1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turve

Energiaturpeen tuotanto vähenee, arvokas erityiskalusto jäämässä yrittäjien käsiin

Tuotantosoille tarkoitetulla kalustolla ei ole käyttöä muissa tehtävissä.

turve
Turvetuotantoalue, josta on toiminta loppunut
Valtakunnallisesti merkittävimmät tuotantosuot sijaitsevat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmalla. Lapin kunnista muun muassa Ranualla ja Simossa turvetuotannolla on paikallista merkitystä.Pasi Takkunen / Yle

Energiaturpeen kysynnän odotettua voimakkaampi lasku tuntuu myös Lapissa. Tuotannon väheneminen puree alan työpaikoihin. Taloustutkimus Oy:n selvityksen mukaan energiaturpeen alasajon vaikutuksesta tuotannosta ja turpeen kuljetuksesta katoaa suoraan 1 700 työpaikkaa ja kerrannaisvaikutukset huomioiden noin 3 500 työpaikkaa.

Taloustutkimukselta selvityksen tilasivat (siirryt toiseen palveluun)Koneyrittäjät ry, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, ja Suomen Turvetuottajat ry.

Turvealan yrittäjän ja alihankkijoiden kannalta vaarana on, että turvetuotannossa käytettävä erikoiskalusto menettää arvonsa ja jää käsiin.

– Useamman sadan tuhannen euron edestä laitteita on jää tarpeettomiksi, jos turvetuotanto loppuu, arvioi rovaniemeläisen Kone-Sarajärven toimitusjohtaja Samuli Sarajärvi.

Vapolle aliurakoiva Kone-Sarajärvi Oy on saanut omassa toiminnassaan huomata turvetuotannon vähenemisen.

– Paljon on mennyt työmaita kiinni kokonaan, sanoo Sarajärvi.

Tuotannon vähenemisen myötä turve työllistää Sarajärven yrityksessä 7–8 työntekijää aiemman 12 sijasta.

Yritykselle suo on investointi

Myös simolainen Sauli Martimo laskee, että turvetuotannon loppuminen tarkoittaisi isojen investointien valumista hukkaan.

– Turvetuotantokalusto on käyttökelvotonta muualla. Tuotantosuolla tarvitaan pari keruuvaunua, jotka maksavat 100 000 - 150 000 euroa kappaletta, kertoo Martimo esimerkkinä.

Lisäksi tuotannossa tarvitaan jyrsimiä, kääntäjiä, tasausruuveja, ojanpuhdistusvälineistöä ja vesipumppaamoja.

– Niiden arvo on jotain 300 000–400 000 euron luokkaa, sanoo Martimo.

Martimon yritys on myös investoinut tuotantosoihin. Martimon yrityksellä on kaksi noin sadan hehtaarin suota, joista toista ei ole otettu tuotantokäyttöön. Rahaa tarvitaan ennen kuin suolla voidaan aloittaa tuotanto.

– Lupaprosessiin sekä luonto- linnusto- ja muihin selvityksiin kuluu viitisentuhatta euroa hehtaarilta. Eli sadan hehtaarin suo on noin puolen miljoonan euron investointi, kertoo Martimo.

Hän toivoo, että turvetuotannon alasajossa päästäisiin irti pakokauhutunnelmista.

Uutta käyttöä selvitetään

Ranua on yksi niistä Lapin kunnista, joihin turvetuotannon väheneminen iskee kovimmin. Kunnassa onkin alettu etsiä keinoja, joilla luotaisiin korvaavia työpaikkoja.

Ranualla tuotantosoita on hiukan vajaat 2000 hehtaaria. Tilastotietoa työllisyysvaikutuksista Ranualla ei löydy. Valtakunnallisten tuotantomäärien perusteella voidaan arvioida työllisyysvaikutuksen olevan noin 70 henkilötyövuoden luokkaa. Yksittäisiä, ainakin osan elannostaan turpeesta saavien ihmisten määrä on suurempi kuin henkilötyövuodet, sillä turvetuotannossa työntekijämäärä on suurimmillaan kesäaikaan.

Kaikkiaan Ranualla työpaikkoja on hiukan vajaat 1 200.

Ranualla tarkoituksena on muun muassa selvittää, kuinka soilta löytyvää biomassaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi elintarvikkeiden ja hyvinvointituotteiden valmistuksessa.

– Myös energiakasvien kasvattamista tuotantokäytöstä poistetuilla soilla tutkitaan, kertoo kehittämispäällikkö Riikka Tuomivaara Business Ranuasta.

Ranualta saatavia kokemuksia on mahdollista muissa turvetuotannon vuoksi työpaikkoja menettävissä kunnissa.

Lue seuraavaksi