Hyppää sisältöön

Ei niin pahaa ettei hyvääkin: Vuosi 2020 toi norsujen vauvabuumin sekä iloisia tiedeuutisia ihmekanasta Kuun veteen – myös muumio puhui

Tänä vuonna on saatu myös Nobelin arvoisia tutkimustuloksia. Tautitilannekin on yleisesti ottaen parantunut roimasti.

Vuosi 2020 perui lähes kaiken normaalin arjesta. Joulupukkikin varautui tänä vuonna koronan vuoksi, tässä Seattlessa Yhdysvalloissa, missä lapset tervehtivät lasikuvussa istuvaa pukkia. Vuosi on kuitenkin tuonut monilla aloilla myös paljon hyvää, mikä on saattanut jäädä koronan varjoon. Kuva: David Ryder / AFP

Vuosi 2020 alkoi Australian massiivisilla maastopaloilla ja se päättyy yli 1,5 miljoonan ihmisen kuoltua pandemiassa. Tämä annus horribilis, kauhea vuosi, on kuitenkin tuonut myös edistystä ja monia hyviä uutisia tieteen maailmasta.

Koronavirusrokote

Vuosi 2020 jää muistiin ennen kaikkea valtavana ponnisteluna koronavirusrokotteen kehittämiseksi. Tuhansien tutkijoiden ansiosta useampikin rokote saatiin aikaiseksi ennätyksellisessä aikataulussa.

Lisäksi maailmassa nähtiin ensimmäistä kertaa mRNA-tekniikkaan perustuva rokote. Se avaa mahdollisuuden paitsi uusien tautien nujertamiseen tekniikalla, myös nopeamman rokotekehityksen tulevaisuuden pandemioissa.

Koronaviruspandemian ei nimittäin uskota jäävän viimeiseksi ihmiskunnan laajaksi pandemiaksi. Seuraavalla kerralla saatamme kuitenkin olla valmiimpia.'

Villi polio kitkettiin Afrikasta

Koronavirusrokote ei kuitenkaan ollut vuoden ainoa menestystarina tautien nujertamisen saralla.

Elokuussa WHO kertoi, että villi polio on saatu kokonaan kitkettyä Afrikasta. Viimeisin poliotapaus todettiin mantereella Nigeriassa vuonna 2016.

Alakoululainen saa poliorokotteen Moglaan koulussa Pretoriassa, Etelä-Afrikassa. Kuva: Olivier Asselin / AOP

Kyseessä on isorokon jälkeen toinen tauti, joka on saatu nujerrettua mantereelta rokotteiden myötä. Vielä vuonna 1996 polio halvaannutti noin 75 000 afrikkalaislasta.

Hiv-tutkimuksessa edistymistä

Vuoden aikana nähtiin myös useita läpimurtoja hiv-tartuntojen torjunnassa. Erityisen lupaavina pidetään Cabotegravir-lääkkeen kolmosfaasin kokeita (siirryt toiseen palveluun), joiden perusteella se estää tehokkaasti tartuntoja vain kuudella ruiskeella vuodessa.

Tähän mennessä hivin estolääkitys on ollut päivittäin otettavien pillereiden varassa.

Denguekuumeeseen keino

Yogyakartassa Indonesiassa denguekuumetapaukset vähenivät 77 prosentilla (siirryt toiseen palveluun) sen jälkeen kun tutkijat päästivät geenimuunneltuja hyttysiä vapauteen. Denguekuumetta levittää Aedes aegypti -keltakuumehyttynen, joka levittää myös zikavirusta ja useita muita sairauksia.

Luonnossa Wolbachia pipientis -bakteeria kantavat hyttyset eivät levitä virustauteja. Tutkijat loivat bakteeria kantavan hyttyspopulaation. Hyttyset päästettiin vapauteen eri puolilla Yogyakartaa.

Sairaustapausten dramaattinen väheneminen yllätti tutkijatkin, ja nyt selvitetään, voiko vastaavaa tehdä muilla epidemia-alueilla. Denguekuumeeseen ei ole toistaiseksi rokotetta tai parantavaa lääkettä.

Geenimuunneltuja hyttysiä on päätetty laskea ilmaan miljoonittain myös Floridassa.

Ripulirokote etenee

Toimivista rokotteista voidaan lisäksi nostaa esiin suomalaistutkimus, jossa sadat vapaaehtoiset suomalaiset matkustivat Länsi-Afrikkaan ripulitutkimuksia varten.

Tänä vuonna julkaistuista tuloksista ilmeni, että rokote antoi 56-prosenttisen suojan kaikkein vaikeimpia ripulitauteja vastaan. Tavoitteena on toimiva rokote suojaamaan ETEC-ripulikolibakteerilta, joka on kehitysmaissa erittäin tavallinen pikkulasten ja matkailijoiden ripulin aiheuttaja.

