1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ruokahävikki

Lautanen tyhjäksi tai sakkoja – Kiina kaavailee ruokahävikin vastaista lakia

Kiinassa heitetään vuosittain hukkaan noin 35 miljardia kiloa ruokaa.

Hääseurueen ruokapöytä juhlien jälkeen Shaoxingissa Itä-Kiinan Zhejiangin provinssissa 27. joulukuuta 2014. Ylimääräisten ruokien tilaaminen ja ruoan jättäminen ovat keinoja osoittaa anteliaisuutta sukulaisia ja tärkeitä kestitettäviä vieraita kohtaan. Kuva: AOP

Kiinassa maan korkein lainsäädäntökomitea käsittelee parhaillaan lakialoitetta, jonka myötä yritykset tai ruoan tuhlaamista edistävät tahot voivat saada sakkoja, kertoo brittilehti The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Ravintoloille voidaan määrätä rangaistuksia, jos ne ”johtavat kuluttajaa harhaan”, eli saavat asiakkaat tilaamaan liikaa ruokaa. Paikallisviranomaiset voivat antaa aiheesta varoituksen ravintoloille. Sakot voivat nousta jopa 10 000 juaniin eli noin 1 200 euroon.

Kyseessä on erittäin suuri summa. Joidenkin arvioiden mukaan kiinalainen palkansaaja tienaa keskimäärin 2 300 juania kuukaudessa, suurissa kaupungeissa keskiluokan tulot voivat kiriä liki 7 000 juaniin, kertoo Asia Times (siirryt toiseen palveluun).

Laki antaisi ravintoloille myös mahdollisuuden laskuttaa asiakkailta ylimääräistä ruoantähteistä. Vielä ei tiedetä, kuinka suurista summista puhutaan.

Yangzhoulainen tarjoilija asetteli ruokahävikin vastaisesta kampanjasta muistuttavaa kylttiä ravintolan pöydälle 21. elokuuta 2020. Kuva: AOP

Suositut ylensyömistä esittävät videoblogit kielletään

Samalla kielletään myös ylenmääräistä syömistä ja juomista näyttävät verkkostriimit. Niiden tuottajia kehotetaan ”korjaamaan aiemmin tekemänsä virheet” jopa 100 000 juanin eli yli 12 500 euron arvoisten sakkojen uhalla, kirjoittaa Global Times -lehti (siirryt toiseen palveluun).

Lehden mukaan syynä ovat suositut videoblogit, joissa juontajat esittävät olevansa kilpasyöjiä, tilaavat liikaa ruokaa ja joskus jopa oksentavat syömänsä ruoat.

Koululaisia riisipellolla Shenyangissa Liaoningin provinssissa Kiinan koillisosassa. Noin viidesosa Kiinan viljasta tuodaan muista maista. Kuva: AOP

Kymmeniä miljoonia tonneja ruokaa hukkaan vuosittain

Ruokahävikkiä syntyy vuosittain huimat 35 miljoonaa tonnia, arvioi Kiinan valtion televisiokanava CCTV (siirryt toiseen palveluun). Tämä on arviolta 12 prosenttia Kiinassa vuodessa tuotetusta ruoasta.

Ruokahävikin suuruuden mittakaavan ymmärtää suhteuttamalla sen Kiinan väkilukuun (siirryt toiseen palveluun), joka on noin 1,4 miljardia.

Hävikkiruokaa syntyy Kiinassa vuodessa liki 22 kiloa henkilöä kohden. Määrä on samaa luokkaa kuin mitä suomalaiset kotitaloudet keskimäärin tuottavat vuodessa per henkilö, käy ilmi Suomen luonnonvarakeskuksen tiedoista (siirryt toiseen palveluun).

Kiinassa ravintoloiden ja ateriapalvelujen osuus hukkaan heitetystä ruoasta on suuri, noin 17–18 miljoonaa tonnia vuodessa. Tällä määrällä ruokkisi kiinalaismedian mukaan 30–50 miljoonaa ihmistä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Kiinassa on kohteliasta tilata ruokaa enemmän kuin on tarpeen. Ateriat tarjoillaan yleisesti jaettaviksi, ja vieraanvaraisuuden nimissä tilataan usein enemmän annoksia kuin paikalla on ruokailijoita.

