Hyppää sisältöön

Ekonomistit katsoivat vuotta 2021 kristallipalloistaan: Rokotusten onnistuminen ratkaisee, onko talouden suunta ylös vai alas

Ylen ekonomistikyselyn mukaan mennyt koronavuosi jätti myös paljon pysyviä vaikutuksia ja kehityssuuntia, jotka alkavat vasta näkyä.

Ylen ekonomistikyselyn mukaan etätyön yleistymisellä tulee olemaan vaikutuksia muun muassa toimistorakentamiseen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Suomen johtavat talousennustajat katsoivat Ylen pyynnöstä uuteen vuoteen 2021.

Kysyimme, mitkä ovat suurimmat riski ja mahdollisuudet ensi vuoden talouskasvulle ja mitä pysyviä vaikutuksia koronakriisistä jää.

Kiteytys 20 talousasiantuntijan näkemyksistä on, että alkavan vuoden talouskasvua ja työpaikkoja koskevat uhat ja mahdollisuudet kiertyvät pitkälti koronarokotteen ja pandemian ympärille.

Lisäksi koronavuodesta jäävien pysyvien vaikutusten lista on yllättävän pitkä.

Viimeisimmän talousennusteen mukaan, jonka julkisti valtiovarainministeriö, olemme nyt tilanteessa, jossa käänne kasvuun tapahtuu ensi vuoden huhti-kesäkuun aikana. Vuonna 2021 bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan jo 2,5 prosenttia. Vuonna 2020 talous sen sijaan supistuu 3,3 prosenttia.

– Koronarokotteen jakelun ja tehon ongelmat sekä laaja rokotevastaisuus Suomessa ja muualla voisivat muuttaa talouden näkymää ratkaisevasti heikompaan. Samoin itse viruksen vaarallisuudessa tapahtuvat muutokset heikompaan suuntaan voisivat johtaa näkymien synkentymiseen, koska sulkutoimet taas kiristyisivät, tiivistää Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila muidenkin vastanneiden keskeisen viestin.

Koronavuoden pelkoja ja vaikutuksia voi myös olla vaikea pyyhkäistä pois, vaikka rokottaminen etenisikin.

– Keskeinen riski on, että ihmisten mahdollisuus ja halukkuus liikkua eivät palaa normaaliksi ennen kesää, edes rokotusten käynnistyttyä. Matkailu-, ravitsemis-, kuljetus- ja tapahtuma-ala saavat silloin vaurioita, joista toipuminen kestää kauan sekä globaalisti että Suomessa. Talouden ja työllisyyden elpyminen hidastuu, investointeja lykätään, viennin toipuminen viivästyy, täsmentää puolestaan pääekonomisti Pasi Sorjonen Akavasta.

– Uhkana on, että koronakiisin aikana vaille työtä jääneet eivät pääse uudestaan työn syrjään kiinni, sanoo ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervon taloustutkimuksesta.

– Etätyön lisääntymisen vuoksi kollektiivinen työyhteisöinnovointi vähenee ja parviäly rapistuu. Etätyö kasvattaa riskiä fyysiseen ja mentaaliseen sairastumiseen. Tämä kaikki heikentää tuottavuutta, arvioi johtaja Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Politiikkatoimien osuttava kohdalleen

Useimpien riskilistalta löytyy myös konkurssiaalto varsinkin jos elvytystoimet loppuvat liian varhain. Politiikkatoimetkin voivat kääntyä itseään vastaan. Toisaalta riski on sekin, jos mitään uudistuksia ei tehdä.

– Voimavarojen uudelleenkohdistamisen tehokkuudella on merkitystä toipumisen kannalta, ja siihen liittyy myös epävarmuutta. Esimerkiksi työntekijöiden siirtyminen palvelualoilta ICT-aloille vaatii koulutusta eikä tapahdu kitkoitta. Uusien yritysten syntyminen konkurssiin menneiden tilalle vie aikansa, miettii ennustepäällikkö Meri Obstbaum Suomen Pankista.

– Soteuudistus laahaa pidentyneiden hoitojonojen vuoksi. Vaarana myös on, että julkisen sektorin leikkaukset kohdistuvat sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluihin, joiden pitäisi turvata kasvu ja hyvinvointi pidemmällä aikavälillä, synkistelee ylijohtaja Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksestaVATT:ista.

