Hyppää sisältöön

Suomessa tehtiin lämpöennätys osana arktista lämpöaaltoa – vuosi 2020 on ollut maailman lämpimimpiä

Pohjoisten alueiden lämpö tekee Suomen talvista tavallista leudompia.

Napajään pinta-ala 15.9.1979–2020 (materiaalista puuttuvat vuodet 1981, 1983 ja 1984). Valkoinen rajaviiva kuvassa on vuoden 1979 jääpeitteen laajuus. Kuva: Kuva: Stina Tuominen/Yle, Lähde: Copernicus/ECMWF

Vuosi 2020 on ollut Suomessa ja lähialueilla poikkeuksellisen lämmin.

Suomessa 2020 on ollut mittaushistorian selvästi lämpimin, ja näin on myös länsinaapurissa. (siirryt toiseen palveluun) Viime kuukaudet ovat olleet poikkeuksellisia muun muassa Siperiassa, jossa vielä marraskuu oli paikka paikoin toistakymmentä astetta tavanomaista lämpimämpi.

Arktisen alueen lämpimän takia vuosi 2020 on historian lämpimimpiä, jos ei lämpimin koko maailmassa.

Suomen lämpötila on monen tekijän summa, johon ilmastonmuutos on vaikuttanut viime vuosina yhä enemmän. Ilmaston lämpeneminen on muun muassa vaikuttanut siihen, että Jäämerellä jäästä vapaa kausi on ollut ennätyspitkä. Tällä on vaikutusta myös Suomen säähän.

Arktiset alueet, joihin myös Suomi kuuluu, ovat lämmenneet vähintään kaksi kertaa enemmän kuin maapallo keskimäärin. Mitä pohjoisemmaksi myös Suomessa mennään, sitä nopeampaa lämpeneminen on ollut. Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi (siirryt toiseen palveluun), että Maapallo on lämmennyt keskimäärin reilulla asteella vuosien 1850–1900 tasota.

Useat tekijät osuivat kohdilleen vuonna 2020

Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantasen mukaan vuoteen 2020 on osunut useita tekijöitä, joiden takia vuodesta tuli ennätyslämmin. Keskilämpötilan nousuun ovat vaikuttaneet viime ja tämän talven leutous. Juuri tätä on ennustettu Suomen kaltaisille alueille maapallon keskilämpötilan noustessa ilmastonmuutoksen myötä.

Leutoihin talviin ovat vaikuttaneet ilmavirtaukset ja tuulet lämpimältä puolelta. Yksittäiset kylmemmät itä- ja pohjoisvirtaukset ovat olleet ainakin tämän vuoden aikana tavanomaista leudompia.

– Oikein kylmän purkaukset ovat puuttuneet ennätysvuodesta, Rantanen sanoo.

Näiden lisäksi pohjoisnavan yllä pyörinyt napapyörre ei ole purkautunut ja tuonut kylmempää ilmaa pohjoisesta ja idästä Suomeen.

Ilmatieteen laitoksen tutkijan Kimmo Ruosteenojan mukaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksista sateisiin ja ilmavirtauksiin on vaikea sanoa mitään varmaa. Se kuitenkin tiedetään, että talvipuolella sademäärät tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään. Myös lännenpuoleiset ilmavirtaukset voivat jonkin verran lisääntyä.

Suomeen kaikista suunnista saapuvat ilmavirtaukset ovat jo nyt lämpimämpiä kuin ne, mihin vielä edellinen sukupolvi ehti tottua. Ilmavirtausten muuttumisella yleisesti leudommiksi myös idän ja pohjoisen suunnalta on merkitystä Suomen tulevien talvisäiden kannalta.

– Kun virtaus Siperian suunnalta päättää tulla, se ei ole yhtä hyytävä kuin on totuttu, Ruosteenoja tiivistää lämpenemisen vaikutusta.

Lähialueiden lämpö puskee Suomeen

Rantasen mukaan näyttää siltä, että juuri Siperian alueen lämpöennätysten takia vuosi 2020 tulee olemaan Suomen lämpimin. Vuosi voi olla myös koko maapallon mittaushistorian lämpimin tähän mennessä. Maailman ilmatieteen järjestön mukaan 2020 tulee joko olemaan lämpimin vuosi tai ainakin yksi niistä.

– Mennyt vuosi on hyvä esimerkki siitä, että edelleen lämpimämpään suuntaan ollaan menossa.

Siperian lämpimän vuoden ja syksyn taustalla ovat vaikuttaneet lämmenneet ja vielä pitkälle marraskuuhun jäättömät merialueet. Meri on lämmittänyt myös mantereen puolella.

Syksystä 2019 viime syksyyn koko arktinen alue, jonka eteläraja kulkee Yhdysvaltojen Ilmatieteen laitoksen kartoilla Helsingin korkeudella, on tilastojen mukaan ollut toiseksi (siirryt toiseen palveluun)lämpimin tähän mennessä.

Yksi syy Siperian jopa yli kymmenen astetta lämpimämpään marraskuuhun voi olla se, että pohjoisille merialueille on työntynyt ilmastonmuutoksen lämmittämää Pohjois-Atlantin vettä. Lämmin Golf-virta on tutkijoiden mukaan jatkumassa pohjoisemmaksi.

Havaintojen ja mallinnusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan Atlantin lämmennyt virtaama voisi selittää ison osan Siperian pohjoisten merialueiden, Barentsin-, Karan- ja Laptevinmeren lämmöstä. Lisäksi kesän aikana meriin varastoitunut lämpö on voinut vaikuttaa merkittävästi loppuvuoden lämpöennätyksiin alueella.

