1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. jouluperinteet

Nuoret eivät noudata jouluperinteitä yhtä automaattisesti kuin vanhemmat sukupolvet – "Nuoret valitsevat hyvin omaehtoisesti omat traditionsa"

Perheiden tapa osallistua yhdessä joulukirkkoon on vähentynyt. Valtaosa kolmekymppisistä ei ole käynyt lapsena joulukirkossa.

Vuosaaren seurakunnan kappalainen Marketta Antola ei pääse koronarajoitusten vuoksi tänä jouluna pitämään jouluhartautta Vuosaaren kirkossa. Kuva: Hanna Terävä / Yle

Helsingin Vuosaaren kirkko on tänä jouluaattona tyhjä ja hiljainen. Aiempina vuosina kirkkoon on kerääntynyt useampi sata ihmistä joulujumalanpalvelukseen.

Vuosaaren seurakunnan kappalainen Marketta Antola pitää joulukirkon peruuntumista isona menetyksenä.

– Meillä on aktiivinen seurakunta. Kun nyt on ollut useamman viikon jo melkein kaikki toiminta lamassa, niin olisi ollut tärkeää, että seurakuntalaiset olisivat päässeet edes joulukirkkoon. Toisaalta nyt lohduttaa se, että radiosta voi kuunnella oman seurakunnan jouluhartautta.

Antolan vetämä aattohartaus kuullaan Yle Radio 1:ssä kello 15.

Kappalainen Marketta Antolan hartauden kuulevat tänä jouluna muutkin kuin Vuosaaren seurakuntalaiset. – On kunniatehtävä, että saa olla pappina koko kansan jouluhartaudessa, Antola sanoo. Kuva: Hanna Terävä / Yle

Lapsuudenperhe vaikuttaa kirkossakäyntiin

Jouluaatto on perinteisesti ollut suomalaisten suosituin kirkossakäyntipäivä. Viime vuonna kirkossa kävi jouluaattona lähes 200 000 ihmistä.

Kävijämäärät ovat tosin laskeneet tasaisesti parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Vielä 20 vuotta aiemmin jouluaatto veti kirkkoihin yli puoli miljoonaa suomalaista.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kertoo, että yksi syy joulukirkon suosion hiipumiseen löytyy perinteiden muutoksesta.

Uusimmassa evankelis-luterilaisen kirkon nelivuotiskertomuksessa selvitettiin oliko ihmisten omassa lapsuudenperheessään tapana käydä joulukirkossa. Uskonto arjessa ja juhlassa (siirryt toiseen palveluun) -julkaisussa lähes 60 prosenttia yli 70-vuotiaista kertoi käyneensä lapsena joulukirkossa, mutta 30–39-vuotiaista vain kolmannes.

Tutkimuksessa havaittiin, että joulukirkkoon osallistuminen lapsuudenkodissa heijastui suoraviivaisesti omaan joulunviettoon. Niistä, jotka olivat lapsuudenkodissaan osallistuneet joulukirkkoon, 70 prosenttia osallistui ainakin toisinaan joulukirkkoon myös aikuisena. Heistä, jotka eivät olleet käyneet joulukirkossa, 72 prosenttia ei siihen aikuisenakaan osallistunut.

– Lapsuudenkodin perinteensiirto on todella voimakas vaikuttaja uskonnollisessa käyttäytymisessä. Perheiden tapa osallistua yhdessä joulukirkkoon on vähentynyt. Se näkyy jo nykyisissä keski-ikäisissä, ja he tietysti todennäköisemmin levittävät tätä käymättömyyden perinnettä omille lapsilleen, Salomäki uskoo.

Vähiten joulukirkossa käyvät 30–54-vuotiaat miehet.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki yllättyi siitä, että eri sukupolvilla oli niin erilaiset tavat suhtautua esimerkiksi joulurauhanjulistukseen. Kuva: Hannu Jukola

Valtaosa käy jouluisin haudoilla

Kirkon nelivuotiskertomuksessa on ensimmäistä kertaa kysytty suomalaisten joulunviettotapoja.

