1. yle.fi
  2. Uutiset

"Koulun rakenteet ovat jämähtäneet" – nuoret opettajat arvostelevat ikuista tyttö–poika-jakoa, myös opetussuunnitelma vaatii muutosta

Opetussuunnitelma vaatii käsittelemään sukupuolen moninaisuutta, mutta moni opettaja ei osaa tai uskalla sitä tehdä.

opettajat
oppilaat kävelevät jonossa sisään koulurakennukseen
Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan vain joka toinen sukupuolivähemmistöä edustava oppilas pitää koulusta, kun muista nuorista siitä tykkää kaksi kolmasosaa. Kuvituskuvaa. Pyry Sarkiola / Yle

Kakkosluokan äidinkielen tunnilla luettiin satuja. Opetusharjoittelijat aikoivat käsitellä sadun Santerista, joka halusi pukea mekon itsenäisyyspäivän juhliin. Opettaja vastusti ajatusta, sillä satu ei hänen mukaansa sopinut lasten ikätasoon ja voisi saada vanhemmat pahastumaan. Hän päätti viedä asian rehtorille.

Toisessa koulussa poikaoppilas oli jo monta vuotta halunnut olla kulkueen Lucia. Opettajien ensireaktio oli kielteinen, ja opettajahuoneessa käytiin keskustelua siitä, pilaako poika-Lucia perinteen. Lopulta pojalle päätettiin antaa Lucian rooli, mutta asiasta ei haluttu enempää keskustelua.

Nämä esimerkit ovat pääkaupunkiseudun yläkouluista loppysyksyltä. Emme julkaise niiden kertojien nimiä, koska aran aiheen vuoksi he eivät halua tulla tunnistetuiksi.

Opetussuunnitelma on vuodesta 2014 (siirryt toiseen palveluun) vaatinut, että “perusopetus lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta”. Lisäksi opetuksen pitäisi olla sukupuolitietoista eli purkaa sukupuolittuneita käytäntöjä.

Kauniit tavoitteet eivät kuitenkaan aina toteudu käytännössä. Monessa koulussa tyttö–poika-jako elää edelleen sitkeässä.

EU:n perusoikeusviraston (FRA) kyselyssä (siirryt toiseen palveluun)neljännes 15–17-vuotiaista suomalaisista vastaajista kertoi, ettei heidän kouluopetuksessaan ole käsitelty ollenkaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä aiheita.

Asia kuitenkin koskee omakohtaisesti monia nuoria. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyyn vastanneista nuorista noin 3 prosenttia kertoi kuuluvansa sukupuolivähemmistöön. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transihmiset, sukupuolettomat, intersukupuoliset sekä sukupuoliristiriitaa kokevat ihmiset.

Lisäksi noin 10 prosenttia kuului seksuaalivähemmistöihin eli oli muita kuin heteroja.

"Koulun rakenteet ovat jämähtäneet"

Musiikin kirjassa pojat soittavat usein rumpuja ja tytöt huilua. Musiikinopettajaopiskelija Petro Pitkänen yrittää kuitenkin varmistaa, että kaikki pääsevät kokeilemaan kaikkia soittimia.

Hänen mukaansa yhteiskunnassa on parhaillaan meneillään murros sukupuoliroolien suhteen.

– Ymmärrän, että osa opettajista, jotka ovat olleet alalla 30 vuotta, turhautuvat kokiessaan, ettei heidän opetustyylinsä enää kelpaakaan. Että sukupuolirooleihin ja omaan kielenkäyttöön pitääkin kiinnittää erityistä huomiota.

Musiikinopettajaopiskelija Petro Pitkänen kertoo videolla, miten sukupuoliroolit näkyvät musiikin opetuksessa.

– Työelämään astuminen oli shokki, kertoo toinen, nimettömästi esiintyvä nuori opettaja.

Hän sanoo odottaneensa opettajankoulutuksen perusteella enemmän esimerkiksi sukupuolinormien kyseenalaistamista.

– Mutta koulumaailma onkin melko samanlainen kuin silloin, kun itse olin koulussa. Sen rakenteet ovat jämähtäneet. Monilla opettajilla on käsitys, että on olemassa vain tyttöjä ja vain poikia.

– En kuitenkaan jaksaisi koko ajan olla muutosagentti. Uutena opettajana tekisi mieli sulautua joukkoon ja tehdä niin kuin on tapana tehdä, vaikka se menisi omia arvoja vastaan.

Uutena opettajana tekisi mieli sulautua joukkoon ja tehdä niin kuin on tapana tehdä.

Opettajaopiskelija

Myöskään Itä-Suomen yliopiston tutkija Salla Myyryn mukaan sukupuolen moninaisuus ei vielä systemaattisesti näy koulun käytänteissä, vaikka uusi opetussuunnitelma ja tasa-arvolaki toisin vaatisivat.

– Tietoisuus näistä kysymyksistä ei tapahdu itsestään.

Muusikko soittaa runmpuja
Musiikinopettajaopiskelija Petro Pitkänen yrittää soittaa rumpuja mahdollisimman "miehekkään näköisesti". "Monissa kouluissa vanhat koulukirjat poistuvat käytöstä hitaasti. Siksi opettajilla pitäisi olla riittävä koulutus ymmärtämään niiden stereotypiat ja ristiriidat."Isto Janhunen / Yle

Lue myös:

Tutkija: Tyttöjen ja poikien erilliset liikuntatunnit ovat jäänne, jota mikään tutkimus ei tue, ja osa perusteluista on jopa säälittäviä

"Opettajankoulutus ei ole valmistanut minua tällaiseen"

Kun opettajaopiskelija Saana Ylikruuvin luokassa homoteltiin, hän huomasi, ettei tiedä mitä tehdä.

Yläkoulun yhteiskuntaopin tunnilla käytiin läpi eri puolueiden kantoja, ja se kirvoitti luokasta kaikenlaisia kommentteja.

– Opettajankoulutus ei ollut valmistanut minua siihen tilanteeseen, kertoo myös Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton Soolin puheenjohtajana toimiva Ylikruuvi.

– Ei ole toimiva ratkaisu vain kieltää joidenkin sanojen käyttö, vaan minun pitäisi osata perustella se ja käydä asiasta kunnon keskustelu.

On epämukavaa, kun ei tiedä, mitä käsitteitä käyttää, eikä halua loukata ketään.

Saana Ylikruuvi, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton puheenjohtaja

Ylikruuvi sanoo ymmärtävänsä, että tiedon puute voi houkutella monia opettajia vaikenemaan.

– Esimerkiksi joku saattaa sanoa, että parisuhde on miehen ja naisen välinen asia, mikä voi sulkea turvallisen tilan toisilta. Koen, etten ole saanut mitään koulutusta siihen, miten sellaisesta aiheesta voi käydä keskustelua.

Ylikruuvin mukaan haasteet voivat alkaa jo sanastosta.

– Tilanne on usein epämukava, kun ei tiedä, mitä käsitteitä käyttää, eikä halua loukata ketään. Monelle on epäselvää esimerkiksi, pitäisikö sanoa “korjauttaa sukupuoli” vai “vaihtaa sukupuoli”. Yhden sanan ero saattaa muuttaa oppijoiden käsitystä itsestään ja muista.

Sool kannattaakin esimerkiksi tunnekasvatuksen ja sukupuolitietoisuuden lisäämistä opettajankoulutukseen.

Saana Ylikruuvi pomputtelemassa palloa Porin Cygnaeuksen alakoulun pihalla.
Saana Ylikruuvi on pelannut jalkapalloa 12 vuotta. Hän on huomannut nuorten suhtautumisen jalkapalloon muuttuneen oman kouluaikansa jälkeen: aiemmin tytöt tekivät jotain muuta poikien pelatessa, kun nykyään palloa voivat potkia kaikki. Kasper Heimolehto / Yle

Sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen eivät tietenkään ole ainoita herkkiä aiheita, joita opettajien pitäisi pystyä työssään käsittelemään. Myös kulttuurien, uskontojen tai vaikkapa poliittisten näkemysten kirjon kanssa pitää toisinaan olla kieli keskellä suuta.

Joulun alla alakoulun opettajien Facebook-ryhmässä käydäänkin kipakkaa keskustelua siitä, miten huomioida ne oppilaat, jotka eivät joulua juhli.

