Hyppää sisältöön

Al-Holin äitien paluu herätti jälleen keskustelun Suomen terrorismilakien uudistamisesta – miksi terroristijärjestöön kuuluminen ei ole jatkossakaan rikos?

Oikeusministeriössä valmistellaan muutoksia terrorismia koskeviin lakeihin. Esitysten pitäisi olla valmiina keväällä.

Suomen terrorismilainsäädäntöön halutaan tiukennuksia. Naisia ja lapsia al-Holin leirillä Syyriassa 21. joulukuuta. Kuva: Delil Souleiman / AFP

Vaatimukset Suomen terrorismilainsäädännön tiukentamisesta ovat jälleen nousseet pintaan, kun Syyrian al-Holin leiriltä kotiutettiin viikonloppuna lasten lisäksi myös kaksi äitiä.

Toinen äideistä on mediatietojen mukaan jakanut sosiaalisessa mediassa äärijärjestö Isisin toimintaa tukevia viestejä.

Toistaiseksi yhtään alueelta palannutta ei ole tuomittu terrorismiin liittyvistä rikoksista. Tiukempaa lainsäädäntöä vaativien mielestä tämä kertoo siitä, että Suomen terroristista toimintaa koskevat lait ovat löyhempiä kuin muissa Euroopan maissa.

Viimeksi eilen tiistaina oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat Heikki Vestman ja Pia Kauma vaativat yhteistiedotteessaan terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointia vedoten muiden maiden esimerkkiin.

Terrorismilakeja aiotaan laajentaa

Oikeusministeriössä on parhaillaan käynnissä työ terrorismilainsäädännön päivittämiseksi.

Terroristiryhmään kuulumisen kriminalisointia ei lakiin olla kirjaamassa, mutta terroristiryhmän toimintaan osallistuminen tulisi rangaistavaksi niin, että osallistuminen määritellään aiempaa laajemmin.

Osallistumiseksi katsottaisiin nykyistä laajempi kirjo terroristiryhmän toiminnan kannalta olennaisia tehtäviä kuten esimerkiksi ideologisesta koulutuksesta tai viestintäpalveluista huolehtiminen.

Lisäksi uutena rikoksena säädettäisiin terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa houkuttelua terroristiryhmään värväytymiseksi.

Terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta voitaisiin tuomita enintään kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Julkisesta kehottamisesta terrorismirikoksiin voisi saada enintään kaksi vuotta vankeutta.

Oikeusministeriön yksikönpäällikkö Jussi Matikkala arvioi, että lainsäädäntötyö ministeriössä saadaan valmiiksi kevään aikana.

Terroristiryhmiin kuulumisen kriminalisointi harvinaista

Muutoksia valmistellaan Matikkalan johtaman työryhmän ehdotusten pohjalta (siirryt toiseen palveluun).

Työryhmässä vertailtiin Suomen terrorismilainsäädäntöä muihin maihin. Vertailun pohjalta Suomen terrorismilainsäädäntöä ei voida sanoa lepsuksi muihin maihin verrattuna, vaan terrorismirikokset Suomessa ovat jo laajasti säädetty rangaistavaksi.

Matikkalan mukaan julkisessa keskustelussa esiintynyt käsitys siitä, että muissa maissa terroristiryhmien toimintaan osallistuminen olisi olennaisesti laajemmin kriminalisoitu, pohjautuu paljolti väärinkäsitykseen.

– Mutkia on vedetty suoraksi ja on syntynyt vaikutelma siitä, että esimerkiksi Norjassa terroristijärjestöön kuuluminen olisi sellaisenaan rangaistavaa. Käytännössä sillä tarkoitetaan sellaiseen toimintaan osallistumista, mitä mekin ehdotamme, Matikkala sanoo.

Matikkalan mukaan muista maista nostetut esimerkit terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoinnista eivät siis yleensä tarkoita passiivista järjestöön kuulumista, vaan käytännössä rangaistavaa on toiminta terroristijärjestössä.

Terroristiryhmän jäsenyyden ja ryhmään kuulumisen määritteleminen olisi oikeudessa vaikeaa, sillä terroristijärjestöt harvemmin pitävät jäsenrekistereitä. Terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointia selvitettiin myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa, mutta myös silloin sen toteuttaminen nähtiin liian hankalaksi.

Oikeusministeriössä katsotaan, että lainsäädännössä on syytä keskittyä aktiivisiin tekoihin, joilla osallistutaan ryhmän toimintaan.

– Me ehdotamme melko samantyyppistä sääntelyä kuin mitä meidän tärkeimmissä verrokkimaissamme Pohjoismaissa ja Saksassa on tällä hetkellä käytössä. Se on myös tärkeä rikosoikeudellinen periaate, että rikosoikeus pyrkii pysymään kiinni henkilön pahoissa teoissa. Muiden ominaisuuksien arvioinnissa joudutaan tulkintaongelmiin, Matikkala sanoo.