Ateriointi erityisine jouluruokineen kuului lähes jokaisen suomalaisen joulunviettoon. Myös läheisten muistaminen oli keskeinen osa suomalaisten joulua, Hanna Salomäki kertoo.

– Suomalaisessa kulttuurissa joulu on aikaa, jolloin suvut ja perheet kokoontuvat yhteen. Silloin muistetaan myös heitä, jotka eivät enää ole joulun vietossa mukana ja käydään heitä haudoilla muistelemassa.

58 prosenttia ilmoitti, että heidän joulunviettoonsa kuuluu useimmiten haudoilla käyminen ja 27 prosenttia kävi haudoilla toisinaan.

Joulurauhanjulistusta seurasi useimmiten 46 prosenttia suomalaisista ja toisinaan 32 prosenttia.

"Tapauskonnollisuus alkaa selvästi nuoremmilla sukupolvilla murtua. Nuoret valitsevat hyvin omaehtoisesti omat traditionsa eri perinteiden keskellä."

Hanna Salomäki

Nuoret haluavat itse valita omat perinteensä

Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että kuten kirkossakäynti, myös muut joulunviettotavat muuttuvat.

Esimerkiksi yli 70-vuotiaista vain 5 prosenttia kertoo, ettei koskaan kuuntele joulurauhanjulistusta, mutta alle 30-vuotiaista jo kolmannes jättää joulurauhanjulistuksen aina kuuntelematta.

Salomäen mukaan nuorempien sukupolvien suhtautuminen perinteisiin kirkollisiin tapoihin on muuttunut. Esimerkiksi kasteet ja avioliittoon vihkimiset kirkossa ovat vähentyneet selvästi.

Sama suuntaus näkyy myös vuoden kierron juhlissa. Esimerkiksi jouluperinteiden noudattaminen ei nuoremmille sukupolville ole enää niin automaattista kuin vanhemmille ikäpolville.

– Tapauskonnollisuus alkaa selvästi nuoremmilla sukupolvilla murtua. Nuoret valitsevat hyvin omaehtoisesti omat traditionsa eri perinteiden keskellä. Se näkyy arjen käytänteissä, mutta selkeästi myös sekä oman elämänkaaren juhlahetkissä että vuoden kierron juhlahetkissä. Ratkaisut tehdään henkilökohtaisen pohdinnan kautta, Salomäki toteaa.

Messut kiinnostavat, jos niiden tekemiseen voi itse osallistua

Salomäen mukaan kirkot ja seurakunnat ovat pyrkineet viime vuosina tarjoamaan yhä monipuolisempia jumalanpalveluksia. Messuja järjestetään eri kohderyhmille ja myös kirkon ulkopuolella, kuten metsissä ja toreilla.

– Viime vuosina ovat yleistyneet yhteisöjumalanpalvelukset, joissa osallistujilla on isompi rooli jumalanpalveluksen tekemisessä. Tutkimuksissa on myös todettu, että mitä enemmän ihmisillä on mahdollisuus osallistua itse toimintaan, sitä vahvempaa sitoutumista se tuottaa, Salomäki sanoo.

Marketta Antola kertoo, että Vuosaaressa nuorille ja perheille järjestetään omia messuja, jotka vetävät nuorempaa väkeä paikalle. Erityisesti nuorten toimita keskittyy heidän itsensä järjestämiin jumalanpalveluksiin ja messuihin.

Perinteisten jumalanpalvelusten uskolliset kävijät ovat Antolan mukaan varttuneempaa väkeä.

– Tavallisen messun tulisi kuitenkin olla sellainen, että se on joka kerta vähän erilainen, hyvin järjestetty ja kutsuu kaikkia mukaan. Pyrimme tekemään sellaisen messun, jossa kaikki voisivat viihtyä.

Lue myös:

Vaihtoehtoiset tavat uskoa yleistyvät nuorissa ikäluokissa perinteisen jumaluskon sijaan – erityisen vastaanottavaisia vaihtoehtoisuudelle ovat nuoret miehet

Kuuntele: Havaintoja ihmisestä -sarjan Haluamme lumoutua -jouluaattojakso henkisyydestä