Muuttuuko siviilipalvelus? Sivarit haluttaisiin virka-aputehtäviin varusmiesten tapaan – aseistakieltäytyjäliitto vastustaa lakimuutosta

Puolustusministeriössä katsotaan, että koronakriisi on osoittanut nykymuotoisen siviilipalveluksen olevan osin toimimaton.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan siviilipalveluksen palveluspaikkojen pitäisi tukea nykyistä paremmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Kuva: Harri Fagerholm / Yle

Eduskunnan parlamentaarinen komitea selvittää parhaillaan asevelvollisuuden kehittämistä. Samalla kaikista eduskuntapuolueista koostuva komitea pohtii siviilipalveluksen uudistamistarpeita.

Puolustusministeriössä katsotaan, että koronakriisi on osoittanut nykymuotoisen siviilipalveluksen olevan osin toimimaton.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan siviilipalvelusta pitäisi uudistaa siten, että se tukisi nykyistä paremmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

– Yksi ratkaisu voisi olla se, että siviilipalvelusmiehiä voitaisiin jatkossa käyttää erilaisiin virka-aputehtäviin.

Keväällä, kun Uusimaa eristettiin muusta Suomesta koronapandemian leviämisen hillitsemiseksi, mukana oli poliisin pyynnöstä 800 varusmiestä erilaisissa virka-aputehtävissä.

Poliisia avustamaan saapuneet varusmiehet leiriytyivät maaliskuun lopulla Lohjan Kasvihuoneilmiön läheisyyteen. Kuva: Silja Viitala / Yle

Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista siviilipalvelusmiesten käyttämistä virka-aputehtävissä varusmiesten tavoin.

– Toivon, että tähän saataisiin muutos, Kaikkonen sanoo.

Puolustusministeriössä katsotaan, että myös siviilipalvelusmiesten palveluspaikat olisi syytä pohtia uudelleen siten, että ne tukisivat paremmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Kaikkosen mukaan uusia palveluspaikkoja voisi löytyä esimerkiksi huoltovarmuuden turvaamiseen liittyvistä tehtävistä, pelastustehtävistä tai ympäristövahinkojen torjunnasta.

Aseistakieltäytyjäliitto vastustaa lakimuutosta

Aseistakieltäytyjäliitto suhtautuu maan hallituksen käynnistämään selvitykseen kriittisesti. Liiton hallituksen jäsen Samuel Metsänen muistuttaa, että vastaavia selvityksiä on tehty kymmenen viime vuoden aikana jo kolme.

– Oleellisia muutostarpeita ei ole havaittu.

Liiton mukaan siviilipalvelus on suhteellisen toimiva järjestelmä, jossa palveluspaikkoja on monipuolisesti.

– Tämä mahdollistaa monelle siviilipalvelusvelvolliselle mielekkään ja kiinnostuksen kohteita tukevan työpalveluksen.

Metsänen sanoo, että siviilipalveluksen muuttaminen kriisiin varautumista tukevaksi palvelusmuodoksi vaarantaisi sen sopivuuden vakaumuksellisten aseistakieltäytyjien palvelusmuotona.

Aseistakieltäytyjäliiton Samuel Metsäsen mielestä siviilipalveluksen muuttaminen enemmän kriisiin varautumista tukevaksi vaarantaisi sen vakaumuksellisille sopivana palvelusmuotona. Kuva: Jouni Immonen / Yle

– Poikkeusolotehtäviä ei tule määrätä kenellekään itsetarkoituksena, vaan tälle pitäisi löytyä todellinen tarve, Metsänen sanoo.

Hän muistuttaa, että jo nyt lainsäädännöstä löytyy valmiuslain työvelvollisuus. Metsänen toteaa kansalaisten tukevan maan kriisikestävyyttä parhaiten toimimalla omilla aloillaan, kuten nyt koronakriisinkin kohdalla.

Ministeri: Uudistus toisi monille mielekkäitä mahdollisuuksia

Puolustusministeri Antti Kaikkonen sen sijaan uskoo, että uudistus antaisi toteutuessaan uusia ja kiinnostavia mahdollisuuksia siviilipalvelukseen hakeutuville.

– Voisin kuvitella, että ihan mielellään moni siviilipalvelusmies olisi tehtävissä, jotka palvelevat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Kaikkosen mukaan tehtäviin komennettaessa pyrittäisiin huomioimaan siviilipalvelusvelvollisen vakaumuksen vaatimukset.

Aseistakieltäytyjäliitto ihmettelee komitean toimeksiannon lähtökohtaa, joka on asevelvollisuuden säilyttäminen ja erilaisten laajentamisvaihtoehtojen pohtiminen.

Metsänen: Ihmisoikeudet unohtuivat

Samuel Metsäsen mielestä pitäisi pohtia järjestelmän kehittämistä vapaaehtoisuuden suuntaan.

– Tämä on haluttu sysätä kokonaan keskustelun ulkopuolelle.

Aseistakieltäytyjäliitossa hämmästellään myös sitä, että asevelvollisuutta koskevat ihmisoikeusongelmat eivät tule lainkaan mainituksi toimeksiannossa. Liiton mukaan ne ovat olleet kansainvälisten ihmisoikeuselinten toistuvan kritiikin kohteena (siirryt toiseen palveluun).

– Näiden ongelmien ratkaiseminen olisi varsin keskeinen kehityskohde kokonaisturvallisuuskeskustelun sijaan, Metsänen sanoo.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 8. tammikuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi: