1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. biokaasu

“Niin kuin potkittaisi haarojen väliin jatkuvasti” – Erkki Kalmari on taistellut yli 20 vuotta kotimaisen biokaasun puolesta

Laukaalainen maanviljelijä Erkki Kalmari hankki aikoinaan biokaasuauton, koska sen verot olivat järjettömän korkeat.

"Biokaasu voi tuoda uutta liiketoimintaa maaseudulle, kun saadaan euro konsultiksi." Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Jouluvalot tuikkivat talvipäivän hämärässä Suomen ensimmäisellä biokaasun tankkausasemalla. Kaasuautoilijat ovat voineet tankata Erkki Kalmarin maatilalla tuotettua liikennekaasua jo 18 vuoden ajan.

Suomi valmistelee kansallista biokaasuohjelmaa ja lainsäädäntöä, joiden seurauksena biokaasua tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän.

– Tämä tuorein lakiehdotus tuntuu liian hyvältä ollakseen totta. Pitää selvittää, missä tässä on koira haudattuna.

Biokaasun kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 85 prosenttia bensiiniä pienemmät, kun huomioidaan polttoaineiden tuotannon koko elinkaari. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Juuri ennen joulua lasuntokierrokselle lähteneessä lakiehdotuksessa liikennebiokaasulle asetettaisiin jakeluvelvoite.

Jakeluvelvoite tarkoittaa sitä, että liikenteessä käytettäviä fossiilisia polttoaineita on korvattava biopolttoaineilla. Biokaasun tuottaminen tulee kannattavaksi, jos lakiehdotus hyväksytään tällaisenaan.

– Parasta on, että tämä ei ole suoraa tukea valtion kassasta tai EU:lta, vaan fossiilisten polttoaineiden käyttäjät maksavat bioenergian tuottamisesta liikennekäyttöön, sanoo Kalmari.

Auton käynnistyksen hinta: 30 000 markkaa

Kalmari innostui biokaasuteknologiasta alun perin lehmien hyvinvoinnin takia 1990 -luvulla. Eläinten lannassa jyllännyt kolibakteeri piti saada tapettua. Kaasutuksesta lannan hygienisointiin löytyi hyvä keino.

Teknikoksi opiskellut viljelijä alkoi kehittää biokaasuteknologiaa Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa.

Lannan kaasutuksen sivutuotteena syntyi energiaa ja hyvin nopeasti tila oli omavarainen lämmön ja sähkön suhteen.

"Kaikki teknologia testataan ensin itse, ennen kuin sitä lähdetään myymään eteenpäin", kertoo Kalmari perheyritys Metenerin periaatteista. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Yliopistotutkijat kannustivat Kalmaria hankkimaan Ruotsista kaasuauton. Aluksi ajatus ei häntä innostanut, mutta sitten selvisi, että kaasuautolle oli määrätty Suomessa 20-kertainen dieselvero.

– Ajattelin, että eihän tämä voi olla näin! Epäkohdasta täytyi ehdottomasti ruveta tappelemaan. Alulle paneva voima oli se aivan hullu säädösviidakko.

Uhkana kaasuauton Suomeen tuonnille oli myös päiväkohtainen polttoainemaksu, joka nykyrahassa olisi yli 300 euroa. Siitä huolimatta Kalmari haki kulkupelin ja teki viralliset ilmoitukset ministeriöön.

Auto päätettiin esitellä suurelle yleisölle ja medialle Jyväskylässä vuoden 2002 bioenergiapäivillä.

Esittelypäivän aamuna ministeriö ei ollut vieläkään myöntänyt lupaa kaasuautolla ajamiseen ja uhkana oli 30 000 markan veroseuraamus.

– Soitin asianosaiselle virkamiehelle, ja pyysin katsomaan televisiosta, kuinka työnnän autoa esittelytilaisuudessa. Lopulta telefaksi rapsutteli luvan, että saan tilapäisesti ajaa kaasuautolla, kertoo Kalmari.

Yle Keski-Suomen uutisten tv-juttu Erkki Kalmarin biokaasuautosta vuonna 2002.

Suomen ensimmäinen biokaasun tankkausasema avattiin Kalmarin tilalle vuonna 2002. Alussa sitä käytti vain Kalmari itse.

Muutaman vuoden kuluttua väliaikaisen luvan kaasuautolle saivat pari seuraavaa edelläkävijää. Kaasuauton tuominen Suomeen helpottui vasta vuonna 2006.

