Moni suomalainen ajattelee Rovaniemen olevan kaukana pohjoisessa, mutta rovaniemeläinen Mirja Salmela, 70, haluaisi muuttaa vieläkin kauemmas.
– Olen viettänyt kesiä Ivalossa. Siellä on oma rauha eikä tällaista vilinää. Olen ajatellut, että hyppäisin pois oravanpyörästä täältä kaupungista, siellä saisi olla rauhassa.
Rovaniemeläinen Paavo Piippola, 75, taas on tyytyväinen kerrostaloasuntoonsa. Kesäpaikka riittää hyvin tyydyttämään luontokaipuun.
– Eläkeläisenä ajattelen, että on hyvä, että palvelut ovat lähellä. Kesäisin olemme vaimon kotipaikalla maalla, mutta ei siellä talvella ole niin mukavaa.
“Turvallisuudentunne ei ole kiinni kaupungin koosta”
Ylen tuoreen kyselyn mukaan neljännes suomalaisista haluaa Mirja Salmelan tavoin maaseudun rauhaan ja noin 15 prosenttia Paavo Piippolan tavoin pysyä ydinkeskustassa.
Suurin osa suomalaisista kuitenkin haluaa asua jossain välimaastossa, suurten kaupunkien liepeillä, pikkukaupungissa tai taajamassa.
Samanlainen kysely teetettiin Taloustutkimuksella myös neljä vuotta sitten. Tulokset eivät ole neljässä vuodessa juuri muuttuneet.
Tulokset vastaavat koko väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan osalta. Virhemarginaali on noin 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Koronan on arveltu lisäävän muuttoliikettä kaupungeista maaseudulle. Ylen tuoreen kyselyn perusteella harva kaupunkilainen kuitenkaan uneksii punaisesta tuvasta ja perunamaasta.
Kaupungin keskustan suosio tuntuu päinvastoin hieman kasvaneen ja maaseudun hieman notkahtaneen neljän vuoden takaisesta, mutta muutokset mahtuvat virhemarginaaliin.
Hanna Paasikoski, 31, asuu pienessä ruotsalaisessa Motalan kaupungissa, mutta haluaisi asua suuremmassa kaupungissa.
– Turvallisuudentunne ei ole kiinni siitä, kuinka suuri kaupunki on, vaan siitä, että noudattaa ohjeita ja muistaa käyttää kasvomaskia.
Sirkka Mäkinen, 70, on muuttanut Turkuun maalta vuosi sitten.
– Mitä enemmän pusikossa asuu, varmaan sitä paremmin olisi turvassa. Mutta kun kaupungissa ajattelee, mihin menee, niin ei ole mitään hätää.
Lue myös:
Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua
Kaupungit vetävät nuoria ja sinkkuja, maaseutu kuusikymppisiä ja lapsiperheitä
Muun muassa ikä, koulutustausta ja perheellisyys vaikuttavat siihen, mikä tuntuu elämänvaiheeseen sopivalta asuinpaikalta. Nuoret ja yksinasuvat asuvat muita mieluummin keskustassa. Maaseudun suosio taas on suurinta juuri ennen eläkeikää.
Turussa haastateltu Hanna Paasikoski, 31, on ikäluokkansa tyypillinen edustaja, sillä hän asuisi mielellään kaupungissa.
– Kaupungissa palvelut on lähellä, julkinen liikenne pelaa eli ei ole oltava riippuvainen omasta autosta ja koulu- ja työmahdollisuudet on hyvät.
Turkulainen Juha Harju, 64, taas kuuluu niihin muutamaan prosenttiin suomalaisista, jotka haluaisivat asua ulkomailla. Heidän osuutensa on suurempi kaupungeissa.
– Näillä keleillä asuisin mieluiten Espanjassa, mutta nyt se on pakko asua Turun keskustassa. Koronarajoitukset estävät muuttamasta.
Eri puolueiden kannattajat myös eroavat toiveissaan asuinpaikan suhteen. Esimerkiksi vasemmistoliiton, kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden kannattajista noin viidennes haluaa asua suuren kaupungin keskustassa. Keskustan kannattajista yli puolet ja myös perussuomalaisten kannattajista yli 40 prosenttia taas haluaa asua maaseudun haja-asutusalueella.
Yleisellä tasolla toiveet vastaavat suurin piirtein sitä, missä suomalaiset tällä hetkellä asuvat. Kuntaliiton mukaan kaupunkialueella asuu noin 72 prosenttia ja maaseutualueella noin 27 prosenttia ihmisistä.
Yksilötasolla toiveet ja todellisuus eivät kuitenkaan aina kohtaa. Esimerkiksi turkulaisista 22 prosenttia haluaisi asua maaseudun rauhassa, ja pääkaupunkiseudun kaupunkilaisista kahdeksan prosenttia haikailee ulkomaille.
Professori: “En näe, miksi nyt muuttaisi Kangasalle”
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ei ole yllättynyt siitä, ettei pandemia näytä peruuttamattomasti muuttaneen suomalaisten asuinpaikkatoiveita.
– Ihmisten arvostukset ja toiveet ovat kaikkien tutkimusten mukaan varsin muuttumattomia.
Vaattovaara ei uskokaan koronan vaikuttavan kuntien väliseen muuttoliikkeeseen pitkässä juoksussa.
– En näe sitä potentiaalia, että miksi nyt yhtäkkiä muuttaisi vaikkapa Kangasalle.
Vaattovaaran mukaan se, että korona voisi herättää "paluun juurille", on lähinnä myytti.
– Asumisvalinnoissa korostuu paikkojen tuttuus esimerkiksi opiskelupaikan, perheen ja ystävien asuinpaikan osalta. Tällä hetkellä suurin osa ihmisistä asuu kaupunkiseutujen sisällä, minkä vuoksi irtaantuminen niistä on haastavaa.
Vaattovaara arvelee, että korona voi vaikuttaa enemmän kuntien sisäiseen kuin kuntien väliseen muuttoliikkeeseen.
– Kuntien sisällä on hyvin erilaisia rakennettuja ympäristöjä.
Lisäksi korona saattaa korostaa suomalaisten asumisen monipaikkaisuutta, eli osa vuodesta vietetään esimerkiksi mökillä.
Aiheesta voi keskustella 31. joulukuuta kello 23 saakka.
Korjaus 30.12. kello 11.22: Juttuun korjattu Kangasalan taivutus.
Lue myös:
Koronakevät toi mökkibuumin – hurjimmat ostavat mökin sokkona