1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Suomen asema EU:ssa heikkenee lähivuosina – menetämme avainpaikkoja, kun virkamiehet jäävät eläkkeelle

Suomalaiset harmaat eminenssit ovat väistymässä. Korvaajiksi ei ole tunkua. Lue, miksi suomalaisten edustus on tärkeää.

Euroopan unioni
Eurooppa-neuvoston työntekijät marssivat ulos toimistoistaan.
Euroopan unionin neuvoston virkamiehet osoittivat mieltään vuonna 2012, kun komissio oli esittänyt tiukempaa kulukuria ja viiden prosentin henkilöstöleikkauksia. EU:n monivuotista budjettia karsittiin muun muassa finanssi- ja eurokriisien vuoksi.Olivier Hoslet / EPA

Suomi on ollut EU:n jäsenenä 25 vuotta. Jäsenyyden alkuaikoina EU-virkoihin päässeet suomalaiset ovat edenneet hyville paikoille Brysselissä. He jäävät kuitenkin kymmenen vuoden sisällä eläkkeelle, eikä hyviin asemiin ole kasvamassa uutta suomalaisten sukupolvea.

EU-uran vetovoima on vähentynyt jäsenyyden alkuajoista. Kriitikoiden mielestä meillä ei tarpeeksi kannusteta suomalaisia EU-urille, eikä Suomi myöskään lobbaa Brysseliin päätyneitä suomalaisia eteenpäin.

Etelä- ja Itä-Eurooppa ovat nimityksissä niskan päällä pohjoiseen ja länteen verrattuna.

– Esimerkiksi Italiassa EU-virkoihin pyrkimistä ja EU-instituutioissa työskentelyä on jo pitkän aikaa edistetty hyvin aktiivisesti. Siellä on kokonaisia järjestöjä, jotka mainostavat yliopistoissa ja korkeakouluissa, että pyrkikää sinne, sanoo Euroopan unionin neuvoston viestintäjohtaja Reijo Kemppinen.

Pääjohtajina on neljä suomalaista

Heti EU:hun liittymisen jälkeen 1995 innostus EU-virkoihin oli suurta. Tuolloin EU-uransa aloittaneet suomalaiset ovat myös edenneet hyvin, ja osa on nyt korkeissa tehtävissä.

Suomella on neljä pääjohtajatason virkaa. Se on pienelle maalle hyvin. Reijo Kemppisen lisäksi Timo Pesosen vastuulla on puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto, Leena Maria Linnus vastaa Euroopan parlamentin kiinteistöistä ja logistiikasta, Ville Itälä on petostentorjuntaviraston pääjohtaja.

Kaikkein tärkeimpiä ovat komission poliittisten pääosastojen paikat, joissa valmistellaan lainsäädäntöä. Sellainen paikka on Pesosella.

Komissiossa viittä osastoa johtaa päällikkötasolla suomalainen, kuten kriisinhallinnasta vastaava Ilkka Salmi. Tätäkin lukua pidetään Suomen kokoon nähden varsin hyvänä.

Muitakin merkittäviin asemiin sijoittuneita suomalaisia löytyy. Esimerkiksi Elina Bardram vastaa komission ilmastopääosaston kansainvälisestä yksiköstä. Ilmastoasiat ovat nyt komission työn keskiössä.

Elina Bardram 12. joulukuuta 2014.
Elina Bardram toimi Euroopan komission pääneuvottelijana Perun ilmastokokouksessa 2014. Vieressä on EU:n puheenjohtajavuorossa olleen Italian pääneuvottelija Roberto Binatti.Paolo Aguilar / EPA

Hakijamäärät ovat liian pieniä

Hakijamäärät EU:n urakilpailuihin ovat Suomesta liian pieniä, arvioivat Ylen haastattelemat Brysselin-suomalaiset. Kisat ovat vaativia. Esimerkiksi vuoden 2017 parista sadasta suomalaishakijasta ei yksikään päässyt läpi.

