Hyppää sisältöön

Maailman köyhät jäävät koronarokotusjonon hännille, kun vauraat valtiot ovat varanneet rokotteita yli oman tarpeen: "Rikkaat maat käyttävät ohituskaistaa"

Asiantuntijat varoittavat, että rokotusten jääminen puolitiehen on uhka myös vauraille maille.

Namibialaisen alakoulun oppilaat muistivat turvavälit, kun koulut avautuivat heinäkuun 2020 alussa pitkän koronatauon jälkeen. Kuva: AOP / Xinhua

Koronakriisi koettelee koko maailmaa. Silti sen kourissa toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Tämän pelätään näkyvän myös siinä, kuka saa rokotuksen ja missä aikataulussa.

Jo rokotteiden ennakkotilaukset kertovat pahasta epäsuhdasta. Talouslehti Forbesin mukaan (siirryt toiseen palveluun) varauksista hieman yli puolet, 51 prosenttia, oli tilattu varakkaisiin maihin, joissa asuu vain 14 prosenttia maailman ihmisistä.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato puhuu koronanationalismista.

– Rikkaat maat ovat käyttäneet ohituskaistaa ja varanneet itselleen valtaosan rokotetuotannosta. Mikäli kaikki ennakkosopimukset toteutuvat, rikkaat maat voivat rokottaa kansalaisensa lähes kolminkertaisesti, Sato sanoo.

Suomellakin on osto-oikeus 18,5 miljoonaan rokotteeseen eli yli yhdeksälle miljoonalle ihmiselle.

– Samaan aikaan köyhät ja matalamman tulotason maat jäävät odottamaan rippeitä.

Suomen Amnestyn taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato Kuva: Mariko Sato

Köyhille rokotteita vasta 2024?

Tuore asiakirjavuoto paljastaa, että monet köyhät maat voivat jäädä vaille rokotteita vuoteen 2024 asti. Asiasta kertoi viime viikolla uutistoimisto Reuters (siirryt toiseen palveluun).

Maailman terveysjärjestön WHO:n koronarokotuksia varten perustaman COVAX-ohjelman pelätään olevan heikolla pohjalla. Rahoitus- ja toimitusongelmat sekä monimutkainen sopimusjärjestelmä voivat viivyttää pahasti rokotteiden levittämistä köyhiin maihin.

COVAXin tavoitteena on varmistaa kaksi miljardia rokoteannosta yhdenvertaisesti maailman väestölle vuonna 2021. Yhteistyömekanismissa on mukana 190 maata, EU:n kautta myös Suomi.

Mekanismin ongelmien lisäksi voi käydä niin, että parhaina pidetyt rokotteet tulevat käyttöön rikkaissa maissa.

Yhdysvalloissa toimivan Center for Global Development -ajatushautomon analyytikko Rachel Silverman sanoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa lokakuussa, että etukäteen tehdyt ostositoumukset kattavat suuren osan lupaavimpien rokotteiden tuotannosta.

Kaupan asiakkaan kädet desinfioitiin Hararessa, Zimbabwessa 19. lokakuuta 2020. Kuva: Aaron Ufumeli / EPA

"Rokotukset halvempi keino kuin hoito"

Terveydenhuollon erikoislääkäri Matti Parry muistuttaa Ylen haastattelussa, että vaikka pandemian alusta on kulunut vain vuosi, on nyt jo kehitetty kolme käyttökelpoista rokotetta.

Parry toimii Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestössä, joka tekee Somalimaassa työtä COVID-19-testauksen ja tartunnanjäljityksen parissa.

– Toivottavasti joskus vielä rokotteidenkin kanssa, lisää Parry.

Terveydenhuollon erikoislääkäri Matti Parry Kuva: Ville Asikainen

Lääkärinä hän tervehtii rokotusurakkaa ilolla.

– Se on aina hyvä asia. Rokotusten järjestäminen on helpompaa ja kustannustehokkaampaa kuin hoitokapasiteetin rakentaminen.

Aiemmin Maailman terveysjärjestön WHO:n palveluksessa toiminut Parry pelkää kuitenkin, että yhdenvertaisuus ei toteudu.

– Vaikka järjestelmä on paperilla tasa-arvoinen, siinä voi olla ongelmansa. Monet länsimaat ovat jo varanneet rokotteita yli oman tarpeen, samaan aikaan kun kehitysmaat luottavat siihen, että saavat osuutensa COVAX-järjestelyn kautta.

– Kehitysmaille on varattu 1,3 miljardia rokoteannosta. Ei ole kuitenkaan varmaa, toteutuuko koronarokotusten toimittaminen.

