1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. psyykenlääkkeet

Psyykenlääkkeitä on ostettu tänä vuonna aiempaa enemmän – terapian puuttuminen on voinut johtaa matalaan lääkintäkynnykseen

Suomen mielenterveys ry:n psykiatrin mukaan ei ole näyttöä, että korona-aika olisi lisännyt mielenterveyden häiriöitä.

psyykenlääkkeet
Masennuslääkkeet kädessä.
Kuvituskuva. Jorge Gonzalez / Yle

Suomen Apteekkariliiton mukaan tilastot osoittavat, että mielialalääkkeiden euromääräinen myynti on kasvanut Suomessa noin yhdeksän prosenttia viime vuodesta.

Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen sanoo, että mielialalääkkeiden myynnin kasvu on ollut merkittävä, mutta toisaalta isotkin vaihtelut myynnin arvossa ovat normaalia.

– Lääkeryhmäkohtaiset isotkin heittelyt ovat ihan tavallisia ja ne voivat johtua esimerkiksi uusien lääkkeiden tulosta markkinoille.

Lääkkeiden kokonaismyynnin arvioidaan kasvavan noin kaksi prosenttia viime vuodesta. Siihen verrattuna mielialalääkkeiden myynnin kasvu on ollut huomattava.

Myös Kelan tilastot osoittavat, että psyykenlääkkeitä on määrätty yhä useammalle. Esimerkiksi psykoosilääkkeiden ostomäärät ovat olleet tämän vuoden tammi-marraskuussa noin 8 prosenttia suuremmat kuin samalla ajanjaksolla vuonna 2019. Ostomäärällä tarkoitetaan yhdellä kertaa apteekista toimitettua lääkevalmisteen erää.

Korona-aika on aiheuttanut monille ylimääräistä stressiä ja huolta ja samalla se on lisännyt psyykkistä rasittuneisuutta. Vaikeimmassa asemassa ovat ne, jotka jo ennen epidemiaa olivat heikoilla.

Voisi luulla, että koronatilanne on selitys sille, miksi mielialalääkkeiden myynti on kasvanut Suomessa vuoden aikana merkittävästi.

Suomen mielenterveys ry:n psykiatri Kristian Wahlbeckin mukaan siitä ei kuitenkaan ole näyttöä, että korona-aika olisi lisännyt varsinaisia mielenterveyden häiriöitä.

Lääkitys on voitu aloittaa ilman syytä

Kristian Wahlbeck on hieman huolestunut lääkkeiden kulutuksen kasvusta. Wahlbeckin mukaan lääkityksen ei tulisi olla ensisijaisena hoitokeinona ahdistukseen ja lieviin mielialaoireisiin.

– Paras apu on keskusteluhoito, joka antaa tukea ja toivoa. Keskusteluhoidossa voidaan tukea ihmistä käyttämään omia voimavarojaan ja löytämään ratkaisuja.

Masennuslääkitystä on voitu aloittaa oireisiin, joihin ei lääketieteellisesti katsottuna olisi ollut syytä.

Sen vuoksi keskusteluapu on voinut jäädä saamatta, eikä ihminen pääse purkamaan taustalla olevia ehkä suhteettoman isojakin koronapelkoja, Wahlbeck sanoo.

Jos keskusteluapua ei ole ollut saatavilla, lääkärit ovat joutuneet turvautumaan lääkehoitoon myös lievissä tapauksissa, sillä muutakaan hoitoa ei ole ollut tarjolla.

Lue myös: "Tuntuu, että apua saa vain, jos uhkaa tappaa itsensä", sanoo yli 40 hakemusta eri terapeuteille kirjoittanut nainen – hoitoon on yhä vaikea päästä, eikä terapiatakuu etene

Suomalaisista lähes kymmenen prosenttia käyttää vuosittain mielialalääkkeitä. Kasvu oli voimakasta 2000-luvun alussa, jolloin markkinoille tuli uusia lääkkeitä, joita myös markkinoitiin vahvasti. Sen jälkeen tilanne on tasoittunut, kunnes kasvu alkoi uudestaan vuonna 2018.

Lue myös:

Keväällä iskee mielenterveyspommi, sanoo Olavi Sydänmaanlakka – Terapiatakuuta tarvitaan ja se halutaan, mutta kansanedustajat ovat eri mieltä sen toteutuksesta

Yhä useampi aloittaa masennuslääkityksen – Mia Mattila on yksi niistä, jotka eivät pääse lääkkeistä irti: “Tarjolla on vain menolippuja”

Yli 400 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä: Riikka Matikainen, 26, sai niistä avun ja kertoo kohtaamistaan virhekäsityksistä

Lue seuraavaksi