1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viro

Punkkivuokralaisia, viranomaiskammoa ja alennusten tavoittelua – Sadattuhannet virolaiset asuvat aivan muualla kuin mitä väestörekisteri kertoo

Arkea maailmalta: Asuinpaikkakikkailun taustalla vaikuttavat niin vanhat epäluulot kuin oman edun tavoittelukin, kirjoittaa Ylen Viron-toimittaja Rain Kooli.

Viro
Rain Kooli
Jorge Gonzalez / Yle

TALLINNA – Olen ajatellut "muuttaa" Saarenmaalle, jospa siten pääsisi juhannukseksi saareen, virolainen työkaveri ilmoitti keväällä Viron länsirannikon saarten eristyksen aikana.

Toinen kertoo "asuvansa" edelleen etelävirolaisessa Valgassa, vaikka on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut tosiasiassa tallinnalainen.

Viron lain mukaan väestörekisterissä olevien tietojen pitäisi periaatteessa olla ajantasaisia (siirryt toiseen palveluun), mutta kyseessä on yksi niistä laeista, joiden noudattamista on käytännössä mahdotonta valvoa.

Siispä ratkaisevaksi muodostuu kansalaisten oma tahto. Eikä tätä tahtoa näytä suinkaan kaikilla olevan. Viron tilastoviraston mukaan ainakin 260 000 ihmistä eli noin 20 prosenttia maan väestöstä (siirryt toiseen palveluun) asuu oikeasti muualla kuin mitä väestörekisteriin on ilmoitettu.

Suomalaisen jämptiyden ja tarkan väestökirjanpidon kasvattina olen usein pohtinut, mistä tämä epäsuhta johtuu. Enkä pelkästään pohtinut, vaan kysellyt paikallisilta. Syitä näyttää olevan useampia.

Kaikkein epämääräisin syy lienee neuvostoajan valvontayhteiskunnan jälkeinen haluttomuus kertoa viranomaisille todellista olinpaikkaansa. Pieni osa virolaisista on edelleen epäluuloinen kaikkia viranomaisia kohtaan, vaikka valta on vaihtunut kolme vuosikymmentä sitten. Kyse on periaatteesta.

Viron parlamentin eli Riigikogun rakennus Tallinnassa Toompean kukkulalla.
Viron lainsäädännön porsaanreikä antaa mahdollisuuden merkitä väestörekisteriin kakkosasunnokseen vaikkapa Viron parlamenttitalon.Rain Kooli / Yle

Jonkin verran elukohateade- eli asuinpaikkailmoituskikkailua harrastetaan myös protestina todellisen kotikunnan vallanpitäjiä vastaan.

Varsinkin kiistellyn Edgar Savisaarin johdettua pääkaupunki Tallinnaa vuosina 2007–2015 moni kaupunkilainen pysyi kirjoilla jossakin muualla Virossa, jotteivät verorahat vain menisi keskustapuolueen yksinvaltaisena ja korruptoituneena pidetyn johtajan ulottuville.

Toisaalta samaa käytäntöä noudatetaan myös lukkarinrakkaudesta synnyinseutua kohtaan.

Varsinkin pieniltä ja kehnommin toimeen tulevilta seuduilta kotoisin olevat virolaiset saattavat hyvinkin pysyä virallisesti syntymäkuntiensa asukkaina tukeakseen paikkakuntaa verorahoillaan. Näin siis siitäkin huolimatta, että ollaan aikoja sitten tartto- tai tallinnalaistuttu.

Huomattavasti enemmän on kuitenkin niitä, jotka pyrkivät jotenkin hyötymään väestörekisterin asuinpaikkamerkinnästä. Länsirannikon saaret ovat tästä hyvä esimerkki muutenkin kuin koronavuonna.

Paikalliset asukkaat saavat nimittäin lauttalipun hinnasta tuntuvan alennuksen, eli mikäli ravaa Saarenmaan, Hiidenmaan, Vormsin tai Kihnun väliä paljonkin, siellä kirjoilla oleminen on taloudellisesti kannattavaa.

Tätä inhimillistä kitsautta Tallinna puolestaan käytti hyväkseen kääntämällä veropakolaisuuden suunnan vuonna 2013 ilmaisen joukkoliikenteen myötä. Koska ilmaisuus oli tarjolla vain paikallisille, moni tosiasiallinen tallinnalainen teki lopultakin muuttoilmoituksen. (siirryt toiseen palveluun)

Osaa väestörekisterin "haamukirjanpidosta" selittää vielä yksi virolainen erikoisuus. Suinkaan kaikki vuokranantajat eivät nimittäin halua vuokralaisen merkitsevän asuinpaikakseen vuokrattavaa kiinteistöä.

Taustalla on pelkoja niin sanotuista punkkivuokralaisista (siirryt toiseen palveluun), jotka eivät suostu lähtemään vuokra-asunnosta vedoten perustuslain tulkinnanvaraiseen pykälään kodin puuttumattomuudesta.

Jotta tilanne olisi vielä tätäkin sekavampi, Viron laista löytyy lisäksi porsaanreikä, jonka turvin kakkosasunnokseen pystyy merkitsemään käytännössä minkä tahansa kiinteistön jopa ilman omistajan lupaa.

Viron yleisradion ERR:n Silminnäkijä-ohjelma paljasti hiljattain (siirryt toiseen palveluun), kuinka helppoa ja älytöntä se on. Ohjelman toimittajan onnistui journalistisen kokeilun merkeissä merkitä kakkosasunnokseen pääministerin, sisäministerin ja presidentin kodit – sekä Viron suojelupoliisin päämaja.

Lue seuraavaksi