän ja eloisan keskustan vetovoimaa lisäävät moninaisuus, erityinen identiteetti ja saavutettavuus eli se, että paikalle myös pääsee helposti.

Vaattovaara kertoo kuulleensa monikansallisen yrityksen johtajalta näkemyksiä siitä, minkälaisessa kaupungissa heidän työntekijänsä haluavat asua. Kaksi ääripäätä nousi esiin – eleganssi ja rosoisuus.

– Ihmiset hakevat jotain erityisen kaunista, ylevöittävää, innoittavaa ja toisaalta rosoista, jännittävää, Berliinin kaltaista. Harvoin on yhtä reseptiä, joka siirrettynä toimii. Ei edes se kävelykeskusta.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mielestä kaupungit eivät ole riittävästi miettineet, miksi ihmiset tulisivat keskustaan. Vetovoimaksi eivät riitä kävelykadut tai helppo saavutettavuus

Lahden maankäytön johtaja Petri Honkanen suhtautuu rauhallisesti professorin kritiikkiin. Kaupunki ei ole vielä valmis. Eikä se valmistu kymmenen vuodenkaan kuluttua.

– Katusuunnitelmaa tehdään koko ajan. Se ei ole sitä, että teemme keskustan valmiiksi parissa vuodessa vaan se on jatkuva prosessi. Me koko ajan kuuntelemme herkällä korvalla, mihin suuntaan pitäisi mennä.

Honkanen on myös samaa mieltä professorin kanssa siitä, että kaupungin on kehityttävä omanlaisekseen. On muistettava kaupungin oma historia ja luoda myös jotain uutta, mitä ei ole muualla.

Lahden kaupunki on tehnyt oman voitavansa. Kaupunki on tuonut oman palvelutorinsa kauppakeskukseen, keskittänyt sotepalveluita ydinkeskustaan ja osoittanut tilat uudelle taidemuseolle keskustan tuntumasta.

Honkanen kuitenkin muistuttaa, että kaupunkikulttuurin luominen ei ole vain kaupunkiorganisaation tehtävä. Kaupunki voi olla mahdollistaja, mutta mukaan tarvitaan yritykset ja yhteisöt.

Miten sitten kivijalkayritykset pärjäävät keskustoissa?

Korona opetti yrityksiä muuntautumaan

Lahden keskustan kehittämisyhdistyksen, Lahti Cityn toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen on huomannut yrityksissä suuren muutoksen korona-aikana. Eri alojen yrittäjät ovat hakeutuneet yhteen, liiketiloja on jaettu ja toimialojen rajoja rikottu.

– Korona-aika on antanut esimakua tulevaisuudesta. Tilojen käyttöä harkitaan nyt tarkkaan, niitä käytetään monipuolisemmin ja monialaisemmin kuin on totuttu, sanoo Wirtanen.

Pärjätäkseen tulevaisuudessa yritysten on oltava muutosherkkiä ja valppaana yllätysten varalta. Yrittäjät ovat huomanneet, että enää ei yksi tuote tai palvelu riitä, pitää olla erilaisia tuotteita ja palveluita. Se tuo myös turvan.

Yrityksille on apua myös teknologiasta. Älylaitteet keräävät ihmisistä tietoa yhä enemmän, ja sitä voidaan hyödyntää yritysten markkinoinnissa.

– Yritykset voivat hyödyntää teknologiaa ja sijaintipalveluita niin, että ihmisiä ohjataan tiettyyn paikkaan, kun toiveet ja tarpeet tiedetään.

Pipsa Wirtanen odottaa, milloin robotit näkyvät yhä enemmän liikenteessä. Kun verkkokauppa kasvaa, pitää miettiä, miten paketit saisi parhaiten perille. Tulevaisuudessa kuorma-autojen sijaan pienemmät kuljetusvälineet kuten robotit ja dronet tuovat paketit perille.

Kaiken tehokkuuden ja teknologian rinnalle ihmiset kaipaavat vapaata, tehotonta tilaa. Siksi kaupungeissa pitää olla myös puistoja ja kohtaamispaikkoja.

– Meillä pitää olla myös hengittäviä tiloja rauhoittumiseen. Kun älyteknologia ja robotit ovat jo kotona ja kohta katukuvassa, me kaipaamme pehmeyttä, luontoa ja muita pehmeitä arvoja.

Millaisessa keskustassa sinä viihtyisit? Aiheesta voi keskustella sunnuntai-iltaan klo 23:een asti.

Lue seuraavaksi