Tulkintaongelmilta ei voida kuitenkaan välttyä myöskään työryhmän ehdotuksessa, jossa rangaistavaksi säädettäisiin terroristiryhmän rikollisen toiminnan kannalta olennaisten tehtävien hoitaminen.

Voiko lasten hoitaminen olla terrorismin tukemista?

Työryhmän mietinnöstä annetussa lausuntopalautteessa huomautetaan (siirryt toiseen palveluun), että tulkintaongelmia saattaa syntyä helposti siitä, mikä on olennaisen tehtävän hoitamista ryhmän sisällä ja mikä esimerkiksi humanitaarista avustamista.

Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon perusteella avoimeksi jää esimerkiksi se, voisiko Isisin tyyppisen järjestön päiväkodin pitäminen tai muiden kuin omien lasten hoitaminen olla lainkohdassa tarkoitettu olennainen tehtävä.

Al-holin naisten yhteydessä esimerkkinä on käytetty ruoanvalmistusta. Voidaanko puuron keittäminen terroristeille katsoa terroristijärjestön ruokahuolloksi ja sitä myöten olennaiseksi tehtäväksi?

– Puuronkeitto on esimerkki sellaisesta yksityiselämään kuuluvasta toiminnasta, joka perheen yksityiselämän luonteen takia ei yleensä ole terroristitoimintaa. Sen sijaan esimerkiksi terroristijärjestön sosiaalisen median tilien päivittäminen ja jonkinlainen propagandaosaston hoitaminen voi olla hyvinkin olennainen tehtävä, Matikkala sanoo.

Lakien uudistaminen ei voi vaikuttaa takautuvasti

Terrorismilainsäädännön uudistaminen lähti liikkeelle vuosi sitten, kun hallitus teki periaatepäätöksen al-Holin leirillä olevien suomalaisten tilanteesta.

Periaatepäätöksessä hallitus linjasi pyrkivänsä auttamaan leirillä olevia lapsia. Samalla hallitus sitoutui arvioimaan terrorismilainsäädäntöä ja tekemään tarvittavat korjaukset. Painetta terrorismilakien uudistamiseen lisäsi myös presidentti Sauli Niinistö, joka esitti huolensa (siirryt toiseen palveluun) Suomen päätymisestä tilanteeseen, jossa lainsäädäntö on väljempää muihin maihin verrattuna.

Poliittisessa keskustelussa lainsäädännön muutostarpeet ovat nousseet esiin al-Holin suomalaisten kotouttamisen yhteydessä, mutta päällä olevaan tilanteeseen lakimuutokset eivät vaikuta.

Viranomaiset selvittävät Suomeen palanneiden toimia tällä hetkellä voimassaolevan lainsäädännön perusteella, eivätkä rangaistukset voi astua voimaan taannehtivasti niin, että palanneita rangaistaisiin teoista, jotka eivät olleet rangaistavia niiden tekohetkellä.

Lainsäädännön lepsuuden sijaan suurempi ongelma on mahdollisten rikosten selvittämisen vaikeus, kun näyttö pitäisi kerätä kaoottisista olosuhteista tuhansien kilometrien päästä.

– Rikoksista pitää rangaista, mutta realiteetti terrorismin yhteydessä on se, että näytölliset asiat ovat vaikeita, Matikkala sanoo.

Poliittinen paine rangaistusten aikaansaamiseksi on kova. Oikeuskansleri viittaa tähän lausunnossaan toteamalla, että rikoslakiin ei pitäisi lisätä uusia rikostunnusmerkistöjä vain siinä tarkoituksessa, että päästäisin näyttämään yleisölle, että viranomaiset pystyvät "tuottamaan" langettavia tuomioita terrorismirikoksista.

Parhaillaan oikeusministeriössä valmisteltavien muutosten lisäksi eduskunnassa on tällä hetkellä käsiteltävänä yksi terrorismirikoksia koskeva hallituksen esitys. Se tekisi jatkossa myös yksittäisten terroristien rahoittamisesta rangaistavaa. Ennestään laissa on ollut terroristiryhmän rahoittaminen.

Terrorismia koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu moneen kertaan viime vuosina.

Oikeusministeriön ehdotuksille annetussa lausuntopalautteessa terrorismilainsäädäntöä kuvaillaan vaikeaselkoiseksi, minkä takia tarvittaisiin terrorismilainsäädännön kokonaisuudistus yksittäisten pykäläviilausten sijaan.

Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan 24.12.2020 klo 23.

Lisää aiheesta: