1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uhanalaiset lajit

Uhanalaisten Ähtävänjoen raakkujen pelastamisessa ollaan lähellä onnistumista: ensi kesänä jokeen istutetaan tuhansia poikasia

Kotijokiinsa kasvamaan palautetut raakkujen poikaset ovat selvinneet hyvin, ja odotukset ovat korkealla.

uhanalaiset lajit
Jokihelmisimpukka kädessä.
Raakkujen pelastusoperaatiossa saavutettiin suuri onnistuminen, kun laitosoloissa onnistuttiin saamaan jälkeläisiä.Kalle Niskala / Yle

Erittäin uhanalaisten raakkujen pelastaminen on ratkaisevassa vaiheessa Pohjanmaalla.

Kesäkuussa Ähtävänjokeen palautettujen raakkujen eli jokihelmisimpukoiden poikaset viettävät nyt ensimmäisen talvensa jokikasvatusolosuhteissa. Poikasia on tässä vaiheessa pieni määrä, parikymmentä.

Samoin tapahtuu myös Uudellamaalla Mustionjoella.

Poikaset kasvatettiin ensin laitosoloissa puolentoista millin kokoisiksi. Jokeen palattuaan ne ovat jopa kolminkertaistaneet kokonsa eläen reikälevyissä joen pohjalla.

– Kesän kasvatuskoe on onnistunut hyvin, joten tunnelin päässä on nyt valoa, iloitsee Ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Jukka Pakkala.

Ensimmäiset viisi vuotta ovat raakuille herkimmät: silloin ne ovat erityisen altiina kiintoaineille.

– Pohjalaisjoet ovat liettyneet ja siksi laitos- ja jokikasvattamisella pyritään siihen, että herkkä nuoruusvaihe saadaan vietyä läpi ensin laitosoloissa ja sitten soralaatikoissa joessa. Sen jälkeen poikaset voidaan vapauttaa jokeen luontaisille elinpaikoilleen, kertoo Pakkala.

Jos poikaset selviävät kotivesissään, se tarkoittaisi sukupuuton partaalla olleen Ähtävänjoen raakkukannan pelastumista. Siten jokeen voitaisiin tehdä ensi kesänä laajoja istutuksia: jopa tuhansia raakun poikasia.

Seuraavan kerran poikasten kunto tarkastetaan toukokuussa. Talven aikana poikasia ei käydä näillä näkymin katsomassa.

Raakut ovat lopettaneet lisääntymisen luonnossa monessa joessa.

Ähtävänjoessa lisääntyminen tyssäsi reilut neljä vuotta sitten.

Vuonna 2016 syksyllä raakkuja siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän tutkimusasemalle. Jo kahden vuoden kuluttua kuntoutukseen pääsystä, ne tuottivat toukkia, joita on kasvatettu lohien ja taimenten kiduksilla. Pienet simpukat syntyivät viime kesänä.

Mustionjoen raakkumäärä on vähentynyt ainakin puoleen – jos ei ylikin – yhdeksässä vuodessa. Pohjanmaalla Pietarsaaren lähistölle laskevassa Ähtävänjoessa arvioidaan elävän enää 500 yksilöä.

Vielä 1980-luvulla joessa oli noin 50 000 raakkua.

Raakut ovat sukupuuton partaalla, koska niille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet purojen perkaamisen ja vesien laadun heikentymisen myötä.

Lue myös:

Jokihelmisimpukan poikasten talvenkestävyys testissä – noin puolen sentin mittaiset poikaset talvehtivat reikälevyissä lähellä joen pohjaa

Erittäin uhanalaisia raakun poikasia palautetaan kotikonnuille Ähtävän- ja Mustionjokeen: "Nyt testataan koeputkipoikasten selviytymistä jokivedessä"

Erittäin uhanalaisen raakun pelastusoperaatiossa saavutettu onnistuminen: ensimmäiset poikaset syntyivät laboratoriossa

Jokihelmisimpukan pelastamiseksi hätäsuunnitelma – osa Ähtävänjoen raakuista pääsee kuntoutukseen

Lue seuraavaksi