"Yksikään maa ei ole turvassa"

Jos pandemian hillitseminen jää puolitiehen, myös vauraat maat kärsivät. Maailmaa piinaavat matkustusrajoitukset, testaaminen ja karanteenit jäävät jähmettämään kansainvälisiä yhteyksiä.

Kehityspolitiikan neuvonantaja Iina Älli ulkoministeriöstä muistuttaa isosta kuvasta: tartuntataudit ylittävät maiden rajat helposti.

– Siksi yksikään maa ei ole turvassa ennen kuin pandemia on saatu hallintaan kaikkialla, Älli sanoo.

– Rokotteet ovat keskeinen keino pandemian paluussa yhteiskuntien normaaliin toimintaan.

Neuvonantaja Iina Älli ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta. Kuva: Iina Älli

Maailmanlaajuinen rokotusohjelma on korostanut kansainvälisten lääkejättien roolia. Sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato sanoo Amnestyn edellyttävän, ettei liikevoiton maksimointi saa mennä globaalin terveyden edelle – etenkään pandemian aikana.

Sato muistuttaa, että koronarokotteiden kehittämiseen on käytetty miljardeja euroja julkista rahaa.

Veneillä Afrikan mantereelta saapuneita siirtolaisia Gran Canarian saarella 6. joulukuuta 2020. Kuva: Elvira Urquijo A. / EPA

– Silloin, kun kansalaisten varoja käytetään rokotteiden kehittämiseen, myös tulosten pitäisi olla jaettavissa, katsoo Sato ja kritisoi yhtiöitä siitä, että rokotusteknologian vapaaehtoinen jakelu ei ole niitä kiinnostanut.

Terveydenhuollon alueella työskentelevät kansalaisjärjestöt ovat vaatineet avoimuutta lääketehtaiden toimintaan (siirryt toiseen palveluun).

Myös Matti Parryn mukaan lääkejättien ja kansanterveyden edut käyvät usein ristiin. Pandemian luoma poikkeustila korostaa tilanteen vakavuutta ja on lisännyt valtioiden painoarvoa suhteessa lääketeollisuuteen.

– Intia ja Etelä-Afrikka ovat ehdottaneet, että kansallisen hätätilan vallitessa voitaisiin kajota kajota lääketehtaiden niin sanottuihin immateriaalisiin oikeuksiin, Parry mainitsee.

Näillä oikeuksilla tarkoitetaan lääkkeiden tuotantoon liittyviä ei-aineellisia seikkoja, keksintöjä tai brändejä, joiden hallinnalla on kaupallista merkitystä.

Myös Lääkärit ilman rajoja -järjestö on kritisoinut (siirryt toiseen palveluun)lääketeollisuuden patenttikäytäntöä koronapandemian hoidossa.

Amnestyn Mariko Sato muistuttaa, että rokotteiden huono saatavuus ei koske vain köyhimpiä maita, vaan myös sellaisia maita kuin Etelä-Afrikka tai Meksiko. Vain kaikkein rikkaimmat valtiot ovat voineet turvata tilanteensa.

Kodistaan paennut afganistanilainen väliaikaisen asuinpaikkansa edustalla joulukuussa 2020. Konfliktien koettelemissa valtioissa rokotusten järjestäminen on vaikeaa. Kuva: Jalil Rezayee / EPA

"Myös rokottaminen on ihmisoikeus"

Oman ongelmansa tuottaa myös rokottamisen järjestäminen.

Ulkoministeriön Iina Ällin mukaan YK-järjestöt kuten Unicef voivat järjestää koronarokotuksia niissä maissa, joissa on muutenkin käynnissä rokotusohjelmia. Mutta hauraissa valtioissa, konfliktien repimien maiden kriisialueilla, on edessä vaikeuksia.

– Käytännön tasolla jo rokotteiden vaatimien kylmäketjujen rakentaminen on haastavaa. Kehittyvissä maissa tiedonpuute ja rokotevastaisuus ovat myös isoja ongelmia, Älli sanoo.

Lisäksi köyhien maiden korruptoituneet valtarakenteet antavat mahdollisuuden väärinkäytöksiin.

– Tähän on ratkaisu: myös rokottaminen on ihmisoikeus. Rokotteita ei saa pitää kalliina markkinahyödykkeinä, sanoo Amnestyn Mariko Sato.

Hänen mukaansa kilpailua ja keinottelua syntyy, jos rokotteista vallitsee niukkuus.

– Siksi rokotteiden tuotantoa ja jakelua on oltava riittävästi, ja saajalleen rokotteen on oltava ilmainen.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23 asti.

Lue lisää:

.
.