Tutkijoiden mukaan moninaisuudesta vaikeneminen voi kuitenkin olla vaarallista, sillä se voi saada vähemmistöt kokemaan ulkopuolisuutta.

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret tuntevat muita useammin itsensä ulkopuoliseksi ja koulun ilmapiirin ongelmalliseksi. He myös kokevat useammin jäävänsä vaille opettajien välittävää ja oikeudenmukaista kohtelua.

Grafiikka kyselystä koulunkäynnistä pitämiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä haasteista.

"Paljon riippuu opettajan omasta mielenkiinnosta"

Niin uusien opettajien koulutuksella kuin kokeneiden opettajien täydennyskoulutuksella on näiden aiheiden kanssa kirittävää.

Yliopistoilla on Suomessa laaja itsemääräämisoikeus. Lapissa sijaitsee tiettävästi Suomen ainoa yliopisto, jonka opettajaopiskelijat käyvät kokonaan sukupuolitietoisuuteen keskittyneen pakollisen kurssin.

– Paljon on oman harrastuneisuuden ja kiinnostuksen varassa, kertoo eräs Helsingin yliopiston loppuvaiheen opettajaopiskelija omasta kokemuksestaan.

Osaaminen kasautuu niille, joilla on jo valmiiksi tietoa, avoimuutta ja kiinnostusta asiaan.

Tasaseksin toiminnanjohtaja Sofia Lind

Opiskelijajärjestöt myös järjestävät itse itselleen jonkin verran koulutusta. Ylimääräistä seksuaalikasvatusta on järjestetty yliopiston tuella monessa yliopistossa: Tampereella, Rovaniemellä, Helsingissä ja Jyväskylässä.

– Ainejärjestöjen kautta toteutettavan koulutuksen haaste on, ettei se tavoita kaikkia. Osaaminen kasautuu niille, joilla on jo valmiiksi tietoa, avoimuutta ja kiinnostusta asiaan, kertoo itsekin eri yliopistoissa luennoimassa käynyt Tasaseks Oy:n perustaja Sofia Lind.

Saana Ylikruuvi ruutuhyppelemässä Porin Cygnaeuksen alakoulun pihalla.
Saana Ylikruuvin edustama Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto ajaa opettajankoulutukseen lisää sukupuolisensitiivistä kasvatusta. Kasper Heimolehto / Yle

Täydennyskoulutuksen tilannekuva ei ole yhtään selkeämpi. Erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen Opettajien ammattijärjestöstä (OAJ) kertoo kaksi tuttua ongelmaa.

Ensinnäkin, täydennyskoulutusta tarjoavat monet erilaiset tahot, joten yksittäisten opettajien osallistumista tai edes kaikkea tarjontaa ei pystytä seuraamaan.

Toiseksi, kolmen pakollisen vuosittaisen koulutuspäivän lisäksi täydennyskoulutus on pitkälti vapaaehtoista ja kaikki opettajat eivät siihen halua tai pääse. Usein koulutus myös järjestetään työajan ulkopuolella.

– Aika paljon riippuu opettajan omasta mielenkiinnosta ja siitä, kuinka paljon haluaa lisää osaamista.

Usein luullaan, että asiat on aivan hyvin, eikä edes tiedosteta ongelmia, joita pinnan alla on.

Satu Honkala, Opetushallituksen opetusneuvos

Lain mukaan koulujen pitää laatia suunnitelma tasa-arvon edistämisestä. Opetushallitus selvitti asiaa jokin aika sitten, ja huomasi tasa-arvosuunnitelmien olevan vähintään puutteellisia. Vain puolella kouluista oli käytössä oma suunnitelma, ja niistäkin vain alle puolet sisälsi toimia esimerkiksi sukupuolitietoiseen opetukseen.

– Olen valmis tulkitsemaan, että jollei koulu ole saanut tasa-arvosuunnitelmaa tehtyä, tuskin he ovat paneutuneet asiaan muutenkaan, sanoo opetusneuvos Satu Honkala Opetushallituksesta.

