1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puolustuspolitiikka

Ruotsin puolustusministeri Ylelle: “Suomi, Ruotsi, Norja, Baltian maat – kaikkien täytyy auttaa kriisissä toisiaan, olipa yhteistyölle laadittu mikä hyvänsä pohja”

Ruotsin liittyminen Natoon aiheuttaisi Suomelle valtavan turvallisuuspoliittisen paineen, arvioi puolustusministeri Peter Hultqvist laajassa haastattelussa.

puolustuspolitiikka
Puolustusministeri Peter Hultqvist.
Puolustusministeri Peter Hultqvistista Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä pitää keskittyä konkreettiseen työhön arjen tasolla eikä spekuloida mahdollisella puolustusliitolla. – Vielä ei ole sen aika, hän sanoo.Daniel Ivarsson

TukholmaRuotsissa on ollut vilkas syksy puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa.

Eniten on keskusteltu kansallisesta puolustuskyvystä ja puolustusbudjetin tuntuvasta korotuksesta.

Puolustusministeri Peter Hultqvist kuvasi lisäystä historialliseksi, mutta asiantuntijat ovat muistuttaneet, että määrärahojen lähtötaso on myös historiallisen alhainen.

Joulukuun puolivälissä linjattiin maan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta vuosille 2021–2025. Siinä yhteydessä ruotsidemokraatit ilmoittivat yllättäen siirtyneensä kannattamaan Nato-optiota eli julkisesti ilmoitettua mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä tilanteen muuttuessa.

Ruotsissa on arvioitu, että puolue haluaa asemoitua lähemmäksi oikeistopuolueita myös puolustuspolitiikassa. Ruotsidemokraatit vastustaa yhä Naton jäsenyyttä yhdessä sosiaalidemokraattien, vasemmistopuolueen ja vihreiden kanssa.

Isoiksi uutisiksi nousivat tänä syksynä myös valmiustilan nostaminen Gotlannissa Venäjän toiminnan takia ja yllättäen järjestetyt harjoitukset Yhdysvaltain erikoisjoukkojen kanssa.

Erikoisjoukkojen harjoittelu ja muutos Nato-optiossa ovat herättäneet Suomessa kysymyksen, onko Ruotsi raottamassa Naton ovea? Esille on noussut myös kysymys Ruotsin halukkuudesta tai haluttomuudesta solmia Suomen kanssa puolustusliittoa.

Puolustusministerit allekirjoittavat aiejulistuksen.
– Syksyllä sopimamme yhteistyö Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotilla on iso askel. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä operatiivisessa suunnittelussa koskien kaikkia tilanteita, sanoo puolustusministeri Peter Hultqvist (oikealla). Norjan, Suomen ja Ruotsin puolustusministerit allekirjoittivat kolmenvälisen aiejulistuksen 23. syyskuuta Norjan Lakselvissä.Marita I. Wangberg / Puolustusministeriö

Yle tapasi Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin Tukholmassa.

Enemmistö valtiopäivillä kannattaa mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä ja haluaa, että hallitus ilmaisee tämän Ruotsin kantana. Pidät Nato-optiota ongelmallisena, miksi?

– Suomella on ollut Nato-optio pitkään. Suomi haluaa kertoa sillä, että se tekee puolustustaan koskevat päätökset itsenäisesti. Ruotsilla on puolestaan perinne sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Norja ja Tanska ovat Naton jäseniä.

– Pohjoismaissa vallitsee pitkällä aikavälillä syntynyt turvallisuuspoliittinen tasapaino. Jos yksi maa alkaa tätä keinuttaa ja tuoda mukaan uusia elementtejä, siitä syntyy turvattomuutta ja herää kysymyksiä, onko linja muuttumassa

– Se ei ole hallituksesta eikä minusta hyvä asia.

Miksi tällainen linjanmuutos tapahtuu Ruotsin politiikassa nyt?

– Se on selvää, että se on sisäpolitiikkaa. Ruotsidemokraatit muuttivat linjaansa ja porvaripuolueet näkivät tilaisuutensa tulleen ja pistivät tämän pystyyn nopeasti.

– Jos puolustuspolitiikan linjaa muutetaan, se täytyy tehdä pitkäjänteisesti ja sille pitäisi olla tukea yli blokkirajojen.

– Tällä on kuitenkin vaikutuksia Ruotsin ulkopuolelle, kun turvallisuuspoliittinen tasapaino järkkyy.

– Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön tämä ei vaikuta yhtään mitenkään.

sotilaita harjoituksissa
Ruotsin vahvistaa puolustuskykyään ja yhtenä osana sitä käynnistettiin asevelvollisten koulutus Gotlannissa tänä kesänä. Patrik Widegren / Yle

Miten tärkeää sotilaallinen liittoutumattomuus on sinulle ja puolueellesi sosiaalidemokraateille?

– Jos me muuttaisimme turvallisuuspolitiikan linjaa ja hakisimme Naton jäsenyyttä, se muuttaisi tasapainoa koko Skandinaviassa. Se aiheuttaisi Suomelle valtavan paineen, jolla on pitkä raja Venäjän kanssa.

– Meidän on katsottava, mitä sillä Suomen suhteen saavutettaisiin, jos tekisimme sellaisen päätöksen.

– Minusta turvallisuutta hyödyttää parhaiten se, että kehitämme sotilaallista yhteistyötä toteuttamiskelposilla tavoilla ja otamme siinä sopivia askeleita eteenpäin.

Ruotsin erikoisjoukot harjoittelivat marraskuussa Yhdysvaltain erikoisjoukkojen kanssa Itämerellä. Joukot tulivat harjoittelemaan Ruotsin saaristossa toimimista ja Itämerellä sukeltamista ennen kuin ne jatkoivat matkaansa Baltiaan.

Tuleeko tällaisia harjoituksia lisää?

– Niitä tulee lisää. Meillä on ollut yhteisiä harjoituksia maa-, meri- ja ilmavoimissa. Toimme nyt selvästi esille, että meillä oli harjoituksia erikoisjoukkojen välillä. Harjoituksista kertominen on turvallisuuspoliittinen signaali ja ne ovat nykymaailmassa tärkeitä.

– Amerikkalaisten joukkojen läsnäolo tässä osassa Eurooppaa ja Baltiassa luo turvallisuutta ja tasapainoa koko alueelle. Yhdysvallat on erittäin tärkeä yhteistyökumppani. Pidän tätä yhteistyötä ja tällaisia harjoituksia todella järkevänä ja positiivisena asiana.

Puolustusministeri Peter Hultqvist.
– Yhteistyömme Yhdysvaltojen kanssa on mennyt jatkuvasti eteenpäin viime vuosina. Minusta se on erittäin hyvä asia, sanoo puolustusministeri Peter Hultqvist. Daniel Ivarsson

Kerroitte myös näkyvästi elokuussa valmiustilan kohottamisesta Gotlannissa Venäjän harjoitustoiminnan takia. Menikö viesti perille?

– On tärkeää näyttää kumppaneillemme ja ruotsalaisille, että me toimimme tarvittaessa ja me tiedämme, mitä tapahtuu.

– Venäjän sotilaallinen aktiivisuus kertoo uudesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

– Venäjän sotilaallinen toiminta on syy, miksi meidän on kasvatettava kansallista puolustuskykyämme ja on syvennettävä kansainvälistä yhteistyötämme.

Olet ollut puolustusministerinä syksystä 2014 lähtien ja tehnyt erittäin paljon yhteistyötä Suomen kanssa. Mitä haluat saada vielä aikaan tällä hallituskaudella puolustusyhteistyössä?

– Meidän täytyy parantaa yhteistyötämme operatiivisessa suunnittelussa kaikenlaisia tilanteita, ei vain rauhan aikaa varten. Se on erittäin tärkeää.

– Meidän tulee harjoitella yhdessä yhä enemmän. Ne ovat aina tärkeitä signaaleja alueellamme. Yhteistyötä tulee myös parantaa henkilötasolla puolustusvoimien ja viranomaisten välillä.

– Jos Suomi päättäisi ostaa Ruotsilta JAS Gripen- hävittäjiä, lisääntyisivät mahdollisuutemme koordinoida ilmapuolustusta, koulutus- ja huoltotoimintaa. Mutta korostan, että Suomi päättää hankinnastaan täysin itsenäisesti.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist Lapin lennostossa Rovaniemellä
– Meillä on ollut ministeri Antti Kaikkosen kanssa parikymmentä kokousta tänä vuonna pandemiasta huolimatta, kertoo ministeri Hultqvist. Vesa Vaarama / Yle

Miltä sinusta kuulostaa ajatus, että suomalainen merivoimien alus tai ilmavoimien hävittäjä suorittaisi alueellisen koskemattomuuden valvontaa Ruotsin alueella, tai toisinpäin?

– Meillä on paljon mahdollisuuksia auttaa toisiamme monilla tavoilla. Valittiinpa mikä toimi tai tapa tahansa, jos yhteistyö koskee Ruotsin ja Suomen yhteistä vastuunkantoa koskemattomuudesta kussakin maassa, se on minusta hyvä asia.

Suomessa on viime aikoina puhuttu jälleen siitä, että Ruotsia ei kiinnosta puolustusliitto Suomen kanssa. Mitä vastaat tähän keskusteluun?

– Minusta on paljon tärkeämpää laittaa paukut siihen, että yhteistyöstä tehdään erittäin hyvää ja toimivaa. On tärkeämpää keskittyä siihen, mitä teemme, koska sillä on merkitystä. Sitten nähdään, mitä askelia on kypsä ottaa.

– Vielä ei ole sen aika. Me katsomme tätä asiaa kumpikin maa peilaten omaan historiaamme ja asemaamme.

– Molemmat maat satsaavat tähän aikaa, rahaa ja resursseja. Tätä ei tehdä mukavuuden vuoksi, vaan siksi, että tämä on välttämätöntä.

– Minusta olemme päässeet pitkälle yhteistyössämme. Luottamus on korkealla tasolla, joukkojen välillä yhteistyö toimii hyvin. Kehitämme jopa operatiivista suunnittelua kaikenlaisia tilanteita ajatellen.

– Ruotsi on hyväksynyt tänä syksynä lain avun antamisesta ja vastaanottamisesta Suomelle. Meillä on kolminkeskeinen aiesopimus Yhdysvaltojen kanssa. Kyllä pitää sanoa, että paljon on tehty.

Kysyn nyt kuitenkin suoraan, tuleeko Ruotsi apuun, jos tarve vaatii?

– Jos jotain tapahtuu Ruotsille, se vaikuttaa välittömästi Suomeen. Se vaikuttaa välittömästi myös Baltiaan. Samoin, jos jotain tapahtuu Suomelle, se vaikuttaa meihin kaikkiin. Tai jos jotain tapahtuu Norjalle.

– Sellaisessa tilanteessa meidän kaikkien täytyy olla valmiita auttamaan toisiamme. Huolimatta siitä, miltä pohjalta se tehdään. Siitä pitää lähteä liikkeelle.

– Silloin kyse ei ole vain Ruotsista tai Suomesta, vaan koko tästä alueesta. Kriisit syntyvät nykyisin todella nopeasti.

Ruotsin valtiopäivätalo Tukholmassa.
Valtiopäivillä tehtiin tänä syksynä useita Ruotsin puolustuspolitiikkaa koskevia päätöksiä. Siellä hyväksyttiin muun muassa laki, jonka mukaan maan hallitus voi päättää joukkojen lähettämisestä Suomeen rauhan aikana. Daniel Ivarsson

Ruotsi vahvistaa kansallista puolustuskykyään. Tänä syksynä päätettiin merkittävistä korotuksista kokonaismaanpuolustuksen vuosibudjettiin. Mikä paranee?