Moni näkee myös raskaasti velkaisten valtioiden ja yritysten yllä vaaroja, jotka voivat heiluttaa rahoitusmarkkinoita laajemminkin.

– Halu poistua elvyttävästä politiikasta on monissa maissa erittäin vahva, ja samalla syntyy riski, että sitä tehdään liian nopeasti, mikä voisi johtaa talouden sukeltamiseen uudestaan. Malttia ja suunnitelmallisuutta tarvitaan myös exitiin, sanoo pääekonomisti Heidi Schauman Swedbankista.

EU:n ja euroalueen yhteinäisyyskin voi joutua koetukselle. Ongelmat voivat syventyä laajemminkin.

– Maailmanpolitiikka kriisiytyy, kun velkaantuneet valtiot keskittyvät omiin ongelmiinsa, VATT:n Huhtala jatkaa.

Kriisiä voi toisaalta seurata seuraava nollakorkoloukku Japanin tapaan, jossa hyvin elvyttävä talouspolitiikkakaan ei enää auta taloutta.

– Koronarokotukset sujuvat mallikkaasti. Rokotteita saadaan nopeasti käyttöön ja niiden kattavuus on hyvä. Rokotukset lisäävät kotitalouksien ja yritysten luottamusta odotettua enemmän. Tämä nopeuttaa talouskasvua sekä Suomessa että maailmalla. Kotitalouksien patoutunut kysyntä piristää etenkin palveluiden kulutusta, mikä näkyy myönteisenä kehityksenä työllisyydessä, kiteyttää Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen muidenkin vastanneiden näkemyksen.

– EU:n elpymispaketista saadaan rahaa investoinneille, joita on tarvittu pitkään; vihreä teknologia, digitalisaatio, koulutus ja työllisyyspalveluiden investoinnit auttavat kasvua. Totutaan korkeampaan velkatasoon ja mahdollistetaan valtion budjetin käyttäminen hyvinvointipalveluihin, näkee puolestaan SAK:n ekonomisti Anni Marttinen.

Muutoksia voi tapahtua laajemminkin.

– Kotimaahan kohdistuva matkailu kukoistaa, vaikka ulkomailta tuleva turismi vähenee. Asuntojen ja vuokrien nousupaine ja asuntopula helpottuu kasvukeskuksissa, kun muuttovirta suuntautuu maalle ja kehyskuntiin, visioi johtaja Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Suomi-kuvalla voidaan lyödä vielä rahoiksi

– Suomalaiset insinöörit kykenevät yhdistämään digiosaamisen ja kyberturvallisuuden ja luovat varteenotettavia palvelualustoja, joiden rinnalla ZOOM ja Microsoftin Teams kalpenevat. Tällöin tuottavuus alkaa kohota ensin kotimaisessa etätyössä, mutta pitkällä aikavälillä myös muualla, ennustaa VATT:n Huhtala.

– Suomi arvioidaan yhdeksi parhaiten koronasta selvinneeksi maaksi, ja houkuttelevaksi sijoittumispaikaksi globaaleille osaajille. Suomen hallitus ja viranomaiset kykenevät luomaan nopeita reittejä tällaisille henkilöille sijoittua Suomeen. Näkyvien hahmojen Suomeen muutto noteerataan laajasti maailmalla, mikä lisää erilaisten osaavien henkilöiden ja yrittäjien maahanmuuttoa, maalailee taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin ylopistosta.

Vihriälän kristallipallosta putkahtaa myös toinen selvä kuva.

– Suomen hallitus kykenee laatimaan laajan toimenpidekokonaisuuden kevään 2021 kuluessa työllisyysasteen nostamiseksi, tuottavuuden kohentamiseksi ja sisällyttää sote-uudistukseen epäiltyä kunnianhimoisempia tehostamistavoitteita.

Riitely voi vaihtua kehitysloikaksi

Pandemian helpottamisen lisäksi osa ekonomisteista pitää mahdollisena, että Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kauppasota jää vähitellen historiaan, millä olisi myös myönteisiä talousvaikutuksia.

