1. yle.fi
  2. Uutiset

Ilmastonmuutoksen superjulkkis David Attenborough johtaa katsojia osin harhaan Netflix-dokumentissaan – tarkistimme faktat

Attenborough antaa esimerkiksi Hollannin ja Marokon ympäristösaavutuksista liian ruusuisen kuvan.

ilmastonmuutos
Attenborough seisoo savannilla.
David Attenborough Masai Maran luonnonsuojelualueella Keniassa A Life On Our Planet -elokuvan kuvauksissa viime vuonna.AOP

Luontodokumenttien legenda David Attenborough’n uusin elokuva "A Life on Our Planet – Elämä planeetallamme" (siirryt toiseen palveluun) on saanut ylistystä ympäri maailman.

Attenborough kertoo Netflixin tuottamassa elokuvassa kylmäävällä tavalla, kuinka luonto on tuhoutunut vauhdilla hänen 94 vuotta jatkuneen elämänsä aikana. Ilmastonmuutos ja lajikato on saatava pysähtymään nopeasti, jotta ihmislaji voi ylipäätään selvitä.

Attenborough tarjoaa myös toivoa: elokuvan lopussa hän esittelee selkeiden esimerkkien avulla, kuinka luonnon tuhoaminen voidaan vielä pysäyttää ja ilmastonmuutos saada hallintaan.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Jonnie Hughesin ohjaama elokuva vetää paikoin mutkia suoriksi. Osa rohkaisevista esimerkeistä perustuu virheellisille tai vähintään kyseenalaisille väitteille.

Toisaalta osa faktoista osoittautui täysin oikeaksi tekemässämme faktantarkistuksessa.

Myös dokumentin ehdottamat isot muutokset hiilidioksidipäästöjen nopeasta leikkaamisesta ja villin luonnon elvyttämisestä ovat linjassa esimerkiksi YK:n ilmastopaneelin ja ympäristöjärjestö WWF:n (siirryt toiseen palveluun) suositusten kanssa.

Väite 1: Hollannin maatalous on ekologista

Attenborough dokumentissaan: Alankomaat on maailman tiheimmin asuttuja maita. Siellä on paljon perhetiloja, eikä uusille ole tilaa. Niinpä hollantilaiset viljelijät osaavat hyödyntää joka hehtaarin. He tekevät sen ympäristöä säästäen. Kaksi sukupolvea on kymmenkertaistanut sadon pienemmällä määrällä vettä, torjunta-aineita ja lannoitteita, ja pienemmällä hiilijalanjäljellä. Koostaan huolimatta Alankomaat on nyt maailman toiseksi suurin ruoanviejä.

Ei pidä paikkaansa.

Nämä väitteet ovat kyseenalaisia tai täysin vääriä, kirjoittaa hollantilaisen De Correspondent -lehden (siirryt toiseen palveluun) ruokatoimittaja Thomas Oudman. Hänen mukaansa Hollannin ruoantuotanto ei ole erityisen ekologista.

Todellisuudessa Hollanti on maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä vain, jos mukaan lasketaan myös kasvatettujen kukkien vienti.

Lopustakin viennistä suuri osa on elintarvikkeita, joiden raaka-aineet on kasvatettu jossain muussa maassa. Esimerkiksi iso osa Borneon sademetsiä tuhoavasta palmuöljystä viedään Hollantiin.

Hollanti tarvitseekin pelkästään omaan ruoankulutukseensa noin kaksi ja puoli kertaa enemmän maa-alaa kuin mitä sillä on hallussa.

Oudman pitää myös väitettä pienestä hiilijalanjäljestä vääränä. Hollannin maatalous pyörii pitkälti fossiilisella energialla, jota käytetään moninkertaisesti enemmän jokaista ruoasta saatavaa kaloria kohden kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Maisema, jonka oikeassa laidassa on korkea sademetsä ja vasemmalla matalaa palmuöljymetsää.
Indonesian palmuöljystä suuri osa viedään Hollantiin.Netflix / David Attenborough: A Life On Our Planet

Kiinnostavaa kyllä, elokuvan rinnakkaisteos, suomeksi syksyllä julkaistu kirja “Yksi elämä, yksi planeetta”, ei toista näitä dokumentin väitteitä.

Attenborough’n ja ohjaaja Hughesin kirjoittama kirja ei kerro lainkaan Hollannin maatalouden saavutuksista. Sen sijaan se esittelee yksittäisiä hollantilaisia viljelijöitä, jotka ovat kokeilleet maatiloillaan ekologisia viljelymenetelmiä.

Väite 2: Kasvissyönti puolittaisi ihmisen tarvitseman maan käytön

Attenborough dokumentissaan: Isot lihansyöjät ovat harvinaisia luonnossa, sillä ne vaativat paljon saaliita elääkseen. Jokaista Serengetin saalistajaa kohti on yli 100 saaliseläintä. Kun päätämme syödä lihaa, mekin vaadimme paljon tilaa. Planeetta ei kestä miljardeja isoja lihansyöjiä. Tilaa ei vain ole. Jos kaikki noudattaisimme pitkälti kasvisruokavaliota, tarvitsisimme vain puolet maasta, jonka nyt käytämme.

Pitää pääosin paikkansa.

Tämän väitteen todentamiseen vaaditaan hieman laskelmia ja määrittelyä.

Ihminen on jättänyt jälkensä jopa 95 prosenttiin maailman maa-alasta, jos napa-alueita ei huomioida, Nature Concervancy -järjestö kertoo. (siirryt toiseen palveluun) Tätä jälkeä ei voi puolittaa ruokailutottumusten muutoksilla.

Sen sijaan käytetyn maatalousmaan voisi puolittaa, jos siirtyisimme pääasiassa kasvisperäiseen ravintoon. Tällä hetkellä maatalousmaata on noin 5,1 miljardia hehtaaria, Our World in Data -sivusto kertoo (siirryt toiseen palveluun).

Tästä alasta noin kolme miljardia hehtaaria käytetään karjan laidunmaahan ja noin 460 miljoonaa hehtaaria eläinten rehuihin, ympäristöjärjestö WWF kertoo (siirryt toiseen palveluun).

Käyttämämme maa-ala voisi siis jopa puolittua pelkästään laidunmaan kutistuimisen ansiosta, jos söisimme enimmäkseen kasvisruokaa. Tämä torjuisi ilmastonmuutosta ja hidastaisi lajikatoa.

WWF:n mukaan kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen on edellytys sille, että maailman kasvava väestö voitaisiin ruokkia kestävästi. Lisäksi maanviljelystä olisi tehtävä kestävämpää ja ruokahävikkiä on vähennettävä.

Peltoja ilmakuvassa.
Ihminen käyttää jopa puolet maailman elinkelpoisesta pinta-alasta.Netflix / David Attenborough: A Life On Our Planet

Väite 3: Palaun kalastuskiellot ovat suojelleet koralleja ja lisänneet kalansaaliita

David Attenborough dokumentissaan: Palau on valtio Tyynellämerellä. Koralliriutat ovat tärkeitä kalan ja turismin kannalta. Kun kalan määrä alkoi vähentyä, palaulaiset alkoivat rajoittaa kalastusta ja paikoin kieltää sen kokonaan. Suojellut kalakannat tervehtyivät niin, että ne kulkeutuivat alueille, joissa kalastus oli sallittua. Sen seurauksena kalastuskieltoalueet ovat lisänneet paikallisten kalastajien saaliita samalla kun riutat saivat tervehtyä.

Liian aikaista sanoa.

Pikkuinen Palaun saarivaltio on rajoittanut kalastusta asteittain viime vuosina kalakantojen tervehdyttämiseksi. Rajoituksista julkaistun tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan tämä on tosiaan kasvattanut kalakantoja myös suojelualueiden ulkopuolella.

Tuoreet käänteet kuitenkin kyseenalaistavat Palaun rajoitusten toimivuuden, The Guardian -lehti (siirryt toiseen palveluun) kertoo.

