Ortodoksit toteuttivat vuosikymmenten seurakuntaremontin – luterilaisten seurakuntien liitoshalut huvenneet aiemmasta: katso aikeet

Jäsenmäärien lasku ajaa muutoksiin molemmissa kansankirkoissa.

Lahden ortodoksisen seurakunnan kirkkoherrasta Jonas Bergenstadista (vas.) tuli yhdistymisen jälkeen uuden Helsingin seurakunnan pastori. Markku Salminen jatkaa kirkkoherrana uudessa laajentuneessa seurakunnassa. Kuva: Markku Rantala / Yle

Suomen ortodoksinen kirkko toteutti suurimman seurakuntauudistuksen vuosikymmeniin juuri vaihtuneen vuoden 2021 alusta, kun seurakuntien määrä lähes puolittui seurakuntaliitosten myötä. Seurakuntia oli vielä hetki sitten 21, ja yhdistymisten toteuduttua vuoden vaihduttua niitä on nyt 12 kappaletta.

– Tämä on erittäin merkittävä ja iso muutos. Seurakuntakartat jouduttiin toisen mailmansodan jälkeen piirtämään uusiksi, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut näin merkittävää muutosta. Tämä on historiallinen tapahtuma, sanoo kirkkoherra Markku Salminen Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yhdistyneet ort. seurakunnatUusi nimi 2021
Helsinki, Hämeenlinna, LahtiHelsingin ort. srk.
Hamina, Kotka, LappeenrantaKaakkois-Suomen ort. srk.
Joensuu, IlomantsiJoensuun ort. srk
Nurmes, TaipaleTaipaleen ort. srk.
Iisalmi, Kuopio, RautalampiKuopion ort. srk.
Tampere, VaasaTampereen ort. srk.
Lähde: Ortodoksinen kirkko

Uudistuksessa muodostui maantieteellisesti valtavia seurakuntia. Esimerkiksi Helsingin, Lahden ja Hämeenlinnan seurakunnat muodostavat nyt yhden Helsingin seurakunnan. Seurakunta sijoittuu 46 kunnan alueelle ja sen rajat ulottuvat syvälle Hämeeseen aina Savon porteille saakka. Salminen toimii jättiseurakunnan kirkkoherrana, eikä aio jämähtää Helsinkiin.

– Toki odotetaan läsnäoloa ja että liikun alueilla, enkä ole vain jossain norsunluutornissa.

Salminen myöntää, että uuden seurakunnan reunoilla voi hyvinkin olla pelkoa Helsingin ylivallasta ja määräilystä. Salminen kiistää tämmöiset aikeet.

– Ei käskytyspolitiikalla vaan dialogilla me yhdessä selviämme ja hoidamme asiat.

Entä mitä tuumitaan Lahden ortodoksisessa seurakunnassa: käykö niin, että kun Helsingistä käsky kajahtaa, Lahdessa otetaan asentoa?

– (naurua) En tiedä otetaanko asentoa, mutta toki jos Helsingissä tarvitaan meidän työpanosta, ja kun ollaan osa yhteistä työporukkaa, niin lähdetään tekemään ja sama tietysti toisinpäin, puolin ja toisin autetaan, sanoo Lahden seurakunnan kirkkoherrasta uuden seurakunnan pastoriksi muuttunut Jonas Bergenstad.

Pitkään ja hartaasti

Ortodoksit ovat puuhanneet suurta hallintoremottia pitkään ja hartaasti. Salmisen mukaan liitoskeskustelu alkoi jo 1980-luvulla ja toden teolla yhdistymisiä on valmisteltu kymmenisen vuotta. Perustelut ovat samat kuin monessa muussakin hallintouudistuksessa: haetaan säästöjä ja joustavuutta henkilöstön käyttöön suuremmassa yksikössä. Ortodoksienkin jäsenmäärä on ollut lievässä laskussa samaan tapaan kuin luterilaisissa seurakunnissa.

