1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. al-Hol

Saadaanko al-Holin leiriltä saapuneet takaisin osaksi yhteiskuntaa? Poliisiylitarkastaja: Riskejä on, mutta myös keinoja niiden pienentämiseen

Konfliktialueelta palaavia odottaa Suomessa mittava virkakoneisto.

al-Hol
Naisia al-Holin leirillä.
Suomen ja Saksan yhteisoperaatiossa ulkoministeriön edustajat matkustivat Syyriaan hakemaan al-Holin leirillä olleita ihmisiä Suomeen.Otso Reunanen / Yle

Ei tarvitse kauan miettiä, mikä on päivän sana terrorismin parissa toimivalla viranomaisella.

Ulkoministeriö haki al-Holin pakolaisleiriltä kaksi naista ja kuusi lasta Suomeen viime viikonloppuna.

Poliisiylitarkastaja Sami Ryhäsen päävastuualue on järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta. Sisäministeriön poliisiosastolla työskentelevä Ryhänen on mukana luomassa terrorisminvastaista strategiaa ja varmistamassa, että viranomaisilla on riittävät työkalut sen toteuttamiseen.

– Jokaiseen palaajaan liittyvät uhat ja tarpeet arvioidaan yksilökohtaisesti, Ryhänen kertoo.

Toiminta tapahtuu vuonna 2017 luodun Palaajat-mallin mukaan, jossa määriteltiin viranomaisyhteistyö asian suhteen.

Tuloksia ei mitata tunneissa tai päivissä. Palanneet ovat viettäneet konfliktialueilla vuosia. Tämän takia myös palanneiden ongelmat voivat olla pitkäkestoisia, ja niihin pitää pystyä reagoimaan pitkäkestoisesti.

– Riskit ovat olemassa, mutta meillä on myös keinot, joilla niitä voi pienentää, Ryhänen tiivistää.

Pitkä matka al-Holista takaisin yhteiskuntaan

Palanneisiin kohdistuu mittava määrä viranomaistoimia. Esimerkiksi lastensuojeluviranomaiset auttavat leiriltä tulleita lapsia ja arvioivat, onko heidän hyvä asua äitiensä kanssa.

– Lapsiin ei kohdisteta deradikalisaatiotyötä, sillä lapset eivät omaksu ideologiaa vanhempien tapaan, arvioi kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta.

Mankkisen mukaan lapset eivät näe ideologioita tärkeinä tai hyvinä. Sen sijaan he omaksuvat esimerkkejä ympäristöstään.

– Meillä on Suomessa perheitä, jotka eivät matkusta mihinkään, mutta kuitenkin lapset kasvatetaan sellaiseen ajattelutapaan, että väkivalta on oikein sellaisia ihmisiä kohtaan, joita he eivät hyväksy.

Yhteistyössä palaavien kotiuttamisessa ovat mukana myös esimerkiksi kansalaisjärjestöt, kuten Diakonissalaitos Exit-hankkeella. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa hankkeessa pyritään irtaannuttamaan palanneet väkivaltaisesta ekstremismistä keskustelun avulla. Exit-ohjelmat ovat toimineet maailmalla vaihtelevasti.

– Exit-työstä on myös sellaisia kokemuksia, että jotkut ovat huijanneet ohjelmaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö olisi myös paljon onnistumisia, Mankkinen sanoo.

Vaarallisuuden ja rikoksien tutkiminen on visainen urakka

Oli Suomeen al-Holista saapunut radikalisoitunut tai ei, hänen menneisyyttään pitää joka tapauksessa pyrkiä selvittämään.

Keskusrikospoliisi tekee esiselvityksen jokaisesta yli 15-vuotiaasta taistelualueelta palaavasta. Tarkoituksena on selvittää mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu konfliktialueen tekemisistä.

Esiselvitys tehdään tiiviissä yhteistyössä Suojelupoliisin kanssa, koska konfliktialueilta palanneita koskeva tieto on yleensä ulkomailta peräisin. Suojelupoliisi toimii yhteyspisteenä kansainvälisen tiedon välittämisessä, vastaanottamisesa ja analysoimisessa.