Kehitys vaikuttaa pysäyttämättömältä jo nykyisellä lämpenemistahdilla. Se näkyy muun muassa siinä, että purjehduskausi Jäämerellä oli vuonna 2020 ennätyspitkä (siirryt toiseen palveluun) ja merijään reuna talvikaudella on vetäytynyt Jäämerellä Novaja Zemljan tienoille.

– Atlantilta Barentsinmerelle kulkeutuva vesi on lämpimämpää. Kehitykseen vaikuttaa lisäksi se, että kesän ja syksyn sulanveden aikana meren pintakerroksiin varastoituu enemmän lämpöä, geofysiikan professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta kuvaa meneillään olevaa muutosta.

Uotilan mukaan myös mantereelta merelle kulkeutuva lämpö pitää sitä auki, eikä se pääse jäätymään tyypillisesti lokakuun aikoihin.

Ilmatieteen laitoksen Rantasen mukaan pohjoisten alueiden poikkeukselliselle lämmölle voi hakea selitystä myös maapallon yleisestä lämpenemisestä.

Rantasen mukaan maapallon keskilämpötilan ei pitänyt olla näin korkea tänä vuonna Tyynellä valtamerellä vaikuttavan viilentävän la niña -sääilmiön takia. Ilmamassoissa oleva lämpö on Rantasen mukaan kuitenkin voinut siirtyä Arktiselle alueelle pohjoiseen.

Pohjoinen on ollut vielä marraskuussa selvästi tavanomaista leudompi, kuten näkyy alla olevista EU:n alaisen ECMWF-keskuksen kartoista. Lämpöennätyksiä on rikottu laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla.

Marraskuun 2020 lämpötilan poikkeama vuosien 1981–2010 keskiarvosta. Kuva: Copernicus Climate Change Service/ECMWF
Marraskuun 2020 lämpötilan poikkeama vuosien 1981–2010 keskiarvosta. Kuva: Copernicus Climate Change Service/ECMWF

Lämpimien rintamien liikkeitä ja niiden vaikutusta säähän on kuitenkin vaikea ennustaa. Ainakin vielä vuosivaihtelut peittävät ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomat mahdollisesti pysyvämmät muutokset ilmanpaineissa ja -virtauksissa. Sää pysyy viime kädessä kaoottisena vaikka ilmasto lämpenee.

Tutkija Kimmo Ruosteenojan mukaan ilmastomalleissa näkyvien ilmavirtausten ja tuulten suunnassa ei Suomen talvisään kannalta ole tapahtumassa isoa muutosta. Sen sijaan tuulet olisivat myös idästä leudompia.

Mallien mukaan Siperia ja pohjoinen Jäämeri lämpenevät vuosisadan loppuun mennessä eniten maailmassa. Jo nyt tutkijat tuovat esille sitä, että lämpötilan muutos on ollut tietyillä alueilla pohjoisessa 3, jopa 4 kertaa nopeampaa kuin muualla.

– Keskilämpötilan kohoamisen vuoksi nykyiset itävirtaukset ovat lämpimämpiä kuin aikaisemmat itävirtaukset, ja nykyiset länsivirtaukset leudompia kuin aikaisemmat länsivirtaukset, Ruosteenoja kertoo nykytilanteesta.

Vaikka vuosi 2020 rikkoo lämpöennätyksen koko Suomessa, aikaisemmat ennätykset eivät ole osuneet viime vuosiin. Tämä poikkeaa maailman (siirryt toiseen palveluun) ennätysvuosien esiintymisistä, jotka painottuvat viimeiselle vuosikymmenelle. Suomessa edellinen ennätysvuosi oli vuonna 2015 ja sitä ennen vuonna 1938.

Tähän löytyy luonnollinen selitys maantieteestä. Vuoden 1938 ennätysvuosi on edelleen lämpimin Pohjois-Suomessa. Ennätysvuodet vaihtelevat yksittäisillä havaintoasemilla ja alueilla. Esimerkiksi vuoden 2020 lisäksi 2015, 2014 ja 2011 ovat olleet lauhoja eteläisessä Suomessa.

Kahden ennätysvuoden lisäksi koko maan vuoden keskilämpötilat ovat olleet menneellä vuosikymmenellä lähes poikkeuksetta aikaisempaa korkeampia.

– Sodankylän asema on harvinainen koko maailmassa siinä mielessä, että se on yksi ainoista paikoista maailmassa, missä lämpöennätys on niin vanha, Rantanen kertoo tilastoja.

Kylmien itätuulien lisäksi kylmää voi Suomeen virrata pohjoisen napa-alueen yllä pyörivän napapyörteen heikentyneestä ja aaltomaisesta liikkeestä.

Arktisen alueen lämpenemisen yhteydessä on puhuttu siitä, että se voi suosia pohjoisen Jäämeren ympäröivien alueiden, kuten Siperian, kylmyyttä talvisin. Tälläkin hetkellä yhdessä maailman kylmimmistä kaupungeista, kaakkois-Siperian Jakutskissa paukkuvat pakkaset.

Napapyörteen heikentymisen tai vaihteluiden tuomia pakkasjaksoja kuitenkin lieventää tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen erityisesti Siperiassa.

Tutkija Kimmo Ruosteenojan mukaan Jakutskissa tulee olemaan kylmä myös jatkossa. Edes siellä ei ennusteiden mukaan hytistä niin usein reippasti siellä tavallisissa yli 40 asteen pakkasissa.

Epätavallisen lämpimän Siperian ansiosta Jakutskissa tulivat kunnon pakkaset (siirryt toiseen palveluun) vasta marraskuun puolella vuonna 2020.

Korjaus 4. tammikuuta 2021 kello 13.20: Tarkennettu, että arvio Maapallon lämpenemisestä perustuu WMO:n tietoihin, ja vertailuaika on 1850–1900, ei 1800-luvun puoliväli.

Lue myös:

.
.