– Maailmanpolitiikan lientyminen johtaa laajamittaisempaan yhteistyöhön. Yhdysvaltain uusi presidentti Joe Biden parantaa suhteita EU:n kanssa ja Kiina ryhtyy kunnioittamaan kansainvälisiä pelisääntöjä esimerkiksi teknologiakysymyksissä, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

– Terveysteknologia ja täsmälääkkeiden valmistus saavat rokoteyhteistyöstä maailmanlaajuisen kehitysloikan, joka läikkyy talouskasvuksi, visioi VATT:n Huhtala.

– Etätöiden tekeminen yleistyy. Verkkokaupan loikka jää osin pysyväksi ja monia palveluita kuten lääkärin tapaamisia tehdään enemmän etänä. Liike- ja toimistorakentaminen vähenee, koska verkkokaupan kasvu vähentää tarvetta uusille kauppakeskuksille ja etätyö toimistoneliöille. Julkinen velka nousee tasolle, mikä rajoittaa finanssipolitiikan liikkumavaraa tulevaisuudessa, tiivistää Danske Bankin Kuoppamäki useimpien muidenkin ekonomistien näkymän.

Etäkoulu voi johtaa vielä ongelmiin

– Tuotantoketjujen lyhentymisellä ja lähentymisellä haavoittuvuuksien vähentämiseksi voi olla positiivisia vaikutuksia palkanmuodostukseen. Sosiaali- ja terveusalojen rooli puolestaan korostuu hyvinvointia tuottavana toimialana, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

– Kielteisistä vaikutuksista pahimmat ovat lasten ja nuorten etäopetuksen aiheuttamat oppimisvaikeudet ja sosiaalisten kontaktien vähyys. Tämä voi johtaa huonoihin kierteisiin ja syrjäytymiseen. Aikuisilla pitkäaikaisia ongelmia aiheutuu työpaikan menetyksistä jos uutta työpaikkaa ei saa ja työttömyys pitkittyy, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

Teollisuus myllertää tuotantoaan

– Ymmärrys siitä, että yritykset ja työntekijät ovat samassa veneessä nousee. Tällä on positiivinen ja luottamusta nostava vaikutus, sanoo pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä.

– Yritysten ja rahoituslaitosten rahoitusrakenteessa otetaan poikkeukselliset riskit aiempaa selvemmin huomioon, sanoo puolestaan OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

– Asunto- ja lainamarkkinoilla pelätyt riskit muuttuivat turvallisuudeksi. Kotitalouden huomasivat, että asuntolainan kuukausikulut joustavat kriiseissä, kun pankit tarjoavat lyhennysvapaita – vuokra taas ei jousta juuri yhtään. Kun globaali pandemiakaan ei kääntänyt tai edes pysäyttänyt kaupungistumista, on helppo povata megatrendin jatkuvan jopa odotettua vahvempana, sanoo pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä.

– Teollisuudessa arvioidaan toimitus- ja tuotantoketjuja eri kriisitilanteita varten. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja taudit lisäävät tarvetta varautumiseen, erilaisille vakuutuksille sekä uusille joustaville kansainvälisille toimintatavoille. Metsäteollisuudessa toimialan tuotepalettia koskeva rakennemuutos vauhdittui, sanoo pääekonomisti Maarit Lindström, Metsäteollisuus ry:stä.

Mitä odotat taloudelle tapahtuvan ensi vuonna? Voit keskustella aiheesta 1.1. klo 23:een asti.

Ylen Ekonomistikyselyyn vastasivat:

Suomen Pankki: Meri Obstbaum, PT: Elina Pylkkänen, EK: Penna Urrila, Swedbank: Heidi Schauman, Etla: Aki Kangasharju, OP: Reijo Heiskanen, Danske Bank: Pasi Kuoppamäki, Helsingin yliopisto: Vesa Vihriälä, SAK: Anni Marttinen, Kuntarahoitus: Timo Vesala, Keskuskauppakamari: Mauri Kotamäki, Akava: Pasi Sorjonen, Suomen Yrittäjät: Mika Kuismanen, Nordea: Juho Kostiainen, Metsäteollisuus ry: Maarit Lindström, STTK: Patrizio Lainà, Hypo: Juhana Brotherus, PTT: Janne Huovari, VATT: Anni Huhtala, Handelsbanken: Timo Hirvonen

Lue lisää: