1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lastensuojelu

Koskelan henkirikoksen uhri oli lastensuojelun asiakas ja se toi esiin alan kipupisteet – asiantuntija: Hatkassa olevia nuoria ei välttämättä etsi kukaan

Lastensuojelun vaativa sijaishuolto kaipaa kiperästi uudistamista, jotta nuoret saisivat tarvitsemaansa apua.

Lastensuojelu
Koskelan henkirikoksen muistopaikka.
16-vuotias poika kuoli henkirikoksen uhrina Helsingin Koskelassa perjantaina 4.12.Matti Myller / Yle

Helsingissä Koskelan kaupunginosassa joulukuun alussa tapahtunut 16-vuotiaan pojan kuolemaan johtanut epäilty henkirikos herätti kysymyksen siitä, kykeneekö lastensuojelu huolehtimaan riittävällä tasolla heikossa asemassa olevista alaikäisistä.

Epäillyn murhan 16-vuotias uhri oli poliisin mukaan lastensuojelun asiakas ja asui kotinsa ulkopuolelle sijoitettuna. Murhasta epäiltyjen kolmen 16-vuotiaan pojan taustat eivät ole julkisia, mutta poliisi on nostanut esiin huolen lastensuojelun tilasta. Aiempaa rikoshistoriaa murhasta epäillyillä ei ole.

Helsingin poliisilaitoksen rikosylitarkastaja Jonna Turunen otti joulun alla blogikirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun) voimakkaasti kantaa Koskelan henkirikoksen yhteiskunnalliseen merkitykseen. Turusen mukaan yhteiskunta ei tee tarpeeksi suojellakseen lapsia ja nuoria. Hän toivoo, että Koskelan epäilty murha ei unohdu, vaan tapaus saa aikaan todellisia muutoksia, ei vain uusia työryhmiä ja kokouksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön lasten ja nuorten yksikön johtaja Anna Cantell-Forsbom on seurannut Koskelan henkirikostutkinnan vaiheita median kautta. Hänellä ei ole tietoja tästä yksittäisestä tapauksesta julkisuudessa kerrottua enempää, mutta hänellä on hyvä kuva lastensuojelun tilanteesta yleisellä tasolla.

– Jokainen tapaus on yksilöllinen. Tilastojen valossa voi vastata, että suurimman osan kohdalla lastensuojelu toimii, mutta valitettavasti on myös lapsia, joita ei kyetä suojelemaan riittävästi, Cantell-Forsbom toteaa.

Poliisi on pyytänyt selvityksen Koskelan tapauksessa kyseessä olevilta lastensuojelun viranomaisilta. Se, miten hyvin asia on siellä hoidettu, selviää aikanaan, kun tapauksesta voidaan kertoa enemmän julkisuuteen. Poliisi ei epäile tapaukseen liittyvän muita rikoksia murhan lisäksi.

Kynttilöitä ja kukkia Koskelan murhapaikalla.
Koskelan henkirikoksesta epäillään kolmea 16-vuotiasta poikaa. Uhrin ruumis löytyi Koskelan sairaalan lähistöltä nurmikolta.Petteri Bülow / Yle

"Eikö kukaan nuorten lähellä nähnyt pahaa oloa?"

Poliisin mukaan kolme murhasta epäiltyä poikaa olivat kiusanneet rikoksen uhria jo kuukausien ajan väkivaltaisesti. Poliisi on saanut asiaan liittyen useita ilmoituksia ja kuulustellut asiasta tietäviä tahoja. Kaikki neljä nuorta olivat käyneet koulua, mutta poliisin mukaan kysymys ei ollut varsinaisesta koulukiusaamisesta. Poliisi ei ole kertonut, kävivätkö he samaa vai eri koulua.

Tapauksen taustoja tarkemmin tuntematta Cantell-Forsbom voi vain ihmetellä, miksi kukaan ei ollut puuttunut kiusaamiseen.

– Jos kiusaaminen on jatkunut jo pidemmän aikaa, miten kukaan aikuinen ei ole sitä nähnyt tai siihen puuttunut? Eikö nuorten nyt rikoksesta epäiltyjen paha olo ole näkynyt heidän vanhemmilleen tai muille lähellä oleville aikuisille? Eikö kiusatulla ole ollut ketään turvallista aikuista tai oman ikäistä kaveria, jolle olisi voinut kertoa asiasta? Puuttumista ei voi ulkoistaa lastensuojelulle tai muille viranomaisille, Cantell-Forsbom pohtii.

Poliisi on ollut erityisen huolissaan lastensuojelulaitoksista karkaavien, eli niin sanotusti hatkaavien, lasten tilanteesta. Tutkimusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan hatkassa olevat lapset päätyvät usein rikosten tekijöiksi tai uhreiksi.

Esimerkiksi aiemmin syksyllä Helsingin Vallilassa tapahtuneesta henkirikoksesta epäilty 16-vuotias poika oli hatkassa lastensuojelulaitoksesta. Pelkästään Helsingissä poliisi saa noin 800–900 virka-apupyyntöä lastensuojelulta vuosittain hatkaan lähteneistä lapsista.

Pahimmissa tapauksessa alaikäiset nuoret voivat olla hatkassa jopa viikkoja, vailla yhdenkään aikuisen apua ja huolenpitoa tai turvallista majapaikkaa. Ongelmana on, että hatkalaiset eivät yleensä halua tulla löydetyiksi. He voivat piileskellä yksityisasunnoissa, joihin menemiseen tarvitaan poliisin virka-apua.

Hatkalaisia ei etsi kukaan

Koskelan rikoksen uhri oli poistunut sijoituspaikastaan samana päivänä, kun henkirikos tapahtui. Hän oli lähtenyt juhlimaan yhden nyt murhasta epäillyn syntymäpäivää. Uhrin ruumis löytyi Koskelan sairaalan läheisyydestä vasta kolme päivää henkirikoksen jälkeen paikalle sattuneiden rakennusmiesten ansiosta.

Koskelan tapauksessa 16-vuotiaasta ei ollut tehty katoamisilmoitusta, vaan virka-apupyyntö poliisille henkirikosta seuranneena päivänä. Poliisi kirjaa virka-apupyynnön etsintäkuulutukseksi järjestelmäänsä ja ottaa nuoren kiinni, jos hän päätyy poliisin kanssa tekemisiin. Häntä ei kuitenkaan aktiivisesti etsitä. Tämä on tyypillinen poliisin toimintamalli hatkalaisten kohdalla.

– Olen ymmärtänyt, että tässä on kysymys myös poliisin resursseista. Heillä on paljon muitakin tehtäviä viikonloppuisin ja iltaisin. Lastensuojelun näkökulmasta olisi hyvä, että poliisikin pystyisi etsimään aktiivisesti näitä nuoria, sanoo Cantell-Forsbom

Asiasta kirjoittaneen rikosylitarkastaja Turusen mukaan hatkaan lähteneitä nuoria etsivät ainoastaan heidän huolestuneet läheisensä ilman viranomaisten tukea. Cantell-Forsbom vahvistaa, että käytännössä hatkassa olevia nuoria ei välttämättä etsi kukaan.

Vastuu hatkalaisten etsimisestä ja palauttamisesta sijaishuoltopaikkaan on kyseessä olevalla lastensuojelun laitoksella, ei poliisilla. Lain mukaan sijoituspaikan pitää toimia heti, kun nuori jättää saapumatta paikalle sovittuna aikana.

– Ongelmana on laitosten ostopalveluvaltaisuus eli se, että toimijoita on paljon, osaaminen, resursointi ja osin ohjeistuskin on kirjavaa. Aiemmin lastensuojelussa on ostettu hakupalveluja kaupallisilta toimijoilta. Se ei lain mukaan ole mahdollista, koska toimivalta on vain viranomaisilla. Tilannetta korjattiin tammikuussa lakimuutoksella. Aiempaan laittomaan tilanteeseen puuttumisen vuoksi kentällä on nyt hämmennystä ja kritiikkiä, kertoo Cantell-Forsbom.

Viranomaisyhteistyössä kehitettävää

Nuoren löytäminen on haastava tehtävä, koska kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi voi olla esimerkiksi Vantaan kaupungin sijoittama, jolloin vastuusosiaalityöntekijä on Vantaan työntekijä.

Lapsen sijoituspaikka voi olla vaikkapa Pohjanmaalla, ja hän saattaa oleskella hatkassa esimerkiksi Kuopiossa. Kun hatkaaminen ajoittuu usein virka-ajan ulkopuolelle, viranomaistoimijoina ovat sosiaali- ja kriisipäivystys, hätäkeskus ja poliisi, joiden toiminta-alueet ovat erilaisia.

Sijoituspaikasta voidaan tehdä katoamisilmoitus esimerkiksi sijoituspaikan alueen hätäkeskukseen. Jos etsijöillä on tieto lapsen olinpaikasta, ilmoitus voidaan tehdä suoraan sen alueen hätäkeskukseen, jossa lapsi on.

Hänestä voidaan tehdä myös ilmoitus sijoittajakunnan tai sijoituskunnan sosiaalipäivystykseen, jos nuoren omaa vastuusosiaalityöntekijää ei virka-ajan ulkopuolella tavoiteta. Näiden eri toimijoiden välillä joudutaan yleensä tekemään useita ilmoituksia ja virka-apuja, jotka poliisin osalta ovat nykyisin maksullisia.

Viranomaisyhteistyötä hatkassa olevien nuorten löytämiseksi kehitetään parhaillaan. STM:n, Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen edustajilla oli yhteinen tapaaminen asiaan liittyen joulukuussa 2020, ja seuraava tapaaminen on sovittu ensi vuoden alkuun.

– Olemme tunnistaneet hankalia kohtia. Yritämme yhdenmukaistaa ohjeistukset, jotta ainakaan epäselvien ohjeiden vuoksi eivät tilanteet jää kunnolla hoitamatta. Saattaa olla, että tarvitaan myös lain muutoksia lähinnä poliisin ja lastensuojelun toimivalta-asioihin, Cantell-Forsbom kertoo.

Koskelan henkirikoksen muistopaikka.
Poliisi haluaa herättää yhteiskunnallista keskustelua Koskelan tapauksen myötä lastensuojelun tilasta.Matti Myller / Yle

Päihteitä käyttävien nuorten palvelut huonossa jamassa

Osalla lastensuojelun asiakkaina olevista nuorista on päihde- ja mielenterveysongelmia, jotka voivat olla hatkaan lähtemisen syynä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman vuonna 1997 syntyneitä koskeneen tutkimuksen mukaan 63 prosentilla sijoitetuista lapsista oli jokin psykiatrinen diagnoosi.

Myös päihdeongelmat ovat merkittävä taustatekijä kodin ulkopuolelle sijoittamisessa. Ongelmat ovat viranomaisten tiedossa. Lastensuojelun vaativan sijaishuollon työryhmän esityksessä on todettu, että sijaishuollossa ei pystytä nykyisin auttamaan nuoria näissä asioissa riittävästi.

– Psykiatrisen osastohoidon ja pitkäaikaisen kuntouttavan psykiatrisen hoidon palvelut ovat vähentyneet ja osastohoidot muuttuneet lyhyiksi kriisijaksoiksi. Päihteitä käyttävien lasten tarpeisiin ei pystytä riittävästi vastaamaan nykyisin palvelurakentein ja -käytännöin, sanoo Cantell-Forsbom.

Lastensuojelun vaativan sijaishuollon työryhmä antoi esityksensä (siirryt toiseen palveluun) lastensuojelun kehittämiseksi syyskuussa 2020. Sen on nyt lausuntokierroksella, (siirryt toiseen palveluun) jonka jälkeen hallitus antaa esityksen lastensuojelulain muutokseksi.

Hallituksen esityksessä esitetään muun muassa sijaishuollon rakenteiden selkeyttämistä, tarkempaa määrittelyä ja erityisen huolenpidon osastopaikkojen lisäämistä sekä osaamisen varmistamista. Etenkin nuorten päihdeongelmien katkaisuun tarkoitetuille erityisen huolenpidon osastoille kaavaillaan 150 työntekijää lisää.

Myös sosiaalityöntekijöiden työmäärään esitetään rajaa, jonka mukaan yhtä vastuusosiaalityöntekijää kohti voi olla korkeintaan 35 asiakasta. Tällä hetkellä tilanne vaihtelee paljon kunnittain.

Kun lastensuojelun asiakkaana ollut lapsi menehtyy, syyttävä sormi osoittaa usein lastensuojeluun. Turusen sanoin vastuu on kuitenkin koko yhteiskunnan, jonka tehtävänä on antaa riittävät työkalut ja voimavarat.

– Vastuu tällaisessa tapauksessa ei voi olla lastensuojelun, jossa vain pieni osa lapsista ja nuorista on asiakkaina, Cantell-Forsbom toteaa.

Lisää aiheesta:

Koskelan murhaepäilystä uutta tietoa: epäillyt kuvasivat videoita väkivallasta, 16-vuotias uhri oli puolustuskyvytön

Koskelan 16-vuotiaan murha järkyttää – kysyimme asiantuntijoilta, mitä tulisi tehdä, jotta nuorista saataisiin pidettyä paremmin huolta

Ohisalo Koskelan henkirikoksesta: Tällaista ei missään nimessä pitäisi hyvinvointivaltiossa tapahtua

Uutta tietoa Koskelan henkirikoksesta: teossa nöyryyttäviä ja raakoja piirteitä – Poliisi epäilee, että epäillyt pojat ovat kohdistaneet uhriin väkivaltaa jo aiemmin

Lue seuraavaksi