Ripuli on monen ikävä muisto ulkomaanmatkalta. Kuvituskuva Kuva: Rex Features / AOP

Edistystä syövän hoidossa

Myös syöpätutkimuksessa on nähty iloisia hetkiä. Tämän vuoden alkupuolella Michiganin yliopiston tutkimusryhmä löysi (siirryt toiseen palveluun)syöpäkasvaimia tukahduttavan entsyymin aktivoivan yhdisteen.

Ihmiskehon PP2A-entsyymi pysäyttää kasvaimen kasvun hajottamalla proteiineja, joita syöpä käyttää solujen kopiointiin. Entsyymin aktiivisuutta voidaan lisätä tietyillä yhdisteillä, jotka auttavat sitä tappamaan syöpäsoluja. Aiemmin yhdisteiden ja entsyymin vuorovaikutusta kasvaimiin ei ole tiedetty.

Heinäkuussa Australiasta raportoitiin lupaavia uutisia syöpärokotteesta. Queenslandin yliopiston ja Translational Research Instituten yhteistutkimus (siirryt toiseen palveluun) tähtää verisyöpien sekä muiden muassa pahalaatuisten rinta-, keuhko-, munasarja- ja haimasyöpien vastaiseen rokotteeseen.

Australiasta saatiin lupaavia tuloksia myös syyskuussa, kun tutkimustulokset paljastivat, että tarhamehiläisten myrkky tuhosi laboratoriossa tehokkaasti vaikeatkin rintasyövän alatyypit, muiden muassa niin kutsuttuja kolmoisnegatiivisia ja HER2-positiivisia syöpätyyppejä.

Tarhamehiläisen myrkky näyttää purevan ainakin laboratorio-oloissa varsin hyvin vaikeisiinkin rintasyöpätyyppeihin. Kuva: Nick Upton / Alamy / AOP

Ja vielä mehiläisistä

Alkuvuonna kerroimme, kuinka mehiläisten tanssin kielen uusissa tutkimuksissa löytyi erilaisia murteita. Mehiläiset kertovat pesäkumppaneilleen tanssien, mistä ilmansuunnasta ja kuinka kaukaa ne ovat löytäneet antoisan ruoka-apajan.

Toisessa tutkimuksessa löydettiin tarhamehiläisen lempimaku, tai ainakin yksi niistä: mansikankukka.

Muinaisuus laajenee

Alkuvuodesta tiedemaailmaa ihastutti "ihmekana" eli kaikkien aikojen varhaisimman linnun fossiili, tieteelliseltä nimeltään Asteriornis maastrichtensis.

Nykyisen Belgian alueelta löytynyt ihmekana on erityisen merkityksellinen löytö: se todistaa evoluutiosta, joka johti dinosauruksista lintuihin. Lokin kokoinen, höyhenpukuinen ihmekana selviytyi myös dinosaurusten joukkotuhosta.

Palentologi Daniel Field esittelee kopiota ainutlaatuisesta löydöstä, Asteriornis maastrichtensis -linnun kallosta. Kuva: Cambridgen yliopisto

Viikinkien tukka tummui

Ihmismenneisyydestä puolestaan on paljastunut asioita, jotka pistävät monia aiempia käsityksiä ihan uusiksi. Sellainen voi olla esimerkiksi mielikuva viikingeistä vaaleina skandinaaveina.

Todellisuus oli kuitenkin paljon monimutkaisempi, kertoi Nature-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistu laaja kansainvälinen geenitutkimus. Se osoitti, ettei viikinki-identiteetti vaatinut skandinaavisia sukujuuria. Tutkimuksessa viikinkien tukka tummeni ja kotikonnut laajenivat.

Käsitykset muinaisista naisista

Tänä vuonna useat hautalöydöt valottivat myös ennakkokäsityksiä sukupuolien roolista menneisyydessä. Kesällä kuultiin, kuinka sukupuoli ei ole vastannut hautaesineistä muodostettua ennakkokäsitystä: Skyyttiurho olikin tyttösoturi – nykytutkimusten tulokset piirtävät uutta kuvaa legendaarisen ratsastajakansan naisista.

Syksyllä siirryttiin skyyttien mailta Itä-Siperiasta intiaanien pariin Etelä-Amerikan Andeille, jossa suurriistan metsästäminen oli myös naisten työtä noin 9 000 vuotta sitten.

Muumio puhui

Egyptissä taas tehtiin vuoden lopulla yksi merkittävimmistä arkeologisista löydöistä pitkään aikaan. Sakkaran alueelta Kairon eteläpuolelta löytyi yli sadan sinetöidyn sarkofagin muumiohaudat Ptolemaiosten valtakaudelta eli reilun 2 000 vuoden takaa.