Vuoden 2020 alussa Palau laajensi suojelualueita huomattavasti. Nyt jopa 80 prosenttia sen talousaluevedestä on suojeltu, eli alue ulottuu kauas avomerelle.

Muutos on lisännyt kalastamista koralliriutoilla. Aiemmin Palaussa syötiin pääasiassa tonnikalaa, jota isot ulkomaiset kalastusalukset pyysivät sen vesillä kaukana rannikolta.

Merikilpikonna ui koralliriutalla.
Kalastus on lisääntynyt Palaun koralliriutoilla, kun suojelualuetta laajennettiin.Netflix / David Attenborough: A Life On Our Planet

Nyt kalastusalukset ovat lähteneet, koska kalastus ei ole enää kannattavaa. Palaun kalaravintolat turvautuvat tonnikalan sijaan lähivesien koralliriutoilla pyydettyihin kaloihin. Monet näistä kalakannoista ovat vaarantuneita.

Havaijin yliopistojen tutkijat korostavat (siirryt toiseen palveluun), että suojelussa pitäisi ottaa huomioon paikallinen talous ja elämäntapa. Laajempi suojelualue voi toimia pitkällä aikavälillä, jos Palaulla saadaan varustettua omia kaupallisia tonnikalanpyyntialuksia. Tällä hetkellä niitä ei ole.

Väite 4: Maailman väestönkasvu on pysähtymässä

David Attenborough dokumentissaan: Joskus tulevaisuudessa ihmisten lukumäärä saavuttaa huippunsa ensi kertaa. Mitä pikemmin se tapahtuu, sen helpompaa on kaikki muu. Ihmisten nostaminen köyhyydestä, kaikkien saaminen terveydenhuollon piiriin ja takaamalla erityisesti tytöille mahdollisuus opiskella, huippu saavutetaan pikemmin ja alhaisemmalla tasolla.

[--]

Täytyy vain nostaa elintasoa ympäri maailman tuottamatta haitallisia ympäristövaikutuksia.

Pitää paikkansa.

Maailman väestön ei ennusteta kasvavan loputtomasti. YK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) huippu voitaisiin saavuttaa noin vuonna 2100, jolloin maailmassa olisi noin 11 miljardia ihmistä.

Myös Attenborough’n näkemykset kehityksen nopeuttamisesta saavat tukea tutkimuksesta. Washingtonin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan väestönkasvu voisi loppua jo vuonna 2064, jolloin maailmassa olisi 9,7 miljardia ihmistä.

Tutkimuksen mukaan tämä johtuisi pitkälti samoista syistä kuin mitä Attenborough luettelee: ehkäisyn yleistyminen ja tyttöjen ja naisten koulutus vähentävät syntyvyyttä, tutkimuksesta kertova New York Times kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun).

Sen sijaan dokumentti kuittaa yhdellä virkkeellä huomattavasti vaikeamman ja kiistellymmän kysymyksen. Miten maailman elintaso voisi nousta ilman ympäristöhaittoja?

Tähän mennessä väestön vaurastuminen on tarkoittanut yleensä yhä suurempaa kulutusta ja isompia hiilidioksidipäästöjä. Päästöt voivat kasvaa, vaikka väestö ei enää kasvaisi.

Kirjassaan Attenborough ja Hughes käsittelevät aihetta kokonaisen luvun verran. Kirjassa todetaan, että kaikkien maiden pitäisi lopettaa jatkuvan kasvun tavoittelu ja pyrkiä sen sijaan luonnon kannalta kestävään talouteen.

Väite 5: Marokko tuottaa 40 prosenttia energiastaan uusiutuvilla

David Attenborough dokumentissaan: Vuosisadan vaihteessa Marokon energiantuotanto perustui lähes täysin tuontiöljylle ja kaasulle. Tänä päivänä se tuottaa itse 40 prosenttia tarpeestaan uusiutuvan energian voimaloissa, kuten maailman suurimmassa aurinkovoimalassa. Sijainti Saharan rajalla ja suora yhteys Etelä-Eurooppaan voivat tehdä Marokosta aurinkoenergian viejän vuoteen 2050 mennessä.