Ensimmäiset hyvät uutiset 20 vuoteen

Biokaasupioneeriksikin tituleerattu Erkki Kalmari rakensi maatilalleen ensimmäisen biokaasulaitoksen yli 20 vuotta sitten. Vuosikymmenet ovat olleet päättymätöntä kamppailua vastaan haraavaa ja alan kehityksen jäljessä laahaavaa sääntelyä vastaan.

Reaktoreissa syntyvä biokaasu otetaan väliaikaisvarastoon pressujen alle ennen polttoaineeksi puhdistamista. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

– Kauniita puheita ympäristöystävällisyydestä riittää, mutta tämä on ollut niin kuin potkittaisi haarojen väliin jatkuvasti. On tuntunut siltä, että puhdasta kotimaista energiaa ei oikeasti ole haluttu edistää.

Lakiehdotus uusituvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen laajentamisesta biokaasuun on sitä, mitä Kalmari on kaivannut.

– Ensimmäistä kertaa 20 vuoden aikana näkyy valoa tunnelin päässä. Kun saadaan euro konsultiksi, se voi antaa tukijalkaa ja mahdollistaa uuden elinkeinon maaseudulle.

Kalmari vannoo hajautetun energian nimeen. Materiaalia sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen tuottamiseksi kasvaa peltojen pientareilla, kesantopelloilla ja suojavyöhykkeillä. Sitä syntyy myös tuhansissa navetoissa.

Kalmari sanoo, että esimerkiksi oljessa on valtava energiapotentiaali: "Kansantaloudellisesti olisi järkevää, että ulkomainen fossiilipolttoaine vaihdettaisiin paikalliseen biopolttoaineeseen". Kuva: Petteri Bülow / Yle

– Maaseudulla on iso potentiaali hajautetussa energiassa - täällä syntyy olkea, heinää ja lantaa. Ei niitä voi kaupunkiin viedä vaikka kuinka haluttaisi.

Kalmari tietää mistä puhuu. Talvihämärässä jykevästi seisovan kivinavetan takana kaksi biokaasureaktoria tuottaa omalle tilalle sähkön ja lämmön.

Lisäksi laitokset lämmittävät naapurin maatilan sekä pari läheistä omakotitaloa. Niiden tuottamaa biokaasua tankkaa noin 200 autoa kuukaudessa.

Kalmari tarkastaa toisen reaktorin tuoton: 12 kuutiota kaasua tunnissa. Hän laskeskelee, että sillä lämmittäisi kymmenen omakotitaloa. Energiaa syntyy tilalla enemmän kuin sitä pystyy käyttämään.

Yhdellä biokaasureaktorilla voisi tuottaa lämmön ja sähkön pienelle omakotitaloalueelle. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Kalmarin pojalla on talo naapurissa, noin 100 metrin päässä. Koska välillä on tonttien raja, sähköä ei voi syöttää sinne.

– Voisin monellekin naapurille tästä jakaa ylijäämäsähköä, mutta laki kieltää. Siirtoyhtiöiden monopolin takia en voi, vaikka kuinka tahtoisin.

Energiaa saa vaikka kaktuksista

Kalmarin tilalla ei ole ollut lehmiä puoleentoista vuoteen, mutta navetan ovesta tuulahtaa edelleen eläinten lämmin tuoksu. Vanha kivinavetta on nykyään materiaalivarasto.

– Täällä on käytettyjä elintarvikerasvoja, joita ei voi enää mitenkään muuten hyödyntää. Lisäksi teemme energiaa läheisen meijerin ylijäämälaktoosista - reaktorin mikrobit eivät mene siitä sokerista kuralle, sanoo Kalmari.

Ravintoloiden jäterasvat ovat hyvä lisäruoka reaktorissa biokaasua tuottaville mikrobeille. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Maatilan lisäksi Kalmarilla on biokaasulaitoksia toimittava perheyritys Metener Oy, joka on tutkinut kymmenien eri materiaalien kaasutusta.

– Kiinasta on lähetetty riisiä testaukseen ja Meksikosta tequila-viinan valmistuksessa käytettyä agave-kaktusta, kertoo Kalmari.

Suomessa suuri energiapotentiaali olisi sellutehtaiden viereisten järvien pohjalla lojuvassa nollakuidussa.

Nollakuitu on sellunkeitosta ylijäänyttä puuainesta, joka on päätynyt järviin tehtaiden jätevesien mukana. Pelkästään Tampereen Näsijärvessä sitä on arviolta 1,5 miljoonaa kuutiometriä ja se estää paikallisesti järven virkistyskäytön.