Moni ortodoksi ei ole kuitenkaan ollut vakuuttunut säästöjen syntymisestä ja vastustusta on piisannut. Myös halu pysyä itsenäisenä on ollut vahvaa seurakunnissa. Kuvaavaa on, että edellinen tosi yritys kaatui 7-8 vuotta sitten ja nyt seurakuntia liittyy toisiinsa selvästi vähemmän kuin vielä kaksi vuotta sitten oli suunnitelmissa. Silloin ortodoksiseurakuntien kokonaismäärä oli putoamassa seitsemään.

Nyt nykyisellään jatkavat Turun, Jyväskylän ja Saimaan seurakunnat , kaksi viimeksi mainittua ainakin toistaiseksi. Pohjoisessa on tarkoitus yhdistää Oulun, Kajaanin ja Lapin seurakunnat yhdeksi Oulun seurakunnaksi vuoden päästä 2022 alusta. Se pudottaa seurakuntamäärän kymmeneen.

Ortodoksisten seurakuntien jäsenmäärä on Suomessa yhteensä noin 59 000. Helsingin ortodoksinen seurakunta on maan ylivoimaisesti suurin seurakunta. Liitosten jälkeen sen jäsenmäärä on yli 20 000.

Liitoshalut karisivat

Evankelis-luterilaisten seurakuntien halut seurakuntaliitoksiin ovat vähentyneet murto-osaan muutaman vuoden takaisesta innosta. Vuoden 2021 alusta seurakuntien lukumäärä väheni kolmella, kun Aura yhdistyi Liedon seurakuntaan, Ristijärvi Paltamon seurakuntaan ja Lavia Noormarkun seurakuntaan.

Kuva: Hilppa Hyrkäs / Yle

Nyt seurakuntaliitoksia on Ylen laskelmien mukaan vireillä 20-25 seurakunnassa. Kiinnostus väljempiin, useiden seurakuntien muodostamiin seurakuntayhtymiin on kaikonnut vielä selvemmin. Seurakuntayhtymän perustamista ei valmistella missään, sen sijaan yhtymän purku on vireillä Lappeenrannassa.

Ylä-Savon srk-yhtymässä valmisteltiin vielä keväällä yhtymän purkua ja sen korvaamista yhdellä isolla seurakunnalla vuonna 2022. Kesäkuussa yhteinen kirkkovaltuusto kuitenkin päätti, ettei se esitä yhden yhteisen seurakunnan perustamista ja yhtymän purkua. Näin hanke käytännössä raukesi.

Seurakuntayhtymät hoitavat tyypillisesti jäsenseurakuntiensa talousasiat ja muut maalliset tehtävät. Yhtymiä on nyt 31, kun niitä enimmilllään oli 49 kappaletta vuonna 2009. Seurakuntia on maassa 375.

Lisäksi väljempiä yhteistyökuvioita ja muutostarpeita on päätetty selvitellä ainakin Kainuussa, Luoteis-Lapissa, Mäntyharjun seudulla Etelä-Savossa, Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Vaasan lähellä. Oheisesta listasta voi tarkistaa, mitä missäkin on vireillä.

Luterilaiset seurakunnatSuunnitelmat
Keuruu, Multia, PetäjävesiSrk-liitos vireillä. Selvitysmies suosittelee 1 srk:n mallia
Karstula, Kyyjärvi, SaarijärviKartoittavat srk-liitoksen mahdollisuutta 2023 alusta
Sulkava, Puumala, JuvaSelvittävät srk-liitosta tai muuta tiiviimpää yhteistyötä.
Kuopion tuomiokirkkosrk, Alava, Järvi-Kuopio, Kallavesi, Männistö, PuijoSelvittävät pärjättäisiinkö nykyistä vähemmillä srk-määrillä srk-yhtymässä.
Joutseno, Lappee, Lappeenranta, Lauritsala, SammonlahtiHarkitaan siirtymistä srk-yhtymästä yhden srk:n malliin. Päätöksiä keväällä 2021.
Hyrynsalmi, Puolanka, SuomussalmiMiettivät yhteistyötä, ei isoja muutoksia.
Enontekiö, Kittilä, MuonioSelvitys tekeillä muutostarpeista.
Bergö, Malax, PetalaxKartoitetaan rakennemuutosta srk-yhtymässä.
Hirvensalmi, MäntyharjuSelvittävat yhteistyötä.
Ahvenanmaan srk:t.Tehdään selvitys maakunnan srk-rakenteesta.
Lähteet: seurakunnat, tuomiokapitulit, hiippakunnatsrk= seurakunta