– Ruotsin puolustusvoimat tulee olemaan merkittävästi parempi ja vahvempi toimija vuonna 2025 kuin tänä päivänä. Lisäämme rahoitusta 2,7 miljardia euroa edelliseen budjettiin verrattuna.

– Sodanaikaisten joukkojen vahvuus nousee 60 000:sta 90 000:een. Avaamme kuusi uutta rykmenttiä ja yhden koulutusyksikön. Puolustusvoimat saa lisää lentokoneita, sukellusveneitä, asejärjestelmiä ja merivoimien aluksia parannetaan.

– Aiemmin olemme jo satsanneet paljon joukkojen varustamiseen, kuten aseiden, ammusten, ajoneuvojen ja varusteiden hankintaan. Asevelvollisten määrä nousee 5 000:sta 8 000:een.

Ruotsalainen sotilas lähikuvassa.
– Meidän tulee harjoitella yhdessä vielä enemmän. Ne ovat tärkeitä turvallisuuspoliittisia signaaleita alueellamme ja tasapainottavat turvallisuuspoliittista tilannetta, sanoo puolustusministeri Hultqvist. Arkistokuva syyskuulta 2017, jolloin Ruotsissa järjestettiin Aurora17-harjoitus.Pelle T. Nilsson / AOP

Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö Mikael Bydén varoitti vastikään, että aikataulut eivät välttämättä toteudu esimerkiksi uusien rykmenttien tai sodan aikaisen vahvuuden tavoitteessa. Työtä on niin paljon. Onko aikataulu realistinen?

– Nyt alkaa työ arkipäivän todellisuudessa. On hyvä olla avoin ja sanoa rehellisesti, että kaikki ei tule olemaan helppoa.

– Henkilöstön kouluttaminen on yksi haasteita. Kun hankimme uusia asejärjestelmiä, kuten vuoden kuluttua toimitettavan Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän, meillä on oltava niitä varten kouluttajia.

– Infrastruktuuri on myös haaste, koska uudet yksiköt tarvitsevat lisää tiloja. Samoin logistiikka. Haasteita on pitkä rivi.

– Pitää myös huolehtia, että budjetti pitää. Kun asejärjestelmien toimitusajat muuttuvat, nousevat myös hinnat, joita olimme suunnitelleet maksavamme niistä.

Ruotsi on vahvasti mukana YK:n kriisinhallintaoperaatiossa Afrikassa Sahelin alueella ja nyt joukkoja päätettiin lähettää myös Ranskan johtamaan operaatioon. Miksi tämä on Ruotsille tärkeää?

– Meidän on kannettava vastuu tästä alueesta, koska siellä vallitsevat erittäin kaoottiset olosuhteet. Siellä on Ihmissalakuljetusta, huumekauppaa ja uskonnollista fanatismia.

– Jos emme onnistu tasapainottamaan tilannetta tai jättäisimme alueen, on suuri riski, että tämä kaoottisuus leviäisi Eurooppaan terrorismina. Sen jälkeen emme tiedä, mitä voisi tapahtua.

Mitä mieltä sinä olet Ruotsin ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä? Voit keskustella aiheesta 29.12. kello 23 asti.

Lue lisää:

Ruotsin valtiopäivien enemmistö haluaa kirjauksen Nato-optiosta – Ulkoministeri Linde: Kielteistä Ruotsin turvallisuuden kannalta

Suomi, Ruotsi ja Norja tiivistävät puolustusyhteistyötään pohjoisessa – valmiutta sotilasoperaatioihin lisätään

DN: Nato-kenraali lupaa Ruotsille melko varmasti apua pyydettäessä, myös Suomi on "ei-saa-ylittää-rajan" sisäpuolella

Yhdysvaltain erikoisjoukkoja harjoittelemassa Ruotsissa – Eurooppaan sijoitettu eliittiyksikkö kiertää eri maissa

Lue seuraavaksi