Pysyviin virkoihin suurin osa on tullut rekrytointikilpailujen kautta. Ihmisiä nimitetään tehtäviin kylläkin myös kokemuksen takia tai poliittisin perustein.

Suomen komissaarin Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti arvioi suomalaisia 30–40-vuotiaita vuotiaita olevan EU-tehtävissä niin vähän, että yksi ikäluokka virkakoneistosta uhkaa jäädä kokonaan pois.

Timo Pesonen arvelee, ettei millenium-sukupolvea kiinnosta sitoutuminen pitkään virkauraan, vaikka luulisi, että kansainvälisyys voisi houkutella.

– Tämä on aidosti kansainvälinen ympäristö, jossa ollaan tekemisissä kaikkien 27 jäsenmaan kanssa, Pesonen sanoo.

Leena Maria Linnuksen mukaan Suomen poliittisen johdon pitäisi aktivoitua.

– Meidän pitää alkaa olla huolissamme tulevista sukupolvista. Nuoria on hirveän vähän ja se on ongelma.

Sillä on väliä, onko Brysselissä suomalaisia vai ei. Suomalaiset virkamiehet tuovat suomalaista sävyä EU-lainvalmisteluun, siirtävät Brysseliin suomalaista tapaa toimia ja välittävät verkostonsa kautta tietoa kotimaahan.

EU-komission Suomen-edustuston johdosta pian eläkkeelle jäävä Antti Peltomäki on tehnyt pitkän uran Brysselissä. Hän painottaa, että jäsenmaiden edustuksessa tarvitaan tasapainoa.

– Se tuo uskottavuutta ja luotettavuutta kaikkiin ilmansuuntiin Euroopassa. Se on tavallaan jäsenmaissa takuu, että olemme tasa-arvoisia muiden joukossa ja samalla painoarvolla vaikuttamassa kuin muutkin, Peltomäki pohtii.

Hänen mukaansa perinteinen diplomatia ei nykyisenkaltaisessa verkottuneessa maailmassa riitä maan aseman parantamiseen. Tarvitaan näkymättömämpääkin vaikuttamista esimerkiksi juuri EU-virkojen kautta.

Reijo Kemppinen muotoilee saman asian näin:

– Vaikka suomalaistaustaiset virkamiehet eivät voisi eivätkä haluaisikaan vetää suoraan kotiinpäin, niin heidän tapansa toimia EU:ssa on todennäköisesti Suomen etua pitkällä tähtäimellä edistävä.

“Brysselin kerma” on pysyvä porukka

EU:n virkamieseliitti vaikuttaa ulospäin kovin vakiintuneelta sisäpiiriltä. Samat ihmiset kiertävät tehtävästä toiseen ja ylenevät askel kerrallaan.

Suomalaiselle EU-uran askelmerkit näyttävät kummallisilta. Ensin osallistutaan kilpailuun sisäänpääsystä. Läpäisyn jälkeen odotellaan tehtävää, jota ei ennakkoon tiedä. Prosessi voi kestää pari vuotta.

Palkka ja edut eivät myöskään houkuttele suomalaisia samalla tavalla kuin aiemmin.

Suomalainen viisi vuotta töissä ollut perheellinen asiantuntija ei välttämättä kiinnostu 5000 euron alkupalkasta. Palkka tosin nousee yleensä nopeasti.

Vaakakupissa painavat myös pitkät työpäivät, puolison työllistyminen ja lasten koulut. Nuorelle sinkulle lähteminen olisi helpointa. Moniin tehtäviin vaaditaan kuitenkin ainakin muutaman vuoden työkokemus.

Itäeurooppalaisille palkka on erinomainen, mutta ei pohjoismaalaiselle. Virkamiespulasta kärsivätkin Suomen lisäksi myös muut Pohjoismaat, Hollanti, Saksa ja Ranska.

Koko EU:n näkökulmasta virat pakkautuvat maille, jotka ovat niin sanottuja nettosaajia EU:n budjetista. Pitkällä aikavälillä voi kasvaa ongelmaksi, jos virkamiesten taustat alkavat kaihertaa maita, jotka kuuluvat nettomaksajiin.

