1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poronhoito

Kilpailu maankäytöstä pakottaa saamelaisalueen eteläisimmät paliskunnat mukautumaan lisääntyvään matkailuun: aina intressien yhteensovittaminen ei ole helppoa

Paliskunnat ovat huolissaan matkailun lisääntymisestä poronhoidolle tärkeillä alueilla.

poronhoito
Antti Äärelä
Lapin paliskunnan poroisännän Antti Äärelän mukaan Kakslauttasenpalon asemakaavan vaikutuksia poronhoitoon ei arvioitu tarpeeksi.Maiju Saijets / Yle

Metsässä kaikuu koirien haukunta, kun Lapin paliskunnan poromiehet kuljettavat porotokkaa pääerotusaitaan Vuomaselkään Sodankylän pohjoisosissa. Koiravaljakkotarhan äänet ovat tuttuja jo vuosien ajalta.

– Kun ollaan Vuomaselän erotusaitaan tokkaa tuomassa, niin tämänhetkisten koirien äänet kuuluu aika reilusti ja siitäkin on tullut lisätyötä, että ei se aitaan tuominen ole enää niin helppoa, paliskunnan poroisäntä Antti Äärelä kertoo.

Suomen saamelaisalueen eteläisimmän kylän Vuotson poronhoitajat ovat huolissaan koiravaljakkotoiminnan laajenemisesta alueille, joilla se häiritsee poronhoitoa liikaa.

Alueella toimiva Lapin paliskunta on valittanut Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Kakslauttasenpalon asemakaavasta, jolla Sodankylän kunnan pohjoisosaan Kakslauttasen matkailukeskittymään kaavoitetaan lisää tilaa matkailun ohjelmapalveluille.

Paliskunnan mukaan nelostien itäpuolelle kaavoitettu alue aiheuttaa kohtuutonta haittaa porotaloudelle, eikä asemakaavaa laadittaessa ole tutkittu tarpeeksi kaavan vaikutuksia poronhoidolle. Alueella on nykyisellään koiravaljakkotoimintaa nelostien länsipuolella, eikä paliskunta soisi toiminnan laajenevan itään.

Poroisäntä Antti Äärelä kertoo, että kaavan toteutuessa se kaventaa paliskunnan pääerotusaidan Vuomaselän läheisyydessä syksyllä ja alkutalvesta laiduntavien porojen laidunmaata ja laajeneva koiravaljakkotoiminta vaikeuttaisi porotöitä.

– Porojen laidunalue pienenee merkittävästi nelostien itäpuolella ja tämä alue kapenee, missä porojen pitäisi pysyä alkusyksystä ja -talvesta, jotta laidunpaine ei kasva muualla liikaa eivätkä laitumet kulu sen takia, Äärelä kertoo.

poro
Lapin paliskunnan valituksen yhtenä perusteluna on, että Kakslauttasenpalon asemakaava poikkeaa alueella voimassa olevasta osayleiskaavasta. Vesa Toppari / Yle

Paliskunnan valituksen mukaan asemakaava on toteutuessaan poronhoitolain ja maankäyttö- ja rakennuslain vastainen ja siksi se pitäisi kumota, tai ainakin pienentää asemakaavassa matkailun ohjelmapalveluille varattu alue sellaiseksi, kuin se on voimassa olevassa Saariselän yleiskaavassa.

Paliskunta vaatii myös rajaamaan rakennusoikeuden yleiskaavan mukaisesti 250 kerrosalaneliömetriin, asemakaavassa suunnitteilla olevan 3 000 kerrosalaneliömetrin sijaan. Paliskunta ei valituksen mukaan vastusta koiravaljakkotoimintaa sinällään, vaan sen sijoittamista asemakaavassa.

Sodankylän kunta: Asemakaava ei häiritse poronhoitoa merkittävästi

Yhtenä valituksen perusteluna Lapin paliskunta vetoaa siihen, että Kakslauttasenpalon asemakaava poikkeaa alueella voimassa olevasta yleiskaavasta. Asemakaavalla kaavoitetaan matkailulle laajempi alue ja rakennusoikeutta on kasvatettu.

Sodankylän kunnan maankäyttöpäällikkö Ari Pesonen kertoo, että kaavoitetulla alueella on jo entuudestaan ollut ohjelmapalveluille varattu alue. 2000-luvun alussa laaditun yleiskaavan voimaantulon jälkeen matkailu on kasvanut alueella voimakkaasti, eikä yleiskaava siltä osin vastaa tämän hetken tarpeita.