– Usein luullaan, että asiat on aivan hyvin, eikä edes tiedosteta ongelmia, joita pinnan alla on. Saatetaan ajatella vaikka, ettei meidän koulussa varmaan ole ketään, jota tämä asia koskee.

"Opettajat eivät voi mukauttaa opetustaan vanhempien toiveiden mukaan"

Palataan takaisin kouluun, jonka äidinkielen tunnilla Santeri-satu oli tarkoitus esittää.

Myös koulun rehtori vastusti ajatusta. Hän korosti, että on hyvä noudattaa yhteiskunnan normeja ja pyrkiä arvoneutraaliuteen, eikä antaa opettajan omien arvojen näkyä.

– Hän vihjaili, että meillä olisi jokin oma agenda, vaikka vedottiin OPS:n arvopohjaan ja moninaisuuskasvatuksen tärkeyteen, kertoo asiaa rehtorin kanssa käsitellyt opettajaopiskelija.

– Aina koulumaailmassa ei tunnuta ymmärtävän, että kaikki tieto ja opetus on jollain tapaa arvolatautunutta. Myös siinä, mitä pidetään neutraalina, on taustalla valtaa.

Petro Pitkänen soittaa kitaraa
Pitkänen itse yrittää välttää yksioikoista tyttö-poikajakoa esimerkiksi tarkkailemalla omaa kielenkäyttöään. "En sano, että tytöt ja pojat vaan oppilaat, ja esimerkiksi puna- ja vihreäpaitaiset."Isto Janhunen /Yle

Lisäksi kyseinen rehtori pelkäsi vanhempien pahastuvan. Sama huoli on tullut esille myös muissa tähän juttuun tehdyissä haastatteluissa.

– Opettajat eivät voi vanhempien reaktioiden pelossa rajata opetuksestaan pois keskeisiä sisältöjä, kuten yhdenvertaisuutta. Se, että opetussuunnitelman juridinen velvoittavuus jäisi unohduksiin, tuntuisi absurdilta, Santeri-sadusta keskustellut opettajaopiskelija toteaa.

Korjausehdotuksiani on kaksi kertaa kieltäydytty hyödyntämästä kaupallisiin syihin liittyen.

Marita Karvinen, Setan koulutussuunnittelija

Ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Setan koulutussuunnittelija Marita Karvisen työhön kuuluukommentoida kustantajien pyynnöstä oppikirjoja. Hän on huomannut, että toisinaan myös oppikirjantekijät noudattavat opetussuunnitelmaa varoen.

– Minulle on käynyt kaksi kertaa niin, että kustantaja tai oppikirjan tekijä kertoo, etteivät he voi hyödyntää muutoin hyviä korjausehdotuksiani kaupallisiin syihin liittyen: muutoin kirja ei myisi Pohjanmaalla tai Oulussa. Oletan tällä olevan tekemistä muun muassa näiden alueiden uskonnollisuuden kanssa.

Santeri-satu sen sijaan pääsi lopulta kakkosluokassa luettavaksi. Vaikka rehtori oli eri mieltä sen esittämisestä, hän ilmoitti, ettei voinut sitä estääkään. Ainakaan ääneen oppilaat eivät tuntuneet asiaa juuri ihmettelevän.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan 13.1.2021 klo 23.

Muokkaus 12.1. kello 13.55: Juttuun tarkennettu tieto, että Lapin yliopistossa on opettajaopiskelijoille suunnattu pakollinen kurssi, joka on kokonaan keskittynyt sukupuolitietoisuuteen. Aihetta kuitenkin käsitellään myös muiden yliopistojen pakollisilla kursseilla.

Korjaus 13.1. kello 10:05: Juttuun korjattu Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) nimi.

Lisää aiheesta:

"Eläköön feminiiniset pojat, machotytöt ja kaikki siltä väliltä" – koulut purkavat nyt vanhoja sukupuolirooleja, eikä se miellytä aivan kaikkia

Tosimies vaihtui alakoulun kyltissä tosihenkilöksi - saako koulussa puhua tytöistä ja pojista?

"Pitäisikö eri uskontoryhmillekin olla omat wc:t?" Sateenkaariväelle ollaan valmiita järjestämään yliopistoihin vessoja, mutta asenteiden kanssa on tekemistä

Lue seuraavaksi