1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uusivuosi

Petra Olli hyvästeli molskit, Markku Harju menetti kuuluisan hirvensä ja Jutta Urpilainen luotsasi 3800 alaistaan etänä – lue vuoden varrella haastateltujen tuoreet kuulumiset

Moni kiinnostava ihminen on kertonut vuoden aikana Ylen verkkosivuilla elämästään ja elämänsä käännekohdista. Mitä heille kuuluu nyt?

uusivuosi
Artikkelissa haastatateltavien kasvokuvat
Kuuden ihmisen elämä mullistui vuonna 2020, osalla koronan takia, osalla muulla tavoin.Antti Kettumäki/Yle, Silja Viitala/Yle, Sebastian Backman/Yle, Malin Hulkki/Yle sekä Elina Hakalan ja Karolina Koiviston kotialbumi

Ylen verkkosivut ovat täyttyneet tänä vuonna koronauutisista, mutta myös monesta muusta. Olemme kuluneen vuoden aikana haastatelleet satoja ihmisiä radioon, televisioon ja Yle Uutisten verkkosivuille.

Monilla heistä elämä on ollut haastattelun aikaan käännekohdassa.

Otimme yhteyttä kuuteen vuoden aikana haastateltuun ja kysyimme, mitä heille kuuluu nyt?

Petra Olli päätti painiuransa ja keskittyy nyt nauttimaan elämästä ja urheilusta ilman paineita

Petra Olli yllätti suomalaisen urheilukansan totaalisesti helmikuun lopulla. 25-vuotias painija ilmoitti, että ura päättyy välittömästi. Vuoden 2018 maailmanmestari ja kuusinkertainen arvokisamitalisti kertoi tiedotteen välityksellä, ettei polte lajia kohtaan ollut enää ennallaan.

Hän oli taipunut aiemmin helmikuussa Rooman EM-kisojen pronssiottelussa ja jäänyt viidenneksi. EM-kisojen jälkeen kaikki oli kuitenkin selvää. Ura oli ohi.

Lopettamispäätös oli Ollille kova paikka. Hän ei pystynyt antamaan aiheesta haastatteluita, kun uutinen tuli julki. Olli on pohtinut jälkikäteen myös syvemmin syitä siihen, miksi liekki kilpapainia kohtaan sammui. Hän nostaa esille leirielämän ja siihen liittyvän yksinäisyyden.

Sisukkaaksi ja periksiantamattomaksi kuvailtu Olli koki maaliskuussa tehdyssä haastattelussa, että lopettaminen oli oikea päätös. Hän ei halunnut jäädä vuosiksi jäähdyttelemään ja harmittelemaan, että paini ottaa paljon, muttei anna paljoakaan.

Petra Olli kastar sten.
Petra Olli opettelee elämään ilman kurinalaisuuttaYle/Sebastian Backman

Mitä Petra Ollille kuuluu nyt?

"Parin kuukauden päästä on oltu vuosi eläkkeellä. Päätöstäni en ole katunut yhtään. Jos en olisi tehnyt päätöstäni, niin koronavuosi olisi ollut todella hankala: Missään ei saa treenata painia, pitää olla vain Suomessa ja täällä ei ole tarpeeksi harjoitusvastustajia. Olisi ollut henkisesti vaikea tsempata ja motivoida itseä treenaamaan.

Olen hakenut balanssia elämään. Elämää suunniteltiin aiemmin aina Euroopan- tai maailmanmestaruuskilpailuiden mukaan. Olen ollut aika turhautunut välillä ja yrittänyt päästä painija-Petra -identiteetistä eroon. Miesystävä on onneksi pitkäpinnainen, sillä hän on saanut kuulla, kun itselläni ei ole yhtä tai kahta tähtäintä, mitä kohti suunnataan.

Aloitin keväällä koulutuskeskus Sedussa myynnin- ja markkinoinnin ammattitutkinnon. Olen suorittanut myös valmentajan ammattitutkintoon vaadittavia lähijaksoja Kuortaneella. Vaikka opiskelen valmentajaksi motivoituneena, en usko, että minusta olisi päivittäisvalmentajaksi, joka olisi joka päivä molskilla.

Vaikka painiura loppui, niin haluan kyllä pysyä painin parissa jotenkin."

Elina Hakala päätyi mellakoiden keskelle Malissa

Etelä-Pohjanmaalta Ilmajoelta kotoisin oleva Elina Hakala on työskennellyt Malissa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiossa ihmisoikeus- ja gender-kouluttajana kahden vuoden ajan.

Hakalan tehtävänä on kouluttaa Malin sisäisiä turvallisuustoimijoita (kansallinen poliisi, santarmi ja kansalliskaarti) ihmisoikeuksista sekä gender-käsitteistä ja -näkökulmasta.

Tehtävä keskeytyi keväällä koronaepidemian takia ja on hoitunut monille suomalaisille tutulla tavalla, etänä.

Malissa terroristi- ja etnisillä ryhmillä on paljon selkkauksia keskenään. Yhteenotoissa on kuollut paljon siviilejä. Hakala asui haastattelun aikaan kesäkuussa Malin eteläosassa sijaitsevassa Bamakossa, jossa konflikti ei juurikaan näkynyt. Sen sijaan maan pohjois- ja keskiosissa tilanne oli Hakalan mukaan kaoottinen.

Elina Hakala
Elina Hakalan työtä ovat sävyttänyt koronaviruksen lisäksi myös mielenosoituksetElina Hakalan kotialbumi

Mitä Elina Hakalalle kuuluu nyt?

"Saavuttuani Maliin juhannuksen jälkeen kolmen kuukauden etätyöstä valmistauduin edessä olevaan tiiviiseen koulutusputkeen, joka ei toteutunut.

Syynä ei ollut koronapandemia, vaan maan hallintoa vastustaneet mielenosoitukset, jotka muuttuivat hallitsemattomiksi heinäkuun aikana. Osa mielenosoittajista pystytti tiesulkuja ympäri kaupunkia ja väkijoukkojen ja turvallisuusviranomaisten välillä oli väkivaltaisia yhteenottoja. Operaation henkilökunnan liikkumista rajoitettiin merkittävästi.

Heinäkuun lopulla tilanne rauhoittui hieman, mutta jännitteet kasvoivat jälleen elokuussa, kun sotilaat kaappasivat Bamakossa vallan ja istuva presidentti erosi tehtävästään. Maahan on saatu monivaiheisten neuvottelujen jälkeen valittua siirtymäajan presidentti ja hallitus.

Koronatilanne aiheuttaa omat haasteensa, sillä varotoimenpiteistä huolimatta sairastumisia ja altistumisia on tapahtunut ja koulutuksia on jouduttu perumaan. Itse olen pysynyt terveenä."

Markku Harjun ja Mervi-hirven yhteiselo katkesi

Mustasaaressa Pohjanmaalla toimivan Nordic Wildlife Care -villieläinhoitolan kenties tunnetuimman hoidokin, Mervi-hirven, tarina sai surullisen lopun heinäkuussa.

Viisivuotias hirvi jouduttiin lopettamaan sorkkaongelmien vuoksi. Sorkkavaivaa pystyttiin hoitamaan usean vuoden ajan, mutta ei enää tänä vuonna, kertoi villieläinhoitolan yrittäjä Markku Harju.

Mervi-hirvi päätyi Markku Harjun hoitoon pariviikkoisena. Seinäjoelta tuotaessa se oli huonokuntoinen. Vasa oli lähtenyt seuraamaan metsässä paikalle sattunutta nuortaparia, joka otti yhteyttä villieläinhoitolaan ja lopulta kyyditsi vasan Raippaluotoon.

Markku Harjulla oli jo tuolloin kymmenen vuoden kokemus villieläinhoitolasta ja eläinten hoidosta. Vasan päivärytmi oli aluksi kuin pikkuisella lapsella; ruokaa, liikuntaa ja lepoa. Maitoa sille tarjottiin alkuaikoina kahden–kolmen tunnin välein yhteensä useita litroja päivässä. Vasa kiintyi hoitajaansa ja hoitaja vasaan.

Markku Harju och älgen Mervi.
Markku Harjulla on vuosien varrella ollut monia hirviä hoidettavanaan. Osa on viettänyt hoidossa vain muutaman päivän, harva jää pysyvästi. Yle/ Malin Hulkki

Mitä Markku Harjulle kuuluu nyt?

"Mervin poismeno oli iso menetys. Sitä ei olisi missään nimessä halunnut. Yhteys Merviin oli aivan omaa luokkaansa.

Myös muut hirvet huomasivat Mervin poistumisen laumasta. Laumassa oli tuolloin enemmän hirviä. Naaras Olga otti silloin Mervin paikan, nämä urokset ovat aina vähän nynnyjä. Selkeää uutta johtajaa ei kuitenkaan noussut esiin.