Kuluttajat pienentäisivät mieluummin annoskokoja

Kiinassa aihe on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa. Osa pitää kummallisena ajatusta siitä, että voittoa tavoitteleva yritys, ravintola, joutuisi rankaisemaan asiakkaitaan.

Nettikansa sääntelisi annoskokoja sakkojen antamisen sijaan. Esiin on noussut myös huoli siitä, että osa ravintoloista myy lain myötä pienempiä annoksia suuremmalla hinnalla.

– Kiinnitän huomiota annoskokoon ja pakkaan tähteet mukaani. Joskus ruoka ei vain ole syömäkelpoista, toivon että tämä otetaan huomioon lainsäädännössä, sanoi eräs nettikeskustelija The Guardianin mukaan.

Kiinan presidentti ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping on korostanut omavaraisuuden tärkeyttä puheissaan. Kuvassa juhlistetaan Shenzhenin erityistalousalueen 40-vuotista taivalta 14. lokakuuta 2020. Kuva: Zhang Ling / AOP

Puntareita ravintoloissa, stipendit kortilla

Laki on osa Kiinan presidentin Xi Jinpingin jätteitä vastaan julistamaa sotaa.

– Ruoan haaskaus on häpeällistä ja säästäväisyys kunniakasta, Xi sanoi puheessaan elokuussa.

Presidentti puhui kansalle sen jälkeen kun viikkoja kestäneet tulvat hukuttivat viljasatoja ja ruokien hinnat alkoivat nousta.

Presidentti Xi aloitti tuolloin kampanjan, jota kutsutaan tyhjän lautasen operaatioksi.

Sen varjolla eräs koulu on jo ilmoittanut, että se estää oppilaita hakemasta stipendejä, jos heidän ruoantähteidensä määrä ylittää tietyn rajan. Toisaalla erään ravintolan sisäänkäynnillä asiakkaat joutuvat punnitsemaan itsensä. Tarkoituksena on ilmeisesti välttää liikatilauksia, kirjoittaa The New York Times (siirryt toiseen palveluun).

Kiinassa presidentti Xi Jinping on torunut kansaa ruoan haaskaamisesta ja todennut, että kiinalaisten tulisi pitää mielessä ruokahuollon turvallisuus. Kampanjaa kutsutaan nyt tyhjän lautasen operaatioksi, mutta se ei saa osakseen koko kansan kannatusta. Pekingistä raportoi Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.

Kiinan ruokaturva nojaa vahvasti tuontiin varsinkin silloin, kun luonnonkatastrofit kuten tulvat rokottavat kotimaista tuotantoa.

Arviolta 20–30 prosenttia Kiinan viljasta tuodaan muista maista. Nyt vienti on takkuillut koronakriisin takia. Global Times -lehdessä vakuutellaan, että Kiinan ruokaturva ei silti ole uhattuna.

Ruokaturvallisuus on Kiinalle hyvin tärkeä asia. Vielä reilut 60 vuotta sitten Kiinassa nähtiin nälkää. Puhemies Mao Zedongin vimmaiset pyrkimykset ponnistaa Kiina kertarysäyksellä teollistuneeksi kommunistiseksi yhteiskunnaksi aiheuttivat valtavan taloudellisen ja inhimillisen katastrofin. Joidenkin arvioiden mukaan Suuri harppaus eteenpäin -kampanjan takia kuoli 30 miljoonaa ihmistä.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajalta: Kiina satsaa nyt kotimaisen kulutuksen kasvuun eikä halua enää olla pelkkä halpatuotantomaa

Onko koronan yksi seuraus uusi ruoan hintapiikki? Viimeksi "hiljainen tsunami" vei leivän köyhiltä ja tuntui myös suomalaisten kukkarossa

Kiinan suurimmalla kaatopaikalla roskavuori kohoaa jo 150 metriin, eikä enempää mahdu – kaatopaikka täyttyi 25 vuotta etuajassa