1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. muuttoliike

Ylen kyselyn mukaan korona ei saanut suomalaisia haikailemaan maaseudulle – tutkija: “En näe, miksi nyt yhtäkkiä muuttaisi Kangasalle”

Tutkijan mukaan asumispäätöksissä tärkeää on tuttuus, ja ne muuttuvat siksi melko hitaasti.

muuttoliike
Mirja Salmela, Elina Lehmuskoski ja Sirkka Mäkinen.
Kysyimme Rovaniemen ja Turun joulukaduilla, miten korona on vaikuttanut toiveisiin asuinpaikasta. Korona on saanut rovaniemeläisen Mirja Salmelan (vas.) ja paimiolaisen Elina Lehmuskosken arvostamaan maaseudun rauhaa. Turkulainen Sirkka Mäkinen (oik.) taas on vasta muuttanut kaupunkiin eikä ole huolissaan koronasta. Jyri Tynkkynen / Yle, Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Moni suomalainen ajattelee Rovaniemen olevan kaukana pohjoisessa, mutta rovaniemeläinen Mirja Salmela, 70, haluaisi muuttaa vieläkin kauemmas.

– Olen viettänyt kesiä Ivalossa. Siellä on oma rauha eikä tällaista vilinää. Olen ajatellut, että hyppäisin pois oravanpyörästä täältä kaupungista, siellä saisi olla rauhassa.

Rovaniemeläinen Paavo Piippola, 75, taas on tyytyväinen kerrostaloasuntoonsa. Kesäpaikka riittää hyvin tyydyttämään luontokaipuun.

– Eläkeläisenä ajattelen, että on hyvä, että palvelut ovat lähellä. Kesäisin olemme vaimon kotipaikalla maalla, mutta ei siellä talvella ole niin mukavaa.

Mirja Salmela Rovaniemeltä
Rovaniemeläinen Mirja Salmela on halunnut muuttaa maalle jo aiemmin, mutta korona on vahvistanut mielipidettä entisestään. Jyri Tynkkynen / Yle

“Turvallisuudentunne ei ole kiinni kaupungin koosta”

Ylen tuoreen kyselyn mukaan neljännes suomalaisista haluaa Mirja Salmelan tavoin maaseudun rauhaan ja noin 15 prosenttia Paavo Piippolan tavoin pysyä ydinkeskustassa.

Suurin osa suomalaisista kuitenkin haluaa asua jossain välimaastossa, suurten kaupunkien liepeillä, pikkukaupungissa tai taajamassa.

Samanlainen kysely teetettiin Taloustutkimuksella myös neljä vuotta sitten. Tulokset eivät ole neljässä vuodessa juuri muuttuneet.

Tulokset vastaavat koko väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan osalta. Virhemarginaali on noin 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Koronan on arveltu lisäävän muuttoliikettä kaupungeista maaseudulle. Ylen tuoreen kyselyn perusteella harva kaupunkilainen kuitenkaan uneksii punaisesta tuvasta ja perunamaasta.

Kaupungin keskustan suosio tuntuu päinvastoin hieman kasvaneen ja maaseudun hieman notkahtaneen neljän vuoden takaisesta, mutta muutokset mahtuvat virhemarginaaliin.

Hanna Paasikoski, 31, asuu pienessä ruotsalaisessa Motalan kaupungissa, mutta haluaisi asua suuremmassa kaupungissa.

– Turvallisuudentunne ei ole kiinni siitä, kuinka suuri kaupunki on, vaan siitä, että noudattaa ohjeita ja muistaa käyttää kasvomaskia.

Sirkka Mäkinen, 70, on muuttanut Turkuun maalta vuosi sitten.

– Mitä enemmän pusikossa asuu, varmaan sitä paremmin olisi turvassa. Mutta kun kaupungissa ajattelee, mihin menee, niin ei ole mitään hätää.

Sirkka Mäkinen, 70, muutti Turkuun vuosi sitten ja on viihtynyt kaupungissa hyvin.
Turun joulukadulla haastateltu Sirkka Mäkinen muutti Turkuun vuosi sitten, eikä ole muuttamassa pois koronan takia.Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Lue myös:

Heidän haaveensa kellottomasta arjesta toteutui, kun kodiksi löytyi paikka kuihtuneesta kylästä – lähde mukaamme Juntusrantaan, josta väki muuttaa pois

Koronakriisi sai suomalaiset muuttamaan suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin – "Ilmiö on poikkeuksellinen", sanoo muuttoliiketutkija

Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua

Odotettua maallemuuttobuumia ei tullut, mutta pinnan alla väreilee – kerro meille, mitä tarvittaisiin, jotta sinä muuttaisit maalle?