Tietoa palaajien toimista esimerkiksi Syyrian sodassa löytyy laajasti netistä, lähtömaan toimijoilta ja heidän tietokannoistaan. Konfliktialueilta saatavan tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus kuitenkin vaihtelee.

– Mahdolliset rikokset ovat tapahtuneet alueella, missä valtio on heikko tai käytännössä olematon, Ryhänen sanoo.

Sosiaalisen median keskustelupalstoilla ihmetellään usein, eikö Isiksen kanssa vuosia eläminen tee ihmisestä saman tien syyllistä, ainakin johonkin rikokseen?

– Mielikuvat ovat voimakkaita, ja terrorismista puhuttaessa oletetaan ymmärrettävästi pahinta. Lähtökohtana on kuitenkin oltava se, että syyllisyyttä johonkin rikokseen voidaan arvioida vasta riittävien tietojen kanssa, Ryhänen sanoo.

"Terroristit eivät eroa taparikollisista"

Palanneista tehdään myös uhka-arvio: kannattaako henkilö edelleen vaarallista ideologiaa ja muodostaako hän mahdollisesti uhan muille kansalaisille.

Ryhänen tiedostaa, että valehtelu ja näytteleminen ovat työkaluja, joita sekä rikolliset että terroristit ovat tottuneet käyttämään.

– Terroristit eivät eroa taparikollisista tässä mielessä. Omaa etäisyyttä toimintaan pyritään näyttämään. Viranomaisilla on kuitenkin keinoja, joilla voidaan kartoittaa näiden irtaantumisväitteiden paikkaansapitävyyttä.

Jos konfliktialueilta palaajiin ei voi varauksetta luottaa, onko käytännössä niin, että he ovat loppuikänsä jonkinasteisen valvonnan alla?

– Se on tapauskohtaista, riippuu yksilöstä.

Ryhäsen mukaan esimerkiksi palanneiden sosiaalisen median käyttöä tarkkaillaan. Poliisi toimii, jos yksityishenkilön viestintä täyttää terrorismirikoksen tunnusmerkit.

Syyrian sotarikoksia varten oma tuomioistuin?

Suurin Syyrian sodan jälkipyykkiin liittyvä haaste on vielä edessä.

Mitä tehdään, kun Isisin vierastaistelijat ovat suorittaneet vankeusrangaistuksensa Lähi-Idän vankileireillä ja pääsevät halutessaan lähtemään takaisin kotimaihinsa Eurooppaan?

– Uskoisin, että ratkaisuja tähän kysymykseen tullaan EU:n jäsenvaltioissa miettimään hyvin kiivaasti, Sami Ryhänen uumoilee.

Nähtäväksi jää, perustetaanko joskus erillinen tuomioistuin Isisin ja muiden sotaan osallistuneiden osapuolien sotarikosten selvittämiseksi. Ryhänen veikkaa, että ainakaan lähiaikoina tuomioistuimen perustaminen ei tule tapahtumaan.

Ensin pitää miettiä, minne tuomioistuin perustetaan, miten sen toiminta järjestetään, ja tunnustavaisivatko kaikki maat tuomioistuimen.

– Nämä ovat EU:lle ja muille asiaan liittyville valtioille isoja kysymyksiä, joista yksi merkittävin liittyy kuolemanrangaistukseen. Syyriassa on pohjoisen itsehallintoaluetta lukuunottamatta kuolemanrangaistus käytössä. Tämä on meille EU:n jäsenmaille ehdoton ei.

Lue lisää:

Analyysi: Suomi näyttää tietä al-Hol-kotiutuksissa – ravisuttavalla päätöksellä on yhdet kasvot

Jihadismin tutkija al-Holin äitien kotiutuksista: Sataprosenttista varmuutta turvallisuusriskeistä ei todennäköisesti saavuteta

Korjattu 23.12.2020 kello 9.00: Korjattu viimeistä sitaattia. Kuolemanrangaistus on voimassa Syyriassa, muttei kurdihallinnon alueella Pohjois-Syyriassa, kuten lauseessa aiemmin luki.

Lue seuraavaksi