– Koiravaljakkotoiminta ja koirien tarhaus on tuon ajankohdan jälkeen noussut selvästi merkittäväksi ohjelmapalveluksi Kakslauttasen ja myös muilla matkailualueilla, minkä vuoksi on päädytty siihen, että tilatarve on suurempi, Pesonen kertoo.

Lapin ja myös Inarin ja Sodankylän alueen matkailu on lisääntynyt viime vuosina runsaasti. Vuonna 2020 ulkomaalaisten osuus on vähentynyt koronaviruspandemian vuoksi rajusti, mutta sitä ennen matkailijamäärät ovat olleet jo usean vuoden ajan kasvussa. House of Laplandin mukaan esimerkiksi vuonna 2019 Saariselän matkailualueella oli 385 000 yöpymistä. Samana vuonna koko Lapissa oli yöpymisiä 3,1 miljoonaa ja kasvua edelliseen vuoteen oli neljä prosenttia.

Myös Inarissa kilpailua maista muun maankäytön lisääntyessä

Inarin ja Sodankylän kuntien rajalla toimii kaksi paliskuntaa: Sodankylän pohjoisosissa Lapin paliskunta ja Inarin eteläisimmissä osissa Ivalon paliskunta. Saariselän matkailukeskittymä on lähes kokonaan Ivalon paliskunnan alueella.

Ivalon paliskunnan poroisäntä Ari Kustula kertoo, että poronhoidon lisäksi alueelle on tullut parinkymmenen vuoden aikana runsaasti muuta maankäyttöä. Poronhoidon ja matkailun lisäksi alueella harjoitetaan myös rengastestausta ja alueella on rajavartiolaitoksen ampuma-alue.

– Muu maankäyttö on hyvin paljon kasvanut ja alueelle on tullut kaikenlaista. On kullankaivulupia, on matkailua ja totta kai metsätaloutta, Kustula kertoo.

Ari Kustula
Ivalon paliskunnan poroisäntä Ari Kustula on nähnyt maankäytön lisääntyneen paliskunnan alueella viime vuosina. Kirsti Länsman / Yle

Tilanne on Kustulan mukaan poronhoidon onnistumisen kannalta nyt sellainen, että enää esimerkiksi matkailun käytössä olevia häiriöalueita ei voi laajentaa.

– Täytyy matkailunkin pystyä toimimaan sillä olemassa olevalla alueella, missä ne ovat, Kustula painottaa.

Saamelaiskäräjät havainnollisti karttaan matkailun ja kullankaivun vaikutusalueet

Saamelaiselinkeinojen parissa työskentelevät ovat jo pitkään tuoneet esiin kilpailevien maankäyttömuotojen vaikutuksia poronhoidolle. Saamelaisten parlamentaarinen elin, Saamelaiskäräjät teetti vuonna 2019 kartan, jossa havainnollistetaan matkailun ja kullankaivun vaikutuksia Saariselän matkailualueen pohjoispuolella. Kartan mukaan häiriöalueet osuvat Ivalon paliskunnassa porojen kuljetusreiteille sekä kesälaidunalueille.

kartta
Karttaan on merkitty Ivalon paliskunnan kesälaitumien ja Kutturan tokkakunnan laitumien alueet, sekä kullankaivun ja turismin aiheuttamat häiriöalueet.Jan Saijets

Poronhoitajien mukaan matkailupalveluista esimerkiksi koiravaljakkotoiminta voi aiheuttaa häiriötä, jos ne osuvat porojen laidunalueille tai kuljetusreiteille. Koiravaljakot voivat hajottaa jo koottuja porotokkia ja näin aiheuttaa lisätyötä poronhoitajille.

Ari Kustula kertoo, että Ivalon paliskunnassa on tähän asti toimineiden valjakkoyritysten kanssa yhteistyö useimmiten sujunut hyvin ja pelisäännöistä on saatu sovittua. Joidenkin kanssa yhteistyössä olisi silti parantamisen varaa.

– Meillä on aika paljon niitä koiravaljakkoyrittäjiä tuossa Saariselän ympäristössä ja osan kanssa menee hyvinkin. Osan kanssa ei ole niin hyvä keskusteluyhteys, Kustula sanoo.

Tilanne on Kustulan mukaan poronhoidon onnistumisen kannalta nyt sellainen ettei enää matkailun käytössä olevia häiriöalueita voi laajentaa.

– Täytyy matkailunkin pystyä toimimaan sillä olemassa olevalla alueella, missä ne ovat, Kustula painottaa.

Paliskunnilla on mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan alueensa maankäyttöön lausunnoilla ja neuvottelemalla. Kunnat pyytävät paliskunnilta lausuntoja kaavoitusprosessien aikana ja järjestävät poronhoitolain velvoittaman neuvottelun kaavasta, mikäli valtion mailla suunnitellaan poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä.

Inarin kunnan kaavoitusinsinööri Venla Jomppanen kertoo, että eri tahojen näkemyksiä sovitetaan yhteen riittävän vuoropuhelun avulla ja lopullisen ratkaisun tekevät kunnan luottamushenkilöt.

Erilaisia näkemyksiä paikkatietojärjestelmien toimivuudesta

Sodankylän kunta käyttää kaavaprosesseissa poronhoidolle aiheutuvien vaikutusten arvioinnissa Paliskuntain yhdistyksen ylläpitämää paliskuntien omaan paikkatietokantaa. Siihen on koottu porojen kuljetusreittejä, poroaitoja ja laidunmaita.

Paikkatietojärjestelmään on merkitty myös alueet, joilla on jonkinlaista muusta maankäytöstä aiheutuvaa häiriötä. Nyt kaavoitetun Kakslauttasenpalon alueen lähettyvillä on jo matkailusta ja koiravaljakoista aiheutuvaa häiriöaluetta, ja siksi kunnan mukaan uudet kaavoitetut ohjelmapalvelut eivät laajenna häiriöaluetta merkittävästi.

– Meillä on käytössä paliskuntien tekemää paikkatietoaineistoa tältä alueelta. Tiedämme, missä poronhoidon kannalta tärkeät rakenteet ovat ja miten laidunkierto toteutuu. Näiltä osin ne on osattu ottaa kaavassa huomioon, maankäyttöpäällikkö Ari Pesonen kertoo.

Poroerotus
Sodankylän kunnan maankäyttöpäällikkö Ari Pesonen kertoo, että poronhoidon tarpeet otetaan kaavoitusprosesseissa huomioon neuvottelemalla paliskuntien kanssa ja käyttämällä paliskuntien paikkatietoaineistoja.Vesa Toppari / Yle

Lapin paliskunnan poroisännän Antti Äärelän mielestä poronhoitoon liittyviä paikkatietoja on hyvä koota, mutta jos tiedot eivät ole ajan tasalla, voi paikkatieto kääntyä itseään vastaan.

– Jos häiriöalueen laitamille tulee uusia alueita, niin silloin häiriöalue laajenee entisestään. Eihän se voi olla peruste, että sinne voi tehdä mitä vain, jos se kuuluu jo jollekin häiriöalueelle, Äärelä sanoo.

Poronhoitolaki velvoittaa neuvottelemaan – poroisäntä kaipaa aitoa kuulemista

Lapin ja Ivalon paliskunnat sijaitsevat saamelaisalueella ja poronhoitolaissa määritellyllä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion maita ei saa käyttää niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle.

Sodankylän kunnan maankäyttöpäällikkö Ari Pesonen kertoo, että poronhoidon tarpeet otetaan kaavoitusprosesseissa huomioon järjestämällä paliskuntien kanssa poronhoitolain mukaiset neuvottelut sekä tarvittaessa vapaaehtoisia neuvotteluja. Kunnassa on koettu, että kaavoitusprosessi on toimiva, sillä Sodankylässä on matkailua, kaivostoimintaa sekä tuulivoimalahankkeita, joita yritetään sovittaa yhteen poronhoidon ja muun maankäytön kanssa.

Poronhoitajat eivät ole kuitenkaan täysin samaa mieltä asiasta. Lapin paliskunnan poroisäntä Antti Äärelä kokee, ettei neuvotteluissa paliskunnan kanssa ole saavutettu aitoa kuulemista.

– Paliskuntaa kyllä kuullaan, mutta kunta ei reagoi näihin paliskunnan esittämiin haittoihin juuri ollenkaan. Kyllä se on aika nihkeää ollut kunnan puolelta, Äärelä toteaa.

Saariselän matkailualueella on ristiriitaa esimerkiksi koiravaljakkotoiminnan ja porotalouden tarpeiden välillä. Tällä hetkellä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa on käsittelyssä Kakslauttasenpalon asemakaavan lisäksi myös valitus poikkeuspäätöksestä, joka koskee koiravaljakoiden tauko- ja lepopaikkaa Kakslauttasen matkailukylän lähettyvillä. Sodankylän kunta ei myöntänyt poikkeamislupaa paikan rakentamiseen poronhoidolle aiheutuvien vaikutusten ja asemakaavan puuttumisen vuoksi ja koiravaljakkoyrittäjä on valittanut päätöksestä.

Lue seuraavaksi