Eurooppa-neuvoston kokous Korfulla 1994-06-24. Suomen liittyminen Euroopan unioniin, Suomen liittymisasiakirjat allekirjoitetaan. Valtiosihteeri Veli Sundbäck allekirjoittaa sopimuksen, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen, pääministeri Esko Aho allekirjoittaa sopimuksen ja ulkoministeri Heikki Haavisto.
Suomen liittyminen Euroopan unioniin vahvistettiin allekirjoituksin Korfulla kesän 1994 Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Sopimusta kirjoittamassa valtiosihteeri Veli Sundbäck, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen, pääministeri Esko Aho ja ulkoministeri Heikki Haavisto.Euroopan komissio

Myös puoluetausta saattaa vaikuttaa nimityksiin, vaikkeivät virat olisikaan poliittisia. EU:n vaikutusvaltaisin poliittinen ryhmä on Euroopan kansanpuolue EPP, johon Suomesta kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit.

Suomalaisista kokoomuslaiset ovat edenneet nimityksissä demareita paremmin. Yksi syy on se, ettei SDP:llä ole ollut vuosiin pääministeriä eikä komissaaria työntämässä omiaan eteenpäin.

Suomi ei saanut ajettua omia ihmisiä kabinetteihin

EU:ssa valtaa pesii varsinkin komissaarien kabineteissa. Ne ovat vahvasti mukana lainsäädännön valmistelussa ja niissä vedellään monista naruista.

Kabinettien kokoonpanosta on tarkat säännöt. Henkilökuntaa pitää olla kolmesta eri maasta.

Ilman rajoituksia olisi vaarana, että kabinettia johtava komissaari vetää kotiinpäin siinä, keitä palkkaa alaisikseen.

Arvostelijoiden mukaan Suomi pärjäsi tämän komission kaudella huonosti jäsenmaiden välisessä kabinettipaikkojen jaossa.

Muiden maiden komissaarien kabinetteihin on yleensä onnistuttu neuvottelemaan useita suomalaisia. Nyt ainoastaan Kyproksen komissaarin esikuntaan on saatu suomalainen. Siellä apulaiskabinettipäällikkönä toimii Annukka Ojala.

EU-lähteiden mukaan suomalaiset kyllä lobbasivat omiaan, ja heitä saatiin loppusuoralle ja haastatteluihin. Lopulta kuitenkin valituksi joku muu.

Kabinettipaikat olivat jaossa toissa vuoden lopulla, kun komissaarivalinnat vahvistuivat. Samaan aikaan Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa. Se saattoi viedä suomalaisten päättäjien huomion niin, ettei paikkajakoa vahdittu tarpeeksi.

Toisaalta ministerineuvostoa vetävällä puheenjohtajamaalla on muita jäsenmaita parempi pääsy tapaamisiin, joissa lobbaus tapahtuu.

Paikoilla on merkitystä varsinkin siksi, että kabineteissa saadaan tietoa etukäteen tekeillä olevista asioista. Se on varsinkin pienen maan intressi.

Tieto on EU:ssa valtaa ja keskinäiset kontaktit tapa edistää asioita. Siitä syystä jokainen komissaari haluaisi kabinettiinsa saksalaisen ja ranskalaisen, koska näin saadaan suora linja tärkeimpiin jäsenmaihin.

Kabinettipaikka on myös ehkä tehokkain tapa edistää EU-karriääriä. Suomen ensimmäisen komissaarin Erkki Liikasen kabinettipäällikö Olli Rehn päätyi myöhemmin komissaariksi. Rehnin kabinettipäällikkö Timo Pesonen taas on nyt pääjohtaja.

Komission pysyvä virkamies voi kabinetin kautta päästä tehtävään, johon matka normaaleja virkamiesportaita pitkin kestäisi muuten pari vuosikymmentä.

– Kabinettien linko heittää eteenpäin, kuten eräs politiikan toimija summaa.

