1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Metsästysonnettomuudet

Metsästäjäliitto pohtii, mitä loppuvuoden tragedioista voisi oppia – esittää ampumaharjoittelua pakolliseksi metsästäjätutkintoon

Metsästysonnettomuuksissa on kuollut syksyn aikana kaksi miestä. Suonenjoella sivullinen loukkaantui vastikään vakavasti.

Käytännön ampumaharjoittelu ei sisälly tällä hetkellä metsästäjätutkintoon. Kuvassa metsästyskivääri. Kuva: Mostphotos

Metsästyksen pelisäännöt nousivat jälleen vahvasti esille, kun Suonenjoella Pohjois-Savossa tapahtui vakava metsästysonnettomuus viime viikonloppuna. Keski-ikäinen mies sai hengenvaarallisen vamman, kun kaurismetsällä ollut mies luuli sivullista miestä riistaeläimeksi. Poliisin mukaan ampumaetäisyys oli noin 130 metriä.

Kysyimme Suomen Metsästäjäliiton asiantuntijoilta, mitä harrastuksen turvallisuuden edistämiseksi voisi tehdä. Esille nousivat muun muassa ampumaharjoittelun lisääminen pakolliseksi metsästäjätutkintoon sekä huomiovärien nykyistä laajempi käyttö asusteissa.

Suonenjoen tapaus on loppuvuoden aikana kolmas kerta, kun sivullista ihmistä on vahingossa ammuttu. Kyseisissä metsästysonnettomuuksissa on kuollut kaksi miestä.

Lokakuussa maastopyöräilijä menehtyi lintumetsällä olleen metsästäjän luotiin Lapissa Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Toinen kuolonuhrin vaatinut onnettomuus tapahtui aiemmin lokakuussa Kuusamossa. Metsästäjä kuoli tapaturmaisesti, kun tyhjäksi luultu ase laukesi vahingossa sisätiloissa.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kertoo saaneensa paljon viestejä, että metsästysturvallisuuden eteen pitää tehdä nyt paljon töitä. Syksyn aikana tapahtuneita metsästysonnettomuuksia aiotaan analysoida hyvin tarkasti.

– Yksikin onnettomuus on liikaa ja turhaa. Inhimillisiä virheitä voi sattua, mutta jokaisen onnettomuuden osalta on mietittävä, miten se olisi ollut estettävissä.

Silpolan mukaan metsästäjän ampuessa voi tapahtua lähtökohtaisesti kahdenlaisia virheitä. Ase laukeaa hallitsemattomasti tai metsästäjä tulkitsee kohteen väärin eli tekee arviointivirheen.

Kohteen tunnistaminen on keskeinen asia ennen ampujan päätöstä riistalaukauksesta.

– Kohteen sataprosenttinen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Jos kohdetta ei tunnista, ei pidä ampua. Metsästyksessä on tärkeä sääntö, että ei voi ampua, jos ei tiedä mitä ampuu, sanoo Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Onko keskittymisessä parannettavaa?

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola ei sano, että metsästysturvallisuudessa olisi tapahtunut tänä vuonna muutos huonompaan aiempaan verrattuna. Jostain syystä viime kuukausina on kuitenkin tapahtunut useita vakavia onnettomuuksia.

– Onko ampujilla ollut liikaa kiirettä? Onko keskittymiskyvyssä ollut jotain, että ei keskitytä asiaan? Inhimillinen virhe kohteen tunnistamisessa on se, mihin meidän pitää paneutua.

Metsästys on Suomessa suosittu harrastus, sillä metsästäjätutkinnon on suorittanut 370 000 kansalaista. Aktiivimetsästäjiä arvioidaan olevan nykyisin noin 300 000.

Esimerkiksi hirvenmetsästykseen osallistuvilta vaaditaan säännöllinen ampukokeen suorittaminen. Kuvituskuva. Kuva: Heikki Rönty / Yle

Rihlatulla luotiaseella isompia riistaeläimiä metsästävän on suoritettava ampumakoe hyväksytysti kolmen vuoden välein. Tämä koskee esimerkiksi hirvenmetsästäjiä. Metsästyksenjohtajan velvollisuus on tarkastaa seurueensa jäsenten ampumaluvat.