Hallintohimmeleitä

Lappeenrannan alueella toimivat viisi luterilaista seurakuntaa muodostavat yhteisen seurakuntayhtymän, mutta valmistelevat parhaillaan sen purkamista ja yhdistymistä yhdeksi isoksi seurakunnaksi.

Sammonlahden seurakunnan kirkkoherra, Etelä-Karjalan lääninrovasti Juha Eklund sanoo, että yhtymämallissa ongelmia koituu siitä, että yhtymän taustalla olevat itsenäiset seurakunnat tekevät itse omat päätöksensä, noudattavat omaa henkilöstöpolitiikka ja pitävät kiinni omista työntekijöistään.

– Silloin kokonaisuuden etu ei aina sanele toimintaa ja tietysti tulee hallinnollista himmeliä vähän liiankin kanssa. Meillä on yhteinen yhtymävaltuusto ja joka seurakunnassa oma seurakuntaneuvosto ja yhtymätasolla vielä yhteinen kirkkoneuvosto. Päätökset tapahtuvat siis aika monessa portaassa. Kaupungin organisaatioon rinnastetettuna olisi yksi kaupunginvaltuusto, ja viisi kaupunginhallitusta ja sitten vielä yksi yhteinen hallitus.

Eklundin mielestä yhtymän purku ja viiden seurakunnan sulautus yhdeksi seurakunnaksi yksinkertaistaisi niin hallintoa kuin johtamistakin. Aikaa myöten kertyisi myös säästöjä, kun henkilöstöä pystyisi käyttämään nykyistä joustavammin eri tehtävissä.

Eklundin mukaan päätöksiä seurakuntarakenteesta tehdään keväällä, mutta lopputulosta ei kukaan pysty sanomaan vielä tässä vaiheessa. Lappeenrannassa on viritelty seurakuntaremonttia aiemminkin ilman tulosta.

Etelä-Karjalan lääninrovasti, kirkkoherra Juha Eklund kutsuu Lappeenrannan nykyistä seurakuntarakennetta hallintohimmeliksi. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Aiemmin toteutui hyvin

Seurakunnissa oli vielä muutama vuosi sitten kovempi halu seurakuntaliitoksiiin kuin nyt. Loppusyksystä 2017 puolensataa luterilaista seurakuntaa harkitsi vakavasti liittymistä naapuriseurakuntaan tai usemman yhdistymistä yhdeksi.

Liitosta väljempää seurakuntayhtymää mietittiin tuolloin muutamassa kymmenessä seurakunnassa. Yhteensä lähes 80 seurakuntaa pohti suuria muutoksia omaan toimintaansa maan 400 seurakunnasta vielä muutama vuosi sitten.

Muutaman vuoden takaiset seurakuntien liitoshankkeet etenivät niin, että lähes kaikki toteutuivat joko kokonaan valmistellulla kokoonpanolla tai osittain. Ainoastaan Turun ja Kaarinan seudulle suunniteltu yhdeksän seurakunnan yhdistyminen neljäksi jäi toteutumatta ja seurakunnat päättivät jatkaa itsenäisinä.

4.1. klo 11.20. Poistettu taulukosta Ylä-Savon seurakuntayhtymää koskeva tieto. Yhtymän purkua ei enää valmistella. Myös sana valtionkirkko vaihdettu kansankirkoksi.

Lue lisää: