1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arvosanat

Peruskoulun päättöarviointia yhdenvertaistetaan vuoden alusta: "Samalla arvosanalla on voinut olla hyvin erilaista osaamista ja isojakin heittoja"

Ensimmäistä kertaa uusien kriteerien mukaan annetut arvosanat ovat todistuksissa keväällä 2022.

arvosanat
Yläkouluikäinen tyttö opiskelee etänä.
Nykyiset kasiluokkalaiset ovat ensimmäisiä peruskoulunsa päättäviä nuoria, joiden päättötodistukseen arvosanakriteerien yhdenvertaisuusuudistus vaikuttaa.Henrietta Hassinen / Yle

Yli puolen miljoonan peruskoulussa olevan suomalaisen päättöarviointi uudistuu ensi vuonna.

Tähän asti peruskoulun lopussa päättötodistuksen arvosanat on annettu arvioiden oppilaan osaamista suhteessa arvosanaan 8. Osaamisella on voinut saada eri arvosanoja koulusta tai opettajasta riippuen johtuen arvosanojen tulkinnanvaraisuudesta.

Jos oppilas on saanut peruskoulun päätteeksi esimerkiksi matematiikasta arvosanan 9, hän on suoriutunut paremmin kuin mitä arvosanan 8 kriteerit määrittelevät. Jos arvosana on ollut 6 tai vaikkapa 7, on oppilas suoriutunut huonommin kuin mitä arvosanaan 8 vaaditaan.

Vuoden alusta kaikki muuttuu. Tulevaisuudessa kaikki oppiaineet arvostellaan peruskoulun päätteeksi arvosanoilla, joiden kriteereistä on kustakin olemassa mustaa valkoisella, mitä kyseiseen arvosanaan vaaditaan. Ensimmäiset peruskoululaiset, joihin uudistus vaikuttaa, ovat nyt kahdeksannella luokalla.

Nyt arvosanan 8 lisäksi omat kriteerinsä ja oppimisen tavoitteensa saavat arvosanat 5, 7 ja 9. Myös kasin kriteerejä on täsmennetty. Arvosanoille 6 ja 10 kriteerejä ei ole määritelty.

– Arvosanan 6 voi päätellä siitä, kun on kriteerit arvosanoille 5 ja 7 ja oppilaan osaaminen ja taidot ovat jossain siellä välissä. Vastaavasti jos saa arvosanan 10, oppilaalla on jo sellaista osaamista, joka ylittää sen arvosanan 9 kriteerit, opetusneuvos Marjo Rissanen Opetushallituksesta selventää.

Tavoitteena on, että kaikki saavat saman arvosanan samoilla taidoilla

Oppilaiden saamat arvosanat ja niiden keskinäinen vertailukelpoisuus ovat aiemmin herättäneet huolta niin alan ammattilaisissakin kuin oppilaiden perheissäkin.

Opetushallituksen tekemässä opetussuunnitelman seurannassa (2015–2018) selvisi, että arvioinnin periaatteet ja käytännöt ovat vaihdelleet melko paljon kuntien välillä. Vastaavia päätelmiä on tehty myös kansallisissa oppimistulosten arvioinneissa.

Vaihtelua on voinut olla myös saman kaupungin koulujen välillä tai opettajien välillä.

– Tietynlaisella osaamisella on saanut jossain koulussa paremman arvosanan kuin jossakin toisessa koulussa, Rissanen toteaa.

Opetushallituksen perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön päällikkö, opetusneuvos Marjo Rissanen
Uudistusta on tehty laajalla asiantuntijajoukolla opettajat mukaan lukien. Vielä ei kuitenkaan ole määritelty sitä, miten arvioinnin oikeudenmukaisuuden toteutumista tullaan seuraamaan, opetusneuvos Marjo Rissanen sanoo.Juha Kivioja / Yle

Arvosanoilla on ollut vaikutuksia nuorten elämään, kun peruskoulun jälkeen suunnataan toiselle asteelle lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

– Jos ajatellaan vaikka lukioiden keskiarvorajoja, olisi oikeudenmukaista että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori saisi yhdenvertaiset arvosanat samanlaisesta osaamisesta, varsinkin kun lukioihin on kilpailua esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

– Toki sama näkyy myös ammatillisessa koulutuksessa, jos oppilaan osaaminen ei välttämättä vastaakaan sitä arvosanaa, minkä on saanut peruskoulussa, Rissanen sanoo.