Tässä viisi vaikutusvaltaista viranhaltijaa:

TANELI LAHTI, Kabinettien vaikuttaja

Euroopan komission kabinettipäällikkö Taneli Lahti.
Euroopan komission kabinettipäällikkö Taneli Lahti on työskennellyt neljälle komisaarille.Yle

EU:n ekonomistikilpailun läpäissyt Taneli Lahti aloitti EU-uransa Moskovan EU-edustustossa. Hän muistaa käänteentekevän perjantai-illan, jolloin hän istui viimeisenä toimistolla kirjoittamassa raporttia. Kello oli jo paljon, kun puhelin soi.

Soittaja esittäytyi komissaarin assistentiksi, jonka mukaan komissaari Olli Rehn haluaisi keskustella.

– Niin varmaan, Lahti sanoi puhelimeen. Häntä harmitti, että joku kaveri viitsii vielä perjantai-iltana pilailla, kun pitäisi päästä kotiin.

Vähän aikaa oli hiljaista.

– Täällä on Olli Rehn, kuului puhelimesta.

– Herra komissaari, hyvää iltaa. Olen pahoillani, vastasi häkeltynyt Lahti, joka ei tuntenut Rehniä ennestään.

Puhelu johti siihen, että Lahti aloitti työskentelyn Rehnin kabinetissa.

Sen jälkeen Lahti on ollut kysytty mies. Kolme suomalaiskomissaaria puoluekannasta riippumatta ovat halunneet hänet kabinettiinsa.

Taloustieteiden tohtori Lahti jatkoi keskustalaisen Rehnin kabinetista Jyrki Kataisen (kok) kabinettipäälliköksi ja sitten latvialaisen Valdis Dombrovskisin kabinettipäälliköksi.

Nyt Lahti on komissaari Jutta Urpilaisen (sd) kabinettipäällikkö. Urpilaisen vastuulla ovat kansainväliset kumppanuudet.

Lahden mukaan kabinettiin etsitään virkamiestaitoa ja osaamista.

– Sillä, että osaa valmistella asioita riippumattomasti ja puolueettomasti, on oma arvonsa.

Lahden mukaan alkaa kääntyä virkamiestä vastaan, jos tätä kovasti edistetään jäsenmaasta käsin. Kollegan suosittelu on eri asia.

TIMO PESONEN, Komission kokenein

Timo Pesonen vastaa EU-komission puolustusteollisuuden ja avauusasioiden pääosastosta.
Timo PesonenEtienne Ansotte / EU

Vaikutusvaltaisin suomalainen virkamies Brysselissä lienee Timo Pesonen.

Tosin aiempi sisämarkkinoihin ja yrityksiin liittyvä pääjohtajan pesti oli merkittävämpi kuin nykyinen puolustusteollisuus ja avaruusasiat. Se meni kierrätyksessä ranskalaiselle.

Pesonen läpäisi 1990-luvulla ensimmäisen EU:n rekrytointikokeen, johon Suomi sai osallistua ja pääsi komissioon töihin.

Välillä hän työskenteli pääministeri Paavo Lipposen erityisavustajana sekä komission Suomen edustuston vt. päällikkönä.

Kymmenen vuotta Olli Rehnin kabinettipäällikkönä on erityisen pitkä ja vahva näyttö.

Aikaan osui finanssikriisi, jolloin kabinetti taisteli euron ja talousliiton pitämiseksi koossa.

Pesonen on komission kokenein suomalainen, joka tuntee kaikki, osaa olla oikeassa paikassa, verkostoitua ja junailla asioita.

LEENA MARIA LINNUS, Parlamentin logistiikkapomo

Leena Maria Linnus on Euroopan parlamentin logistiikasta ja rakennuksista vastaava pääjohtaja.
Leena Maria Linnus on Euroopan parlamentin logistiikasta ja rakennuksista vastaava pääjohtaja.Petri Raivio / Yle

Leena Maria Linnus kiinnostui EU-jäsenyyden vaikutuksista työssään kuluttajaviraston tiedottajana, kun ruuan hinta laski. Kiinnostus johti EU:n hakukilpailuun.