Ei pidä paikkaansa.

Dokumentissa sekoitetaan toisiinsa koko energiantuotanto ja sähköntuotanto. Lisäksi se sekoittaa Marokon tavoitteet ja todellisen sähköntuotannon.

Marokon tuottamasta ja kuluttamasta energiasta yhä noin 90 prosenttia oli vuonna 2018 peräisin fossiilisista polttoaineista, jotka tuodaan ulkomailta, maailman energiajärjestö IEA laskee (siirryt toiseen palveluun).

Energiantuotantoon luetaan mukaan sähköntuotannon lisäksi myös esimerkiksi liikenteessä ja lämmityksessä tarvittava energia.

Dokumentissa mainittu prosenttiluku viitannee vain sähköntuotantoon. Marokko pyrkii siihen, että sen sähköntuotannon kapasiteetista 42 prosenttia perustuisi uusiutuvaan energiaan vuoden 2020 lopussa.

Valtava aurinkovoimala
Marokko on rakentanut useita valtavia aurinkovoimaloita viime vuosina.Netflix / David Attenborough: A Life On Our Planet

Tavoite ei kuitenkaan ole toteutumassa. Analyysiyhtiö Oxford Business Groupin mukaan (siirryt toiseen palveluun) se saavutetaan vasta muutaman vuoden päästä, kun kaksi suurta aurinkovoimalaa valmistuu.

Joka tapauksessa Marokko on panostanut paljon ja nopeasti uusiutuvaan energiaan. Sen on yksi harvoista valtioista, joiden ilmastotavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, Climate Action Tracker -sivusto kertoo (siirryt toiseen palveluun).

Väite 6: Puolet Costa Ricasta on metsien peitossa

David Attenborough dokumentissaan: Mitä luonnonmukaisempia ja moninaisempia metsät ovat, sitä tehokkaammin ne poistavat hiiltä ilmakehästä.

[--]

Sata vuotta sitten kolme neljäsosaa Costa Ricasta oli metsän peitossa. 1980-luvulle tultaessa määrä oli hakkuiden vuoksi pudonnut neljäsosaan. Hallitus päätti toimia ja antoi maanomistajille mahdollisuuden istuttaa uusia puita. 25 vuodessa puolet Costa Ricasta oli taas metsien peitossa.

Pitää pääosin paikkansa.

Costa Rica on todella onnistunut kasvattamaan metsänsä takaisin. Uusimpien arvioiden mukaan 52 prosenttia Costa Ricasta on nyt metsän peitossa, Financial Times kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Sen sijaan arviot 1980-luvun metsäpeitteen määrästä vaihtelevat 25 ja 40 prosentin välillä.

Metsän palautuminen on pitkälti Costa Rican hallinnon ansiota. Se lopetti karjatalouden tuen 1980-luvulla. Vuonna 1996 se kielsi metsän hävittämisen ja alkoi myöntää tukea metsänistutukseen.

Metsuri kaataa puuta trooppisessa metsässä.
Metsäkato on saatu pysäytettyä Costa Ricassa.Netflix / David Attenborough: A Life On Our Planet

Ehkä vielä vaikuttavampaa on se, että istutetut metsät ovat monimuotoisia. Niissä ei kasvateta vain yhtä puulajia esimerkiksi paperin tai palmuöljyn raaka-aineeksi.

Sen sijaan monet maanviljelijät harjoittavat peltometsänviljelyä. He kasvattavat viljelykasveja, kuten kaakaota luonnonvaraisten puiden keskellä.

Monimuotoiset metsät sitovat yli kaksi kertaa enemmän hiilidioksidia kuin vain yhden puulajin kasvattamiseen istutetut metsät, Scientific American -lehti kertoo (siirryt toiseen palveluun).

Kirjallisten lähteiden lisäksi Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen on kommentoinut jutun väitteitä 1, 2 ja 5.

Keskustelu on avoinna 11.1. klo 23 asti.

Tarkennettu kello 13.08 Kaisa Kososen roolia jutussa, sekä lisätty otsikkoon sana "osin".

Lue seuraavaksi