Yksin metsästävällä ampumakokeen uusiminen jää omalle vastuulle. Jos metsästäessä tapahtuu jotain ikävää ja selviää, että ampumakoe ei ole voimassa, metsästäjää rangaistaan.

Sivullisen miehen vakavan loukkaantumisen aiheuttanut Suonenjoen metsästysonnettomuus tapahtui viime lauantaina noin kello 15. Poliisi on selvittänyt olosuhteita ja hämärän mahdollista vaikutusta tapahtumiin.

Metsästäjä oli tapahtumahetkellä yksin kaurisjahdissa. Se on niin sanottua kyttäysmetsästystä. Kyttäyksessä metsästäjä odottaa eläimen kulkevan ja siirtyvän. Laukaisupäätös edellyttää eläimen tunnistamista.

Hämäryyteen ja valoisuuteen liittyen ei ole säädetty kellonaikaa milloin voi tai ei voi ampua.

Metsästäjille suositellaan värikästä vaatetusta

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi Metsästäjäliitto suosittelee kaikkien metsästäjien käyttävän ainakin osin huomioväriä vaatetuksessaan. Esimerkiksi sorsajahdissa olisi hyvä käyttää värillistä hattua tai hikinauhaa. Oranssin tai oranssinpunaisen huomiovärin käyttö on pakollista pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästyksessä.

Liitto suosittelee myös tarkkaa manuaalia eli ohjekirjaa seuruemetsästykseen eli esimerkiksi hirvi- ja karhujahtiin. Manuaali helpottaa metsästyksenjohtajan tehtäviä.

Ampumaharjoittelua ei nykyisin edellytetä metsästäjätutkinnon suorittaneilta, vaikka sitä vahvasti suositellaankin. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Metsästäjäliitto esittää myös nykyistä kattavampaa perehdytystä metsästysammuntaan ampumaradoilla. Se tarkoittaisi käytännön ammuntakoulutuksen sisällyttämistä metsästäjätutkintoon.

– Keskeinen ajatus on, että uudet metsästäjäsukupolvet olisi koulutettu vanhoja paremmin, sanoo toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Syksyn metsästysonnettomuudet voivat tuoda ulkoilijan mieleen kysymyksen metsässä liikkumisen turvallisuudesta. Sivullisiin osuneet vahinkolaukaukset ovat nostaneet pelkoa luonnossa liikkumiseen.

– Ymmärrän, että se ajatus voi tulla mieleen enkä väheksy sitä. Koronan takia luonnossa kulkijoita on ollut aiempaa enemmän, mutta yleensä ulkoilijoiden ja metsästäjien kohtaamiset menevät juuri niin kuin pitääkin.

Ulkoilijoiden värikäs vaatetus voisi helpottaa tunnistamista

Monet suomalaiset käyttävät mielellään tummia ulkoiluvaatteita. Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola puntaroi ajatusta siitä, että jos metsästäjillä on päällään värikkäitä vaatteita, niin miksi myös ulkoilijat eivät pukeutuisi värikkäästi.

– Korostan, että metsästäjillä ei ole oikeutta vaatia keneltäkään ulkopuoliselta mitään pukeutumista. Sysimustissa vaatteissa oleva ulkoilija ei vie meiltä vastuuta. Toisaalta jos ulkoilija käyttää värikästä vaatetta, se on aina kotiinpäin.

Metsästäjäliitto haluaa näyttää suosituksellaan metsästäjien värikkäästä vaatetuksesta esimerkkiä siitä, että se ei estä metsästystä. Riistan karkoittaa tyypillisesti liike, ei metsästäjän vaatteen väri.

Mitä metsästysharrastuksen turvallisuuden lisäämiseksi tulisi mielestäsi tehdä? Voit keskustella aiheesta 24. joulukuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

Kohut ovat synkistäneet metsästäjien syksyä – Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja: "Aivan varmasti tapahtumat käydään tarkasti läpi koko riistasektorilla"

Maastopyöräilijän kuolema pysäytti metsästäjät pohtimaan keinoja parantaa turvallisuutta – "Laukaus lähtee vain kun tiedetään, ettei riskiä aiheuteta muille"