Muumioista puheen ollen: tänä vuonna on kuultu myös muumion puhetta. Todellinen muumion paluu tapahtui 3D-tulostimen avulla, jolla brittitutkijat loivat muumio Nesyamunin äänihuulten mallin.

Kolmen tuhannen vuoden takainen Amunin pappi päästi lampaan määkymistä muistuttavan äänteen. Äänen kuulet BBC:n uutisessa tämän linkin kautta. (siirryt toiseen palveluun)

Tutkijat uskaltautuivat asiaan, sillä pappi oli itse sarkofagissaan ilmaissut halunsa äänensä kuulumiseksi myös tuonpuoleisessa.

Eläinten babyboom

Lihan iloja puolestaan on nautittu Keniassa, nimittäin norsujen parissa. Amboselin kansallispuisto kertoi marraskuussa (siirryt toiseen palveluun), että heidän norsujensa parissa on ollut varsinaiset synnytystalkoot.

Tämän vuoden aikana kansallispuistossa syntyi yli 200 norsuvauvaa. Se on ennätysmäärä.

Keniasta kerrottiin elokuussa (siirryt toiseen palveluun) myös, että maan norsupopulaatio on yli kaksinkertaistunut yli 34 000 yksilöön sitten 1989. Myös norsujen salametsästys väheni reilusti tänä vuonna: vain seitsemän kaadettiin salaa, kun viime vuonna salakaatoja oli 34 ja 80 vuonna 2018.

Lisäksi leijonien määrä on lisääntynyt Keniassa neljänneksellä sitten vuoden 2010.

Ugandan gorillavauvat

Synnytystalkoisiin osallistuivat tänä vuonna myös Ugandan vuorigorillat.

Luonnonsuojelijat kertoivat syyskuussa (siirryt toiseen palveluun), että siihen mennessä Bwindin luonnonpuistossa oli syntynyt seitsemän gorillavauvaa, mikä oli yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Vuorigorillanaaras imettää vauvaansa Bwindin kansallispuistossa Ugandassa syyskuussa. Kansallispuistossa syntyi tänä vuonna ennätysmäärä gorillavauvoja. Kuva: Chine Nouvelle / SIPA / AOP

Pandojen parittelurauha

Hongkongissa puolestaan isopandat parittelivat (linkissä pandaseksivideo) ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen (siirryt toiseen palveluun), kun paikallinen eläintarha sulki ovensa vierailijoilta koronavirusepidemian vuoksi.

Tämä lemmenleikki ei kuitenkaan johtanut pandavauvoihin.

Eläimiä pelastui sukupuutolta

Lintu- ja nisäkäslajeja on onnistuttu pelastamaan myös luonnonsuojelun avulla. Syyskuussa brittitutkijat sekä luonnonsuojelujärjestö BirdLife International sanoivat (siirryt toiseen palveluun), että ainakin 48 lajia on pelastettu sukupuutolta sitten 1993.

Viisitoista lajia on kuollut sukupuuttoon tänä aikana, mutta tahti olisi ollut vielä kovempaa ilman luonnonsuojelutoimia, tutkijat huomauttivat.

Eläimiä on myös palautettu onnistuneesti luontoon tänäkin vuonna. Englannissa palautettiin majavia takaisin luontoon 400 vuotta sen jälkeen, kun ne olivat kuolleet alueella sukupuuttoon.

Skotlannista Exmoorin alueelle siirretyt majavat intoutuivat kesällä jo rakentamaan ensimmäisen – joskin vaatimattoman – patonsa, kertoi BBC (siirryt toiseen palveluun).

Iranilaistarantella ja muita uusia lajeja

Eläinuutiset eivät suinkaan loppuneet tähän. Maailmasta on nimittäin löytynyt tämän vuoden aikana kosolti aivan uusia eläinlajeja.

Tämä komea iranilainen Ischnocolus vanandelae -tarantella on nyt tullut maailman tietoisuuteen väitöskirjaa Turun yliopistossa valmistelevan Alireza Zamanin avulla.

Ischnocolus vanandelae -tarantella kuvaattiin tieteelle uutena vuoden 2020 aikana. Se on ensimmäinen Iranista löytynyt lintuhämähäkki. Upean lajin löytyminen oli Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön jatko-opiskelija Alireza Zamanin haave jo lukiolaisesta lähtien. Kuva: Alireza Zamani

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat kuvanneet tieteelle tämän vuoden aikana peräti noin 70 aiemmin tuntematonta eläinlajia esimerkiksi Amazoniasta, Euroopasta, Lähi-idästä, Tyynenmeren saarilta ja Venäjältä.

Monet löydöistä ovat ylittäneet myös kansainvälisen uutiskynnyksen. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö on noussut tänä vuonna maailmassa eniten eläinlajilöytöjä tekevien tutkimuslaitosten joukkoon.