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Johanna Kumeniuksen mukaan oppilaiden välillä on voinut olla paljonkin eroa. Kumenius opettaa peruskoulun lisäksi lukiossa, jossa peruskoulun vaihtelevat arviointikriteerit näkyvät konkreettisesti arjessa.

– Samalla arvosanalla on voinut olla hyvin erilaista osaamista ja isojakin heittoja. Peruskoulun arvioinnissa on voitu jossain määrin painottaa asioita vaikkapa eri tavalla, Kumenius pohtii.

Todistuksen arvosanan ei pitäisi enää olla yllätys

Vaikka opettajat ovat arvioinnin ammattilaisia, uudistukset myötä tulevat arvosanojen kriteerit antavat myös heille selkänojaa arvosanojen perusteluille.

Uutena opettajana ollessa arviointi vaati paljon työtä ja apua opettajakollegoilta, sillä äidinkielessä ja kirjallisuudessa on paljon arvioitavaa työtä ja osa-alueita, Kumenius toteaa.

– Nyt on valmista materiaalia, johon voi tukeutua ja käyttää omana arviointinsa apuna. Uudistus helpottaa ehdottomasti omaa arviointityötä, hän arvelee.

Kriteerityössä on painotettu myös ympäri lukuvuoden saatavaa palautetta osaamisesta. Oppilaille kerrotaan eri arvosanojen kriteereistä ja sitä kautta annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan arvosanaan.

Uudistus haastaa myös opettajat pohtimaan omia arviointimaneerejaan, sanoo musiikinopettajana Vantaan Martinlaakson koulussa työskentelevä Hanna Nikkanen.

– Musiikinopettajan helposti innostuu jostain asiasta. Nyt pitää pohtia enemmän sitä, toteutuvatko kaikki eri musiikin tavoitteet ja osa-alueet omassa opetuksessa. En ole itse esimerkiksi laulattanut yläkoulun oppilaita tänä syksynä, joten arvioinnissa laulun osuus jää sitten vähemmälle.

– Näin myös oppilaiden oikeusturva toteutuu, kun arvioidaan vain sitä mitä on tehty.

Musiikkiluokan oppilaita  ja opettaja
Arvosanakriteerejä on tehty erilaiset oppiaineryhmät huomioiden ja yhteensovittaen. Esimerkiksi taito- ja taideaineissa on pyritty melko yhtenäiseen tapaan arvioida oppilaiden osaamista.Tanja Heino / Yle

Peruskoulun päättöarvioinnissa voidaan loppujen lopuksi arvioida vain sitä, mitä peruskoulussa on opetettu. Lapsesta asti viulua soittanut ja musiikkiopistossa pitkälle musiikin teoriaa opiskellut oppilas ei automaattisesti saa musiikista kymppiä.

Esimerkiksi musiikin opetustavoitteisiin kuuluu peruskoulussa myös yhdessä tekemisen taitoa ja muiden huomiointia.

– Opetus kuuluu kaikille, eikä oppilaalla tarvitse olla esimerkiksi hyvän musiikin arvosanan saadakseen harrastajan taitoja. Koulussa opiskelemalla jokaisella on mahdollisuus vaikka siihen kymppiin, Hanna Nikkanen selittää.

Ympärivuotisella arvioinnilla halutaan myös välttää yllätykset todistuksissa, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun musiikinopettaja Sari Muhonen täydentää.

– Pitkään vallalla ollut kulttuuri oli se, että jännitettiin kesän kynnyksellä minkä arvosanan tulee saamaan. Sitten tuli kevään viimeinen päivä, ja oppilas oli joko pettynyt tai iloisen yllättynyt omasta arvosanastaan.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan 1.1.2021 klo 23 asti.

Lue myös:

Oppilaat saivat samalla osaamisella monta eri arvosanaa – numeroarviointi menee kouluissa uusiksi

Numeroiden antamista aikaistetaan peruskouluissa – arviointia myös yhtenäistetään oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi

Lue seuraavaksi