Kuivareaktorissa kesantopeltojen heinistä tulee talven aikana energiaa. Keväällä reaktori tyhjennetään ja jäljelle jäänyt ravinteikas hiilipitoinen massa levitetään pellolle lannoitteeksi. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Mikäli halutaan estää maatalouden ravinnevalumat vesistöihin ja lisätä hiiltä peltomaahan, Kalmarin mukaan biokaasutus on siihen ainoa järkevä vaihtoehto. Maaseudun ylijäämissä on valtava määrä energiaa, kun se vaan otettaisiin käyttöön.

– Kuka siitä hyötyy, että kasvijäte myllätään multaan ja talvi vie ravinteet ojaan? Se pitäisi nimenomaan tuoda talveksi betonin väliin, ottaa energia pois ja keväällä palauttaa ravinteet sekä hiili takaisin peltoon.

Kalmari näkee, että suurin este biokaasulaitosten yleistymiselle on kannattavuus. Liikennepolttoaineissa biokaasu joutuu kilpailemaan edullisen, fossiilisen maakaasun kanssa, jota tuodaan Suomeen pääasiassa Venäjältä.

– Vaikka biopolttoaine tuotetaan jätemateriaaleista, sille ei ole annettu mitään kilpailuetua. Jos saadaan euro konsultiksi, voimme paremmin jalostaa jätteistä energiaa ja lannoitteita.

Keksiminen jatkuu kiikkustuolissa

Kalmarin biokaasuyritystä pyörittää nyt perheen tytär. Perustajaisä keskittyy tuotekehitykseen. Pääosin biokaasureaktorit lähtevät ulkomaille.

Tällä hetkellä yritys käy vakavia neuvotteluja biokaasuteknologian toimittamisesta Kiinaan. Tavoitteena on tuottaa yhden terawattitunnin verran energiaa yhteen kiinalaiseen miljoonakaupunkiin, eli saman energiamäärän, mitä Suomen koko biokaasutuotanto on tällä hetkellä.

Kiina on ilmoittanut maan olevan hiilineutraali vuonna 2060 ja biokaasulaitokset edistäisivät tuota tavoitetta.

– Jos on käynyt tammikuussa Kiinan pohjoisosissa, niin on nähnyt, kuinka maissin ja vehnän olkea poltetaan. Savua on yhdeksään kilometriin saakka ja lentokone nousee niukasti savun yläpuolelle, kertoo Kalmari.

Vaikka yhtiö on toiminut Kiinan markkinoilla jo parikymmentä vuotta, on asiakkaiden vakuuttaminen edelleen kovan työn takana.

– Jos olisi taustalla vahva kotimaan markkina, neuvottelu olisi helpompaa. Mutta Suomessa biokaasuinvestoinnit eivät edelleenkään ole lähteneet nousuun.

"Se on ihan järjenvastaista, että biokaasulla ajavien päästöt lasketaan fossiilisen maakaasun mukaan. EU-lainsäädäntöön pitäisi saada muutos." Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Erkki Kalmari sanoo, että vuosien varrella kaikessa tekemisessä on osaksi ollut mukana johdatus.

– En minä kaikkea ole itse tehnyt, vaan kävellyt aina siihen suuntaan, mikä tuntuu järkevältä. Olisin kaatunut monta kertaa, jos eivät palikat olisi olleet oikein rivissä.

Ajatus eläkkeelle jäämisestä naurattaa biokaasupioneeria.

– Huonosti kävisi, jos tästä eläkkeelle jäisi. Kyllä tähän mieli palaa jatkuvasti.

Hänen tulevaisuuden haaveensa on viimeistellä omakotitalolle soveltuva biokaasureaktori massatuotantoon. Reaktori käyttäisi vuodessa 20–30 olki- ja heinäpaalia. Sillä saisi taloon lämmön ja sähkön sekä tankkaisi biokaasuauton.

– Se on mahdollista, mutta mutterit puuttuvat vielä. Kun tämä muu tuotekehitys rauhoittuu, niin pitää suunnitella se kiikkustuolissa loppuun.

Mutta ensin pitäisi ainakin yrittää saada biokaasuautojen kohtelu reiluksi. Tällä hetkellä niiden päästöt lasketaan fossiilisen maakaasun mukaan.

– Se on täydellinen vääryys, että minun navettani takana erilaisista jätteistä tuottama ja myymä biokaasu nähdään maakaasuna. Siinä on vielä sarkaa kynnettävänä.