1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. al-Hol

Suomeen saapui al-Holin leiriltä keskitysleirimäisistä olosuhteista kuusi lasta – tavoite saada heidät jo kevään aikana suomalaiseen päiväkotiin

Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole kertonut, minne Syyriasta tuodut lapset ja naiset kotiutetaan.

al-Hol
al-Holin leiri.
Lapsi al-Holin leirillä. Arkistokuva.Otso Reunanen / Yle

Al-Holin leiriltä saapuneiden lasten pitäisi päästä pian kiinni tavalliseen arkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että jo kevään kuluessa he voisivat päästä esimerkiksi päiväkotiin. Näin sanoo lasten ja nuorten yksikön johtaja Anna Cantell-Forsbom sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei ainakaan tässä vaiheessa kerro, mihin kuntiin äidit ja lapset kotiutetaan tai missä he sijaitsevat. Toinen Suomeen saapuneista naisista on Ylen tietojen mukaan "Sanna", jonka on aiemmin kerrottu olevan kotoisin Kotkasta.

Suomeen saapui eilen sunnuntaina kaksi Syyriasta al-Holin leirillä ollutta naista ja kuusi lasta. Leiriltä tuodut lapset ja naiset ovat jatkossa niiden kuntien vastuulla, joihin perheet sijoitetaan.

Al-Holista Suomeen kotiutetut lapset voidaan myös ottaa huostaan äideiltään, jos sosiaaliviranomaiset katsovat lasten edun sitä vaativan.

Lasten oikeudet eivät toteudu missään Pohjois-Syyriassa

Syyrian tilannetta tuntevan Pelastakaa lapset ry:n kansainvälisten ohjelmien johtajan Anne Haarasen mukaan Suomeen viikonloppuna tulleet lapset tarvitsevat vahvaa psykososiaalista tukea.

– Mitä enemmän he kotiutuvat ja ovat mukana yhteiskunnan toiminnoissa, sitä vähemmän he radikalisoituvat, Haaranen sanoo.

Haarasen mukaan kansainvälisesti on saatu kokemuksia esimerkiksi entisistä lapsisotilaista.

– Uutta tulevaisuutta rakennetaan, kun lapsi saadaan normaaliin perusperheeseen tai peruspalvelujen piiriin ja sitä kautta kouluun ja harrastamaan.

Koronavirus on levinnyt myös al-Holin leirille, jossa ei ole käytännössä paljon mitään terveyspalveluja.

Vuosikymmenten kokemus

Lasten ja nuorten yksikön johtaja Anna Cantell-Forsbom STM:stä sanoo, että Suomeen on tullut jo vuosikymmenten ajan kiintiöpakolaisia pakolaisleireiltä ja turvapaikanhakijoita sota-alueilta. Hän huomauttaa, että apu perustuu aina yksilölliseen palveluntarpeen ja hoidon arviointiin.

Yleisesti hän sanoo, että paras keino sopeuttamiseen on tavallinen arki.

– Sitten kun mahdollista, lasten olisi hyvä mennä varhaiskasvatuksen piiriin tai kouluun. Heidän olisi hyvä pyrkiä elämään hyvin normaalin päivärytmin mukaisesti ja normaaleissa kodeissa, jos se vain on mahdollista.

Ensin kuitenkin heidän terveydellinen tilansa tutkitaan ja poissuljetaan kaikki tarttuvat taudit. Vasta tämän jälkeen katsotaan, että lasten arkitilanne ja elämä ovat siinä kunnossa, jotta he voivat aloittaa uuden elämän.

– Tämä on iso muutos. Mitä pienempi lapsi on, sitä isompi on muutos, kun tullaan leiriolosuhteista Suomen kaltaiseen järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Siinä voi olla sopeutumista.

"Traumaattisten asioiden käsittely arkipäivää"

Anna Cantell-Forsbom huomauttaa, että ihmisillä voi olla hyvin erilaisia tuen tarpeita, vaikka he olisivat tulleet hyvin samanlaisista olosuhteista.

– Toiset voivat päästä hyvin nopeasti niin sanotusti jaloilleen. Toiset tarvitsevat hyvin pitkäkestoista, jopa loppuelämän erilaista tukea.

Anna Cantell-Forsbom uskoo, että jos lapsilla on ollut hyvinkin traumaattisia kokemuksia, he voivat tarvita apua tunteiden käsittelyyn esimerkiksi perheneuvolassa. Hänen mukaansa on tärkeää, että myös lapsen lähellä olevia aikuisia tuetaan siinä, että he pystyisivät auttamaan lasta vaikeiden kokemusten ja tunteiden käsittelyssä.

– Piirtämällä, liikunnalla tai puheen kautta, hyvin erilaisin keinoin. On myös psykoterapeuttisia keinoja, jos tarvitaan pitkäkestoisempaa tai syvemmälle menevää tukea.

Cantell-Forsbom uskoo, että kunnissa on pääsääntöisesti riittävästi osaamista auttaa Syyriasta tulleita lapsia.

– Meillä on sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa traumaattisten asioiden parissa työskentely ihan arkipäivää. Valitettavasti ihan suomalaisissa perheissä ja Suomessakin lapsilla on hyvin traumaattisia kokemuksia, joiden parissa joudutaan työskentelemään ihan päivittäin.

Satoja EU-kansalaisia

Erityisedustaja Jussi Tanner kuvasi eilisessä tiedotustilaisuudessa al-Holin oloja keskitysleirimäisiksi. Hän totesi myös Suomeen tuotujen äitien ja lasten koronatestien olleen negatiivisia.

Leirillä on Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan yhä noin 43 000 lasta, joista eilisen tietojen mukaan suomalaisia noin 15. Yhteensä leiriin on sijoitettu yli 65 000 ihmistä.

– Lasten oikeudet eivät toteudu ainakaan Pohjois-Syyriassa missään, sanoo Pelastakaa lapset ry:n kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Ulkoministeriön eilisen tiedon mukaan (siirryt toiseen palveluun) ulkomaalaisia lapsia al-Holissa on yli 6 000 ja ulkomaalaisia äitejä noin 3 000. Lapsista EU-kansalaisia on noin 600 ja naisista noin 300. Lapsista noin puolet on alle 5-vuotiaita.

– Perustarpeita oli vaikea tyydyttää jo ennen koronaa leviämistä. He elävät leirillä hyvin ahtaissa oloissa, hygieniatarvikkeita ei ole saatavilla, ei suojaimia, ei pääsyä testeihin. Tilannehan on aika huolestuttava, kun talvi on tulossa, Pelastakaa lapset ry:n kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen sanoo.

Syyrian sota on kestänyt jo lähes 10 vuotta. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan (siirryt toiseen palveluun) koronavirus on merkittävästi lisännyt koulua käymättömien lasten määrää Pohjois-Syyriassa.

Lue lisää: Näin al-Holin lapset aloittavat elämänsä Suomessa – sodan keskellä opitun ideologian purkaminen voi viedä vuosia

Lue lisää: Suomen viranomaiset hakivat kaksi al-Holin leirin naista ja kuusi lasta – UM kotiutti ensimmäistä kertaa äitejä

Lue seuraavaksi