1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sähkökatkot

Sähkökatkot ovat vähentyneet, vaikka myrskyt ovat lisääntyneet – haja-asutusalueilla koetaan silti keskimäärin yli 10 tunnin verran sähkökatkoja

Etenkin metsissä olevat ilmajohdot ovat erityisen alttiita sääoloille.

sähkökatkot
Sähkölinjan päälle kaatunut puu
Ilmajohtoja on siirretty metsistä maanteiden varsille, mikä on pienentänyt johtovaurioiden riskiä ja nopeuttanut vaurioiden korjaamista.Johanna Raatikainen / Yle

Valtaosa sähkökatkoista johtuu Suomessa sääolosuhteista – myrskystä, tuulesta, lumesta tai ukkosesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myrskyt ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi. Ennen suuria myrskyjä tuli kerran 10–20 vuodessa, nyt niitä tulee vuosittain, kertoo Elenia Verkon käyttöpäällikkö Heikki Paananen.

– Myrskyjen lisääntymistä selittävät yhä lämpimämmät syksyt: routa ei pidä puita niin hyvin pystyssä, ja matalapainerintamia jyrää Suomen yli yhä enemmän. Nämä tekevät myrskyistä ja niiden vaikutuksista voimakkaampia, Paananen toteaa.

Vaikka myrskyt ovat lisääntyneet, suomalaisten kokemat sähkökatkot ovat sekä vähentyneet että lyhentyneet.

Energiateollisuus ry:n johtajan Kenneth Hännisen mukaan merkittävin syy tähän on maakaapeloinnin yleistyminen. Suomen sähköverkostossa maakaapelointien osuus on noussut kymmenessä vuodessa 20 prosentista lähes 50 prosenttiin.

Etenkin metsissä olevat ilmajohdot ovat erityisen alttiita sääoloille. Näillä alueilla maakaapelien osuus on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut.

Sähkökatkojen vähenemistä ja lyhentymistä selittävät Hännisen mukaan myös muut tekijät: ilmajohtoja on siirretty metsistä maanteiden varsille, mikä on pienentänyt johtovaurioiden riskiä ja nopeuttanut vaurioiden korjaamista. Johtoalueiden reunametsiä on karsittu, mikä on vähentänyt puista aiheutuvia haittoja. Verkostoautomatiikan lisääminen on nopeuttanut sähköjen palauttamista.

– Lisäksi verkkoja on pilkottu pienempiin kokonaisuuksiin sähköasemia lisäämällä, Hänninen luettelee.

Paananen kertoo, että asemakaava-alueen asukkaat kokevat vuodessa keskimäärin 2–3 ja haja-asutusalueen asukkaat keskimäärin 35 sähkökatkoa. Asemakaava-alueella sähkökatkot kestävät yhden vuoden aikana yhteensä keskimäärin reilut 30 minuuttia ja haja-asutusalueella yli 10 tuntia. Myrskyjen ja lumikuormien merkitys vuosittaisiin lukuihin on suuri.

Eniten sähkökatkoja Keski- ja Itä-Suomessa

Paanasen mukaan yli puolet kaikista sähkökatkoista on korkeintaan minuutin mittaisia välähdyskatkoja. Tällaiset sähkökatkot kertovat tilapäisestä häiriöstä – esimerkiksi puu osuu ilmajohtolinjaan kaatuessaan tai ukkonen osuu sähkölinjan viereen. Automatiikka katkaisee sähköt hetkeksi, mikä ratkaisee ongelman.

– Maaseudulla tällaiset ”räpsyt” ovat yleisiä, koska siellä on enemmän puiden ja ukkosen aiheuttamia ilmiöitä. Kaupunkialueilla harvat lyhyet välähdykset liittyvät yleensä maakunnan syöttöverkon laajempiin häiriöihin.

Pitkät sähkökatkot ovat Paanasen mukaan nykyään harvinaisia, ja ne johtuvat lähes poikkeuksetta suurista myrskyistä. Esimerkiksi viime syyskuussa koetun poikkeuksellisen pitkäkestoisen Aila-myrskyn takia 34 000 Elenian asiakasta menetti sähkönsä. Noin 2 000 asiakkaalla sähkökatko jatkui yli 12 tuntia ja noin 200 asiakkaalla yli vuorokauden.

– Investoinnit, jotka ovat vähentäneet pitkiä sähkökatkoja, on aloitettu taajamista, koska siellä on suurin asiakaskunta ja myös yhteiskunnan kriittiset toiminnot. Tilannetta on jo alettu parantaa myös haja-asutusalueilla.

Hännisen mukaan eniten sähkökatkoja koetaan Keski- ja Itä-Suomessa, missä on eniten metsien keskellä olevia ilmajohtoja. Pohjois-Suomessa katkoja aiheuttavat erityisesti lumi ja jää. Myrskyt tulevat Suomeen yleensä lännestä.

Sulaneet pakasteet voivat oikeuttaa korvaukseen

Vaikka pitkiä sähkökatkoja on eniten haja-asutusalueilla, sellaiseen olisi hyvä varautua etenkin myrskysäällä myös asemakaava-alueella. Kotitalouksissa kannattaakin olla varalla taskulamppu ja paristoja, vara-akku kännykkää varten sekä polttopuita, jos asunnossa on takka. Varastoituna tulisi olla myös vettä sekä ruokaa, jonka valmistamiseen ei tarvita sähköä, ohjeistaa Paananen Elenia Verkosta.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Jukka Kaakkola muistuttaa, että kuluttajalla on oikeus vakiokorvaukseen silloin, kun sähkökatko kestää vähintään 12 tuntia. Verkkoyhtiö saa yleensä automaattisesti tiedon katkosta, ja sillä on velvollisuus maksaa vakiokorvaus ilman, että kuluttajan pitää vaatia sitä erikseen.

Vähintään 12 tunnin katkossa vakiokorvaus on kymmenen prosenttia kuluttajan vuotuisesta siirtopalvelumaksusta. Tämän jälkeen vakiokorvaus kasvaa katkoksen pituuden mukaan: esimerkiksi vähintään 120 tunnin eli viiden vuorokauden katkossa korvaus on jo sata prosenttia, eli se kattaa yhden vuoden sähkönsiirtomaksun kokonaisuudessaan. Korvauskatto yhden kalenterivuoden aikana on 2000 euroa.

– Jos sähkökatkosta aiheutuu kuluttajalle rahallista vahinkoa, kuten sulaneet pakasteet, hänellä voi olla oikeus myös vahingonkorvaukseen, kertoo Kaakkola.

Vahingonkorvaus on korvausta siitä vahingosta, joka sähkönkäyttäjälle katkoksesta aiheutuu, joten korvauksen suuruus riippuu kulloisestakin vahingon määrästä. Vahingonkorvauksen saaminen edellyttää, että kyse on ollut sellaisesta katkoksesta, jota pidetään sähköntoimituksen virheenä.

Kaakkolan mukaan verkkoyhtiöt hyvittävät kuluttajille yleensä ongelmitta ja oma-aloitteisesti vakiokorvauksia. Sen sijaan vahingonkorvauskiistoihin liittyen kuluttajaviranomaiset saavat toisinaan kuluttajilta yhteydenottoja.

Lue myös:

Sähkönsiirto saattaa maksaa enemmän kuin sähkö itse – katso tästä miten siirtoyhtiö käyttää parjatun maksun

Satavuotias majakka seisoi Suomenlahden tyrskyissä autiona 2000-luvun alussa, sitten tunnettu vuorikiipeilijä eksyi luodolle – nyt siellä on vieraillut astronauttikin

Kerttu Kotakorpi: Lämpenevä merivesi voimistaa hirmumyrskyjä ennennäkemättömällä tavalla

Lue seuraavaksi