1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. huoltamot

Näivettääkö sähköautoilu perinteiset bensa-asemat? – Ruotsinkylän nostalginen Gulf luopui bensanmyynnistä kokonaan

Osalle huoltoasemista 2000-luku on ollut jo tähän asti ankara taipale. Hyvään palveluun, kahviin ja vanhaan autokantaan uskotaan yhä.

huoltamot
Ruotsinkylän Gulf-baarin ja -huoltoaseman henkilökunta
Sami ja Aila Lassila luotsaavat nyt Gulf-baaria. Bensan myynti asemalla loppui lokakuussa. Uusiin jakelumääräyksiin mukautuminen olisi käynyt liian kalliiksi.Rami Moilanen / Yle

Mitä tapahtuu perinteisille bensa-asemille, kun suomalaisia halutaan siirtää polttomoottoriautoista sähköllä ja biopolttoaineilla käyvien autojen rattiin? Autoilijoista kilpailemaan ovat tulleet sähköautojen latauspisteet kauppojen pihoilla ja kaasuyhtiöiden tankkausasemat.

Muun muassa tätä on pohdittu hiljattain julkaistussa toimialaraportissa "Huoltoasemat 2020". Sen näkökulma menneeseen ja tulevaan on nimenomaan pienten huoltoasemia pyörittävien perhe- ja yksityisyrittäjien.

Yksi vastaus kysymykseen löytyy Tuusulan Rykmentinpuiston asuntomessualueelta, jonne Neste rakensi oman "tulevaisuuden liikenneaseman".

Päästöt on huomioitu lähes kaikessa, autoon saa uusiutuvaa dieseliä ja sähköä sekä biokaasua yhteistyökumppaneilta. Ihmisen tankkaa digitaalinen itsepalvelukauppa.

– Meillä on maanpäällinen polttoainejakelu, jotta rakennustöiden aikaisten maatöiden hiilijalanjälkivaikutus on saatu mahdollisimman pieneksi, esittelee Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaava johtaja Katri Taskinen.

Teboilin kauppiaista muutamilta sähkönlatauspiste löytyy niin ikään ja biodieseliä on. Yhtiö tarkkailee herkällä silmällä tulevaisuuden näkymiä.

– Koko ajan seuraamme menekkiä ja kysyntää, sitä mihin suuntaan maailma on menossa, eli onko tulevaisuuden suunta sähkö, vety vai kaasu, tuumaa Teboilin viestintä- ja markkinointijohtaja Toni Flyckt.

Katri Taskinen uusituvan dieselpumpun tankkauspistooli kädessä.
Neste rakensi Tuusulaan yhden esimerkin siitä, mitä tulevaisuuden liikenneasema voi olla. Kuvassa Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaava toimialajohtaja Katri Taskinen.Pekka Koli / Yle

Pienillä yrittäjillä iso kynnys investoida

Pienillä huoltoasemayrittäjillä ei ole välttämättä varaa tehdä kalliita investointeja uusiutuvaan energiaan, mikä tekee hallaa niiden kilpailuasemalle, toteaa raportin bensakauppiaiden tilauksesta laatinut Hannu Laitinen.

Laitinen tuntee alan etenkin yksityisen bensakauppiaan näkökulmasta, sillä hän on toiminut alan kauppiaslehtien päätoimittajana ja huoltamo- ja öljy-yhtiöiden, kuten Suomalaisen energiaosuuskunnan, SEO:n leivissä.

– Huoltoasemat joutuvat miettimään, voiko esimerkiksi sähkön pikalatauksesta veloittaa, eli maksaako se itseään takaisin? On nimittäin myös julkisia jakelupisteitä, Laitinen toteaa.

Laitisen mielestä kilpailuasema muuttuu aiempaakin huonommaksi pienelle toimijalle, jolla ketjun tai ison yhtiön tukea ei taustanaan ole. Parempana vaihtoehtona nähdään biodiesel, sillä se sovittuisi helpommin nykyiseen infraan.

Vuosituhannen alku ei ole ollut monelle asemalle ruusuinen tähänkään mennessä. Toimialaraportti näyttää, kuinka miehitettyjen asemien määrä laskee 20 vuodessa useammalla sadalla ja kylmäasemien määrä kasvaa.

– Ne muuttuvat kuin peilikuvaksi toisistaan, Laitinen toteaa.

2000-luvulla huoltamoiden valttikortista siivun veisti myös kauppojen aukioloaikojen vapautuminen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ruotsinkylän Gulf-huoltoaseman baari.
Ruotsinkylän Gulfin Mikko Lassilan mielestä tiukentunut jakelusäädös osui liian kovaan pieniin yrittäjiin, sillä se velvoitti samoja investointeja pieniltä ja isoilta asemilta, polttoainemyynnin määrästä riippumatta.Rami Moilanen / Yle

Bensan myynti loppui Ruotsinkylän Gulfilla

Loviisan Ruotsinkylässä 1960-luvulta saakka toiminut Gulf-asema teki oman ratkaisunsa ja lopetti lokakuussa polttoaineen myynnin kokonaan. Syynä oli uusi jakeluasemia koskeva asetus, joka olisi vaatinut liian kalliita muutoksia huoltoaseman pihaan ja mittareihin, kertoo yrittäjä Mikko Lassila.

Paikalla jatkaa autokorjaamo, josta Mikko Lassila vastaa ja perinteinen Gulf-baari, joka on Lassilan vanhempien vastuulla.