Pian Linnus aloitti EU-parlamentin viestintätehtävissä.

Linnus vastaa Euroopan parlamentin tiloista, logistiikasta ja ruokapalveluista. Hänelle kuuluvat esimerkiksi käytännön järjestelyt, kun parlamentin karavaani siirtyy Brysselistä Strasbourgin istuntoon. Kaksi istuntopaikkaa on historiasta periytyvä käytäntö.

– Hallinnossa pyritään järjestämään tämä tehokkaasti ja modernisoiden. Rekkojen ja laatikoiden määrä on vähentynyt jo puoleen siitä, mitä oli 10 vuotta sitten.

Linnuksen mukaan suomalaisten vahvuuksia ovat ratkaisuhakuisuus ja sovittelevuus. Lisäksi kulttuurien moninaisuus ymmärretään hyvin.

– Heikkous tulee siitä, että joissakin tilanteissa pysymme liiaksi keskenämme, ei välttämättä uskalleta panostaa keskusteluun ja dialogiin ja ystävystymiseen muiden kanssa. Se saattaa jäädä puolitiehen.

REIJO KEMPPINEN, Huippujohtajien taustahahmo

Reijo Kemppinen
EU:n neuvoston viestintäjohtaja Reijo Kemppinen on tehnyt uraa Brysselissä jo 30 vuotta.EBRD

“Euro-Reiska” on tehnyt monipuolisen EU-uran sen jälkeen, kun hän vaihtoi toimittajan ammatin Suomen EU-edustuston viestintäneuvoksen paikkaan Suomen jäsenyyden alkaessa. Euro-Reiska-nimen hänelle antoivat kirjeenvaihtajat Brysselissä.

Kemppinen on kiertänyt EU:n neuvoston viestintäjohtajan tehtävään muun muassa komission viestintäosaston ja Lontoon EU-edustuston kautta.

Hänen mukaansa EU-viranhaltijat ovat kuin konehuoneen käyttäjiä.

– Meidän tehtävämme on auttaa jäsenvaltioiden hallitukset löytämään ratkaisuja sellaisissa asioissa, joissa he päättävät, että europpalaisia ratkaisuja pitää olla.

Kemppinen on niitä harvoja suomalaisia, joka saa suoraan tietoa siitä, mitä salaisissa EU-huippukokouksissa tai euroryhmän kokouksissa oikeasti tapahtuu.

Hän johtaa kahtasataa neuvoston tiedottajaa ja viestintäihmistä sekä konsultoi ja neuvoo päättäjiä siinä, miten EU:n viestit saadaan perille.

– Me tuotamme adjektiiveja ja superlatiiveja niille ihmisille, jotka poliittisessa vetovastuussa niitä käyttävät, Kemppinen kuvailee.

ANTTI PELTOMÄKI, Komission kasvot Suomessa

Antti Peltomäki PLK
EU-uraa Suomessa ja Brysselissä tehnyt Antti Peltomäki on jäämässä eläkkeelle EU-komission Suomen edustuston päällikön tehtävästä.Esa Fills / YLE

Antti Peltomäen ura lähti nousuun pääministeri Paavo Lipposen kaudella Suomen liityttyä unioniin. Hän nostaa yhdeksi uransa kohokohdaksi Suomen järjestämän ensimmäisen EU-huippukokouksen vuonna 1999 Tampereella.

– Jäsenyyden alussa rekrytoiduksi tuli homogeenisempi ryhmä. Myöhemmin tulleet etsivät kansainvälisyyttä eivätkä suomalaisuutta Brysselissä. Odotusarvot ovat erilaisia kuin ennen.

Peltomäki on työskennellyt väliin Suomen valtionhallinnossa, väliin komissiossa Brysselissä ja nyt Helsingissä. Vuodenvaihteessa hän jää eläkkeelle.

Juttua korjattu 9.1. kello 20.04: Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2019 lopulla, ei viime vuoden lopulla.

Lue seuraavaksi