1. yle.fi
  2. Uutiset

Shakkikerhojen toiminta on siirtynyt verkkoon ja ehkä sinne osin jääkin – Musta kuningatar -televisiosarja tuntuu säpinänä harrastuspiireissä

Suomen shakkiliiton toiminnanjohtajakin kiittelee televisiosarjan realistisia pelikuvauksia.

shakki
Musta kuningatar -televisiosarja televisiossa ja etualalla käsi, joka pitää kaukosäädintä.
Suoratoistopalvelu Netflixissä katsottavissa oleva shakkiaiheinen Musta kuningatar -sarja on saanut ihmiset innostumaan klassisesta pelistä ja jopa aloittamaan sen harrastamisen, tiedetään Shakkiliitossa. Antti Haavisto / Yle

Netflix-suoratoistopalvelussa on katsottavissa yhdysvaltalainen sarja Musta kuningatar eli The Queen´s Gambit.

Sarja perustuu Walter Tevisin suomeksikin julkaistuun samannimiseen kirjaan.

Musta kuningatar -sarja sijoittuu 1950-luvulle. Suoratoistopalvelu kuvaa sarjaa näin: orpokodissa asuva nuori tyttö huomaa olevansa hämmentävän lahjakas shakissa ja käy epätodennäköiselle tielle tähtiin taistellen myös riippuvuutta vastaan.

Vaasan shakkikerhon puheenjohtaja Jarmo Peltomäki ja shakin aktiivinen harrastaja Kalle Nyman ovat sarjan katsoneet – ja vaikuttuneet.

– Kun ensimmäisen jakson olin katsonut, piti katsoa toinen ja kolmaskin jakso. Ei mennyt montaa iltaa, että koko sarja oli katsottu, Peltomäki sanoo.

Shakkiharrastuksen osalta molemmat pitävät sarjaa uskottavana. Ajankuva ja shakkiturnausten kuvaukset ovat realistisia, miehet sanovat.

– Shakin vanha mestari Garri Kasparov on ollut sarjassa taustatoimittajana. Hänen kädenjälkensä näkyy, Peltomäki toteaa.

"Samanlaisten asioiden äärellä"

Suomen shakkiliiton toiminnanjohtaja Marko Tauriainenkin pitää sarjan pelikuvauksia realistisina.

– Siinä ei ole mitään pahasti tökkivää. Aika samanlaista [peli] on edelleen – ollaan samanlaisten, pysyvien asioiden äärellä edelleen, Tauriainen sanoo.

Tauriaisen mukaan Musta kuningatar -sarjan suosio näkyy Suomessakin säpinänä ja kiinnostuksena shakkiin.

Hän törmää itse aiempaa useammin ihmisiin, jotka kertovat pelanneensa lapsena ja esimerkiksi hankkineensa nyt, sarjan vanavedessä, shakkilaudan.

– Ja moni kysyy, pääsisikö esimerkiksi netissä pelaamaan.

Verkkotoiminta jää ja kehittyy

Suomen shakkikerhoissa, Vaasassakaan, ei ole koronan takia pystytty pitämään tänä vuonna perinteisiä iltakokoontumisia. Siksi sitä ei siis tiedetä, missä määrin sarjan vanavedessä olisi tulossa uusia harrastajia mukaan toimintaan.

Peltomäki ja Nyman arvelevat kuitenkin, että säpinää on. Esimerkiksi verkossa järjestettäviin kokoontumisiin ja peleihin on kiinnostusta ollut.

– Toivotaan, että kiinnostus antaa buumia ja ihmiset tulevat sitten kerholle, kun saadaan taas pelata, Peltomäki sanoo.

– Sarja voi varmasti inspiroida. Otamme mielellään uusia jäseniä vastaan, Nyman sanoo.

Marko Tauriainen toteaa useiden shakkikerhojen aloittaneen tänä vuonna verkkotoiminnan. Kun perus-kilpailutoiminta on ollut pysähdyksissä, on ollut pakko järjestää korvaavia toimintoja.

Tauriainen uskoo, että verkkotoiminta jää kerhojen ohjelmaan myös korona-ajan jälkeen.

– Verkko ei kaikilta osin taivu meidän normaaliin kilpailutoimintaamme, mutta se varmasti kehittyy.

Shakkiturnaus käynnissä
Koronavuonna turnaukset ja pelit ovat siirtyneet verkkoon. Toisin oli Vaasassa vuonna 2018, mistä kuva on.Jarmo Peltomäki, Vaasan shakkikerho

Lahjakkuutta on

Vaasalaismiehet kertovat, että shakki on edelleen ainakin paikallisessa kerhossa varsin miesvaltainen harrastus. Naisiakin on kuitenkin toiminnassa ollut mukana, varsinkin 1980-luvulla, Peltomäki muistelee.

Enemmän kuin aikuisia naisia, harrastajissa on tyttöjä lasten ja nuorten harrastuspiireissä.

– Voi olla, että [harrastajien] vaimot ovat aika eteviä pelaajia, mutta eivät käy pelaamassa aktiivisesti, Peltomäki sanoo.

Musta kuningatar -sarjassa seurataan lahjakasta nuorta pelaajaa. Marko Tauriaisen mukaan lajin lahjakkuutta on. Esimerkiksi maailmanmestaruustasolle nousevat pelaajat ovat olleet lahjakkaita jo teini-ikäisinä.

– Shakin lahjakkuus on tosiasia, mutta se vaatii kovaa työtä, että jalostuakseen.

"Mahdoton oppia täydellisesti"

Kalle Nyman uskoo, että yksittäinen televisiosarjakin voi koukuttaa lajin pariin vaikka eliniäksi.

– Minä opin siirrot 6-vuotiaana. Sitten myöhemmin 1972 televisiossa ja lehdissä oli esillä maailmanmestaruusottelu Reykjavikista. Aloin katsoa pelejä ja innostuin, ja seuraavana vuonna lähdin shakkikerholle mukaan.

Jarmo Peltomäki kertoo kiinnostuneensa lajista noin 10-vuotiaana, ja kiinnostus on pysynyt. Yksi syy siihen, että shakkiin ei kyllästy, on hänen mukaansa se, että jokainen peli on erilainen, eikä lajissa tule koskaan täysinoppineeksi.

– Shakki on mahdoton oppia täydellisesti. Peliin kuuluvat avaus, keskipelitaistelut ja mahdollisesti loppupelitkin, jos sinne asti päästään. Mattihan sen ratkaisee lopulta kumpi voittaa - paitsi, jos pelaat kellolla peli loppuu samantien.

Lue seuraavaksi:

Korona opetti minulle, että tappaminen on ihanaa – aloin pandemian puhjettua pelata moninpelejä, ja se oli vuoden parhaita päätöksiä

Tutkimus: Aivot viritetty huippuunsa 35-vuotiaana – suorituskykyä tutkittiin analysoimalla shakkimestareiden pelejä 125 vuoden ajalta

Lue seuraavaksi