Tällä hetkellä täällä on kaksi uroshirveä, Helge ja Urho, jotka ovat keskenään kavereita. Helge on sen verran arka, että sen voisi vapauttaa luontoon. Se ei varmastikaan ihmisiä lähestyisi. Urho puolestaan on turhankin ystävällinen, tulisi sisällekin jos päästäisi.

Tämä vuosi on ollut kiireinen ja eläimiä on tullut runsaasti. Erityisesti kettuja, niin villejä kuin tarhakettujakin, on ollut paljon. Ehkä ihmiset ovat tänä vuonna liikkuneet enemmän luonnossa ja ilmoittaneet enemmän ihan loukkaantuneista puluista ja variksista lähtien. Myös viranomaisten kanssa on tehty tänä vuonna paljon yhteistyötä."

Jutta Urpilainen luotsasi 3800 alaisen joukkoa etänä

Jutta Urpilainen aloitti EU-komissaarina joulukuussa 2019. Hänen työkenttäänsä kuuluu 120 valtiota ja työn painopistealue on Afrikka.

Heti kuudentena työpäivänään, kuudes joulukuuta, hän suuntasi työmatkalle Afrikkaan yhdessä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Urpilainen kuvaili tammikuun alussa työhön siirtymistä hypyksi liikkuvaan junaan.

Urpilaisen vastuulla on EU-komission suurin pääosasto. Hallinnonalana se on EU:n budjetissa kolmanneksi suurin maatalouden ja aluepolitiikan jälkeen.

Alaisia hänellä on 3800, joista noin kaksi kolmasosaa edustustoissa eri puolilla maailmaa, ja vastuullaan 120 maailman valtiota.

Kuvassa on Jutta Urpilainen Ylen studiossa.
Jutta Urpilainen on johtanut alaisiaan etänä. Haastetta tuo erilaiset kulttuurit ja työskentelytavat.Silja Viitala / Yle

Mitä Jutta Urpilaiselle kuuluu nyt?

"Pääsimme vuoden alussa rakentamaan EU:lle uutta Afrikka-strategiaa. Tammikuussa ehdin käydä Afrikassa vielä työmatkalla, mutta sitten siirryimme suurelta osin etätöihin. Kaikki tapaamiset, puhetilaisuudet ja kokoukset meni uusiksi tai virtuaalisiksi.

Tarkoituksena tänä vuonna oli keskittyä isoihin politiikan teemoihin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon. Tottakai näitä on valmisteltu, mutta paljon aikaa on kulunut koronan hoitoon.

Olin perheeni kanssa kaksi kuukautta Pohjanmaalla etätöissä, koska meidän oli helpompi olla Suomessa kuin Belgiassa, jossa yhteiskunta oli täysin kiinni. Oli myös hienoa, kun oli tukiverkkoa auttamassa.

Paljon puhutaan Suomessa, että pohjanmaalaisten ja itäsuomalaisten välillä on kulttuurellisia eroja, mutta kyllä ne nyt tuntuvat pieniltä. Kun työskentelee 27 maan yhteisössä, jossa on erilaisia kieliä ja työtapoja, niin yllätyksiä tulee.

Työ on vastannut aika paljon sitä, mitä odotinkin. Näkökulmat ovat vähän erilaiset kuin kansanedustajana Suomen eduskunnassa. Työ on juuri niin mielenkiintoista kuin kuvittelinkin sen olevan."

Matti Kivimäen eläinmaatalous loppui salmonellaan

Kivimäen kananmunatila Seinäjoella sai toukokuun puolivälissä musertavan puhelinsoiton: tilan salmonellaohjelmaan kuuluvasta omavalvontanäytteestä oli rutiinitarkastuksen yhteydessä löytynyt salmonellaa.

Pahin mahdollinen kävi toteen ja 10 000 kanaa jouduttiin lopettamaan. Salmonellatartunta käynnisti välittömästi massiiviset saneeraustoimet; kanalan laitteisto täytyi purkaa ja pestä kunnolla, ja pihamaan pintakerros kuoria. Laskun uskottiin olevan kova. Kivimäkien mukaan jopa satoja tuhansia euroja.

Tilan vanha isäntä Matti Kivimäki ja nuori isäntä Lauri Kivimäki kertoivat salmonellan vaikutuksista Ylelle heinäkuussa.

Matti Kivimäki oli tuolloin varma, että uusia kanoja tilalle ei enää tule. Tilalla oli ollut eläimiä vuodesta 1926 lähtien.