– Onhan se (jakelun lopetus) tietysti harmi tällaisella kylällä, mistä kaikki muutkin palvelut lopetetaan. Mutta kyllä asiakkaat asian ymmärsivät, kun heille kertoi, paljonko investoinnit olisivat maksaneet, Lassila toteaa.

Kahvila- ja korjaamo kuitenkin kannattavat, vaikka rikastumisen vaaraa ei Lassilan mukaan ole. Bensan myyntiä ei olisi kannattanut jatkaa, kun se ei olisi itseään Lassilan mukaan takaisin maksanut.

– Mielestäni kannattavaa ei ole myöskään sellainen bisnes, jota pyöritetään toisella bisneksellä.

Lassilan mielestä tiukempi jakelusäädös osui liian kovaa pieniin toimijoihin, sillä se velvoitti samoja investointeja ja muutoksia isoilta ja pieniltä, polttoainemyynnin määrästä riippumatta.

Vanhoja bensapumppuja Ruotsinkylän Gulf-baarin ja -huoltoaseman pihassa
Ruotsinkylän Gulfin toisen polven yrittäjä, Mikko Lassila näkee, että sähköautoista ei ainakaan vielä ole uhkaksi: "Nykyisellä teknologialla ne eivät pitkien välimatkojen maaseudulla pärjää."Rami Moilanen / Yle

Huoltamot ja kahviot säilyvät

Laitinen ei kuitenkaan näe, että huoltoasemat olisivat katoamassa mihinkään. Ne ovat hänen mukaansa pärjänneet kilpailussa kekseliäisyydellä, autokorjaamoilla ja myymällä niitä tarvikkeita, mitä tietyllä alueella ei muualta saa.

– On hienoa uistinkauppaa, monimerkkikorjaamoita, pakettipalvelua. Valikoimaan on otettu esimerkiksi leluja, kun niitä ei ole alueella kaupoista saanut, Laitinen luettelee.

Hän ei näe, että pienet olisivat katoamassa mihinkään. Leipänsä pienikin huoltamoyrittäjä yhä Laitisen mukaan saa, toimeentulo vaan koostuu monista pienistä puroista. Eikä niistä suurin ole suinkaan polttoaine.

– Palveluvalikoiman monipuolisuus on se, joka pitää nämä yritykset elinvoimaisina. Toinen on se, että ne ovat isoja ketjuja nopeampia ja tehokkaampia kehittämään toimintojaan ja sopeutumaan.

Myös Neste ja Teboil haluavat, että perinteiset huoltoasemat säilyvät jatkossakin.

– Asiakaspalvelu ja kauppiasverkosto ovat meidän toimintamme sydän, sanoo Nesteen Taskinen.

Taskisen mukaan jatkossa pärjäävät varmasti ne asemat ja yrittäjät, jotka pystyvät muuntautumaan asiakkaiden ja liikkumisen tarpeiden mukana. Myös digitaalisuudella ja vastuullisuudella on merkitystä.

– Uskomme perinteisten huoltoasemien tulevaisuuteen myös, mutta meidän pitää myös entistä tarkemmin kuunnella, mikä on asiakkaan tarve pysähtyä asemalla juuri sillä alueella. Meillä vahva valtti on ollut se, että asemilla myös huolletaan autoja, Teboilin Flynck sanoo.

Vaikka Ruotsinkylän Gulfilta ei enää bensaa saa, Mikko Lassila ei näe, että huoltoasemat katoaisivat. Mutta mistä löytyisi valttikortti?

– Sehän on tietysti se, että pitää olla palvelua ja kahvilatoimintaa. Pitää olla kaikkea apua saatavilla, niin siihen autoon kuin elämiseenkin. Sillä sitä pärjää, Lassila tuumaa.

Luotto vanhaan autokantaan

Suomen hallitus haluaa leikata autoilun päästöjä tuntuvasti jo vuoteen 2030 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) työryhmä on esittänyt keinoiksi fossiilisten polttoaineiden käytön puolittamista ja sähköautomäärän kasvattamista.

Siihen on vielä matkaa. Tilastokeskuksen tuoreessa julkaisussa (siirryt toiseen palveluun) näkyy, että diesel ja bensa dominoivat yhä suomalaisten autojen tankkeja. Uusiutuvien vaihtoehtojen, sähkö, biokaasun ja biodieselin käyttö oli miltei marginaalista, joskin kasvanut aiemmasta tuntuvasti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Huoltamoalalla moni myös muistuttaa, että heti huomenna bensa-asemat eivät ole katoamassa siitäkään syystä, että Suomen autokanta on toistaiseksi verrattaen melko vanhaa eikä tule siitä nopeasti muuttumaan.

– Suomessa autokanta on yllättävän vanha, noin 12 vuotta keskiarvolta. Olemme lähempänä itä- kuin länsieurooppaa siinä mielessä. Toki uusiutuvien määrä kasvaa hyvää vauhtia, mutta isossa kuvassa se on vielä aika pientä, Teboilin viestintä- ja markkinointijohtaja Toni Flynck toteaa.

Oikaisu 28.12. klo 9.40 Ruotsinkylän Gulf on ollut toiminnassa 1960-luvulta lähtien, ei 1970-luvulta, niin kuin jutussa ensiksi luki.

Lue lisää: Näin työryhmä puolittaisi liikenteen päästöt: Suomeen tarvitaan 700 000 sähköautoa ja autoilun päästöille kovempi hinta

Asiantuntijat korjaavat harhaluuloja sähköautoista – 700 000 sähköauton tavoite kuulostaa rajulta, mutta onko se sitä todella?

Lue seuraavaksi