1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vakoilu

KRP tutkii äärimmäisen harvinaista rikosta: Eduskuntaan kohdistunut tietomurto voi olla vakoilua ja kansanedustajien sähköposteja vaarantunut

Vääriin käsiin on päätynyt esimerkiksi kansanedustajien sähköposteja.

vakoilu
Eduskuntalo pimeänä marraskuun iltana.
Hyökkäyksen seurauksena joidenkin eduskunnan sähköpostitilien tietoturva vaarantui.Silja Viitala / Yle

Keskusrikospoliisin mukaan eduskuntaan on kohdistunut loppusyksystä tietomurto, jota on syytä epäillä vakoiluksi. Kyberhyökkäys havaittiin eduskunnan sisäisessä teknisessä valvonnassa.

Törkeänä tietomurtona ja vakoiluna tutkittavassa hyökkäyksessä eduskunnan sähköpostitilien tietoturva on vaarantunut. Osa vaarantuneista sähköpostitileistä kuuluu kansanedustajille.

Rikosylikomisario Tero Muurman KRP:stä on vaitonainen siitä, miten laajasti tietoja on levinnyt vääriin käsiin. Tällä hetkellä käydään läpi tapauksen materiaalia. Muurman perustelee vaitonaisuuttaan sillä, että poliisi ei halua paljastaa tekijälle, miten poliisi tutkii tekoa.

– On aika selvää, että teko ei ole sattumanvarainen tai millään tapaa vahinko. Näiden kahden seikan perusteella on syytä epäillä, että tekijä tai tekijät ovat hankkineet tietoa hyödyttääkseen jotakuta tai vahingoittaakseen Suomen valtiota.

KRP kertoo tehneensä tutkinnassa myös kansainvälistä yhteistyötä.

– Tutkintaa on tehty yhteistyössä myös Suojelupoliisin kanssa, Muurman sanoo.

Tero Muurman, rikosylikomisario, Keskusrikospoliisi
Keskusrikospoliisi on ollut vaitonainen tapauksen tutkinnasta. Rikosylikomisario Tero Muurman pitää tapausta harvinaisena. YLE

Erittäin harvinainen rikosnimike

Vakoilun määritelmä täyttyy, jos joku vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen hankkii salaiseksi määrättyä tietoa, joka päätyessään toisen valtion haltuun aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi Suomen turvallisuudelle, kansantaloudelle tai ulkomaansuhteille. Vakoilusta voidaan tuomita jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistus.

Suomessa ei ole ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen annettu yhtään tuomiota vakoilusta. Sitä ennenkin tuomiot vakoilusta ovat olleet hyvin harvinaisia yksittäistapauksia. Vaikka tuomioita annetaan vähän, Suomeen kohdistuu suojelupoliisin arvion mukaan jatkuvasti vakoilua.

Eduskunnassa on useita valiokuntia, jotka käsittelevat salassapidettävää tietoa. Tällaisia ovat etenkin puolustus-, tiedustelu- ja perustuslakivaliokunta. Muurman ei ota kantaa siihen, onko hyökkääjän käsiin päätynyt tietoa valiokunnasta.

– En voi ottaa tähän nyt kantaa. Tällä hetkellä tekijä on meille tuntematon, sanoo Muurman.

Presidentti Niinistö ja puhemies Vehviläinen: Hyökkäys demokratiaa ja yhteiskuntajärjestystä vastaan

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo tiedotteessa, että eduskuntaan kohdistettu kyberisku on vakava hyökkäys demokratiaa ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.

– Emme voi hyväksyä minkäänlaista vihamielistä kybertoimintaa, olipa se valtiollisen tai ei-valtiollisen tahon toteuttamaa, Vehviläinen sanoo.

Vehviläisen mukaan Suomen on kaikin keinoin pidettävä huolta sekä julkisen että yksityisen sektorin tietoturvan korkeasta tasosta.

– Kyberturvallisuuden vahvistamiseksi tarvitsemme omia kansallisia toimia sekä aktiivista toimintaa EU-tasolla ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä.

Vehviläinen kertoo, että eduskunta antaa tutkintaa tekevälle KRP:lle kaiken apunsa ja tukensa tietomurron selvittämiseksi. Vehviläinen sanoo, että tutkinnan ollessa kesken eduskunta ei tässä vaiheessa kommentoi asiaa tämän enempää.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toteaa Vehviläisen tapaan, että kyberhyökkäys on vakava loukkaus suomalaista demokratiaa ja yhteiskuntajärjestystä vastaan. Niinistön mukaan on tärkeää, että tekijät saataisiin selville.

Niinistö sanoo presidentin kanslian sähköpostitse välittämässä kommentissaan STT:lle, että on edelleen syytä kehittää suojautumismenetelmiä tällaisia hyökkäyksiä vastaan.

KRP: Tutkinta on edistynyt

KRP kertoo tiedotteessa, että esitutkinta on aloitettu loppusyksystä 2020 ja asiaa tutkitaan epäiltynä törkeänä tietomurtona ja vakoiluna. KRP selvittää tietomurron tekotapaa sekä sitä, kuka tai ketkä murron ovat tehneet.

– Murto on kohdistunut useampaan kuin yhteen henkilöön, mutta tarkkaa lukumäärää emme voi valitettavasti kertoa vaarantamatta käynnissä olevaa esitutkintaa, Muurman kertoo.

Muurman sanoo, että tutkinta on edistynyt hyvin. Tapaukseen liittyvää tietoa kerätään hyvin monipuolisesti ja laajalti ja sitä analysoidaan huolellisesti.

– Tulosten perusteella tutkintaa kohdennetaan tarpeen mukaan ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä. Kyseinen tapaus on Suomessa poikkeuksellinen, kohteen laadun vuoksi vakava ja uhreille valitettava.

Lue seuraavaksi