Matti Kivimäki
Matti Kivimäen tilan hallit olivat vielä alkuvuodesta täynnä kanoja. Nyt hallit ovat tyhjillään puhdistettuina. Antti Kettumäki / Yle

Mitä Matti Kivimäelle nyt kuuluu?

"Puoli vuotta tilalla oli ulkopuolista työvoimaa siivoamassa, pesemässä ja purkamassa. Nyt on pesty katot ja desinfioitu ja kalkittu kaikki paikat. Töissä on ollut kymmeniä ihmisiä.

Aluksi sitä ajatteli, että kai nyt tämän pesun voisi hoitaa itsekin, mutta kokemusta rikkaampana ei missään tapauksessa. Sähkölaitteet ja sähkökaapit piti käsitellä muun muassa desinfiointiaineella ja pienellä harjalla. Näytteitä on otettu jokaikisestä raosta, että tämän puhtaampaa rakennusta ei kaupungista löydy.

Kaikkiaan siivous maksoi puoli miljoonaa euroa. Vakuutus korvasi, mutta tuloja ei ollut puoleen vuoteen.

Asiakkaat olivat mukavia ja paljon oli hyvääkin, mutta kananmunien tuotannon taloudellinen puoli meni surkeaksi. Myös laitteet onnistuivat rikkoutumaan aina jouluna ja juhannuksena, että sitä ei ole ikävä. Päätös pitää edelleenkin: eläimiä ei meille tule. Hallit ovat vuokrattavissa ulkopuolisille."

Henriikka Koivisto tuskaili tammikuussa Kelan perimiä tukia

Henriikka Koivisto työskenteli ja opiskeli vuonna 2020 Montana State Universityssä Pohjois-Amerikassa. Montanan osavaltiossa, Bozemanin kaupungissa nuori suomalainen opetti ensimmäisen vuosikurssin amerikkalaisopiskelijoille akateemisen kirjoittamisen alkeita kolme kertaa viikossa.

Yliopiston myöntämä stipendi kattoi Koiviston opinnoista lukukausimaksut. Omasta pussista on pulitettava tuhansien dollarien terveys- ja tapaturmavakuutus ja oppikirjat. Koivisto rahoitti elämäänsä ja opiskelujaan myös opetustyöstään saatavalla tuhannen dollarin eli noin 900 euron kuukausipalkalla, Suomesta saamallaan opintotuella ja -lainalla ja kesätyöansioilla.

Joulukuussa 2019 Henriikka Koivisto sai kuitenkin Kelalta postia Montanaan. Hän joutuu maksamaan opintorahan ja asumislisän takaisin syyslukukaudelta. Koivistolla ja Kelalla on tulkintaerimielisyyksiä myös opintopisteiden määrästä.

Selvittelyt Kelan kanssa olivat tammikuussa kesken.

Oikealla on nuori nainen kumpuilevassa maisemassa.
Koronatilanne Yhdysvalloissa on edelleen todella huolestuttava. Montanassa asuminen pandemian aikana on ollut Koiviston mukaan kuitenkin mukavaa, sillä liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät. Henriikka Koivisto

Mitä Henriikka Koivistolle nyt kuuluu?

"Syyslukukausi täällä Montanassa oli todella kiireinen, ja etenkin opetustyö vei enemmän aikaa ja energiaa kuin aikaisempina lukukausina. Opintoni ovat pääsääntöisesti lähiopetuksena, mutta osa tapaamisista pidetään videopuhelun kautta.

Koronakriisi näkyy vahvasti yliopisto-opiskelijoiden kokonaishyvinvoinnissa, ja opettajana törmäsin usein tilanteisiin, joissa olin aidosti huolissani kursseillani olevista opiskelijoista. Kirjoituskursseilla huolenaiheet nousevat herkästi pinnalle, ja mielenterveysongelmat tulivat jatkuvasti esille opiskelijoiden kirjoittamissa esseissä.

Koronatilanne Yhdysvalloissa on edelleen todella huolestuttava, Montanassa asuminen pandemian aikana on ollut mukavaa, sillä liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät, ja laduille tai vaellusreiteille uskaltaa lähteä viruksesta huolimatta.

Kelan kanssa tilanne ei ole muuttunut mihinkään. Opetustyöstä saamani palkka on niin pieni, että ilman opintolainaa toimeentulo olisi mahdotonta.

Pandemia on tehnyt tulevaisuuden suunnittelusta entistä hankalampaa. Nyt tähtään vain siihen, että saan lopputyöni valmiiksi, ja lakin päähän ensi toukokuussa."

Lue seuraavaksi