Kaupungit vetävät nuoria ja sinkkuja, maaseutu kuusikymppisiä ja lapsiperheitä

Muun muassa ikä, koulutustausta ja perheellisyys vaikuttavat siihen, mikä tuntuu elämänvaiheeseen sopivalta asuinpaikalta. Nuoret ja yksinasuvat asuvat muita mieluummin keskustassa. Maaseudun suosio taas on suurinta juuri ennen eläkeikää.

Turussa haastateltu Hanna Paasikoski, 31, on ikäluokkansa tyypillinen edustaja, sillä hän asuisi mielellään kaupungissa.

– Kaupungissa palvelut on lähellä, julkinen liikenne pelaa eli ei ole oltava riippuvainen omasta autosta ja koulu- ja työmahdollisuudet on hyvät.

Turkulainen Juha Harju, 64, taas kuuluu niihin muutamaan prosenttiin suomalaisista, jotka haluaisivat asua ulkomailla. Heidän osuutensa on suurempi kaupungeissa.

– Näillä keleillä asuisin mieluiten Espanjassa, mutta nyt se on pakko asua Turun keskustassa. Koronarajoitukset estävät muuttamasta.

Eri puolueiden kannattajat myös eroavat toiveissaan asuinpaikan suhteen. Esimerkiksi vasemmistoliiton, kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden kannattajista noin viidennes haluaa asua suuren kaupungin keskustassa. Keskustan kannattajista yli puolet ja myös perussuomalaisten kannattajista yli 40 prosenttia taas haluaa asua maaseudun haja-asutusalueella.

Yleisellä tasolla toiveet vastaavat suurin piirtein sitä, missä suomalaiset tällä hetkellä asuvat. Kuntaliiton mukaan kaupunkialueella asuu noin 72 prosenttia ja maaseutualueella noin 27 prosenttia ihmisistä.

Yksilötasolla toiveet ja todellisuus eivät kuitenkaan aina kohtaa. Esimerkiksi turkulaisista 22 prosenttia haluaisi asua maaseudun rauhassa, ja pääkaupunkiseudun kaupunkilaisista kahdeksan prosenttia haikailee ulkomaille.

Professori: “En näe, miksi nyt muuttaisi Kangasalle”

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ei ole yllättynyt siitä, ettei pandemia näytä peruuttamattomasti muuttaneen suomalaisten asuinpaikkatoiveita.

– Ihmisten arvostukset ja toiveet ovat kaikkien tutkimusten mukaan varsin muuttumattomia.

Vaattovaara ei uskokaan koronan vaikuttavan kuntien väliseen muuttoliikkeeseen pitkässä juoksussa.

– En näe sitä potentiaalia, että miksi nyt yhtäkkiä muuttaisi vaikkapa Kangasalle.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara seisoo Otaniemessä Aalto yliopiston pihalla
Mari Vaattovaaran mukaan suurin osa kaupungeissa asuvista ihmisistä on syntynyt kaupungissa, mikä tekee maalle muuttamisesta epätodennäköistä. Markku Pitkänen / Yle

Vaattovaaran mukaan se, että korona voisi herättää "paluun juurille", on lähinnä myytti.

– Asumisvalinnoissa korostuu paikkojen tuttuus esimerkiksi opiskelupaikan, perheen ja ystävien asuinpaikan osalta. Tällä hetkellä suurin osa ihmisistä asuu kaupunkiseutujen sisällä, minkä vuoksi irtaantuminen niistä on haastavaa.

Vaattovaara arvelee, että korona voi vaikuttaa enemmän kuntien sisäiseen kuin kuntien väliseen muuttoliikkeeseen.

– Kuntien sisällä on hyvin erilaisia rakennettuja ympäristöjä.

Lisäksi korona saattaa korostaa suomalaisten asumisen monipaikkaisuutta, eli osa vuodesta vietetään esimerkiksi mökillä.

Elina Lehmuskoski, 58, Paimiosta viihtyy maaseudulla.
Paimiolainen Elina Lehmuskoski, 58, pitää luonnosta, puhtaasta ilmasta ja puutarhatöistä. “Etätöissä on ihanaa, että ikkunan ulkopuolella on luontoa ja on lyhyt matka lähteä reippailemaan.” Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Aiheesta voi keskustella 31. joulukuuta kello 23 saakka.

Korjaus 30.12. kello 11.22: Juttuun korjattu Kangasalan taivutus.

Lue myös:

Kysyimme, mitä tarvittaisiin, että suomalaiset muuttaisivat maalle – saimme 963 vastausta: työ on ykköstoive, ihmisten asenteet ja yksinäisyys pelottavat

Koronakevät toi mökkibuumin – hurjimmat ostavat mökin sokkona

Ostaisitko kesämökin näkemättä? Nämä siskokset ostivat – kesämökkikaupassa jopa kymmenien prosenttien kasvu

Lue seuraavaksi