Maailman pisin eläin

Eläinlajeja on löydetty muuallakin. Huhtikuussa Australian länsirannikon syvänmerenkanjoniin tehdyllä robottisukellusvenetutkimusmatkalla löydettiin 30 aivan uutta eläinlajia.

Samalla reissulla löytyi myös jotain vieläkin hämmästyttävämpää: kenties pisin maailmassa koskaan mitattu eläin. Polyyppieläinten sukuun kuuluvalla siphonophore-eläimellä oli mittaa peräti 46 metriä. Tutkijat kuvasivat valoa hohtavaa eläintä "spiraalimaiseksi ufoksi".

Katso video petoeläimestä tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Lokakuussa sama tutkimusryhmä löysi Australian Suurelta valliriutalta uuden koralliriutan, joka oli korkeampi kuin Empire State Building -pilvenpiirtäjä.

Laiskuusennätys

Tänä vuonna on paljastunut myös eläinkunnan kenties laiskin eläin. Se on salamantereihin kuuluva olmi.

Ennätykseen ylsi yksilö, joka pysytteli samalla kivellä Vruljak 1 -nimellä tunnetussa luolassa Hertzegovinassa yli seitsemän vuotta – tarkkaan ottaen 2 569 päivää.

Olmeilla ei ole kiire minnekään, kun ruokakin ajelehtii yleensä suuhun. Mikäs siinä on kivellä köllötellessä, kun eloakin kertyy keskimäärin sata vuotta.

Sokea olmi asuu luolissa. Tämä yksilö kuvattiin Baredinen kalkkikiviluolassa Porečissa Kroatiassa. Kuva: Alamy / AOP

Mököttävä nuoriso

Tänä vuonna kerroimme myös, kuinka kissan kanssa voi pelata silmäpeliä ja kuinka nuoret naudatkin mököttävät kuin teini-ikäiset konsanaan.

Teineistä puheen ollen, suomalainen väitöskirja todisti tänä vuonna, kuinka digipelaaminen ei ole ongelma valtaosalle pelaajista. Mikko Meriläisen väitöskirja keskittyi 13–30-vuotiaiden suomalaisten pelaamiseen.

Yleisesti tarkasteltuna pelaaminen ei ole riski nuorille, vaikka yksilötasolla voi esiintyä huomattaviakin haittoja.

Kulinaristi-tintit

Tämän vuoden kiinnostaviin eläinten käyttäytymistieteellisiin tutkimustuloksiin lukeutuivat nirsot tintit. Tali- ja sinitiaiset oppivat olemaan syömättä pahanmakuisia ruokia nähtyään videolta, miten jotkin haukkapalat inhottavat toisia tinttejä, osoitti Cambridgen yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkimus.

Tutkimuksen linnut oli pyydystetty Suomen luonnosta, ja kokeet tehtiin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden tutkimusasemalla Konnevedellä.

Kokeeseen osallistunut talitiainen seurasi kiinnostuneena videota toisen linnun ruokailusta. Kuva: Liisa Hämäläinen / Cambridgen yliopisto

Onko avaruudessa elämää?

Tiedemaailman kenties suurin Graalin malja olisi elämän löytyminen avaruudesta. Syyskuussa näytti jo kovin lupaavalta, kun lähiplaneettaamme Venusta peittävistä pilvistä löydettiin fosfiinia.

Fosfiinin olemassaolo voidaan selittää ainoastaan pilvissä olevalla yksinkertaisella elämällä, sanoivat yhdysvaltalaiset MIT-yliopiston tutkijat. Fosfiinin esiintyminen yllätti tutkijat.

Marraskuussa ilmestyi kuitenkin uudelleenarviointi, jossa fosfiinin määrä arveltiin alun perin ilmoitettua paljon vähäisemmäksi. Joidenkin tutkijoiden mukaan planeetalla ei olisi fosfiinia lainkaan. Toistaiseksi varmuutta ei voida sanoa puoleen eikä toiseen, ennen kuin tuloksia saadaan lisää.

Kuusta kuului kummia

Sen sijaan varmana voidaan pitää sitä, että tämän vuoden saavutuksiin kuuluu rutikuivaksi luullun Kuun osoittautuminen märemmäksi.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa löysi vettä Kuusta alueelta, jonne paistaa Aurinko. Aiemmin on oletettu, että Kuussa on vettä vain pimeydessä, jonne auringonvalo ei koskaan yllä. Uuden havainnon perusteella vettä voi olla eri puolilla Kuun pintaa.

Nasa kaavailee lennättävänsä ihmisiä Kuuhun vuonna 2024, perustavansa sinne asutusta ja käyttävänsä sitä myös sillanpääasemana matkalla Marsiin. Vesi on rakaisevan tärkeä tekijä noissa hankkeissa.

Artemis-ohjelman puitteissa Kuuhun on matkalla ensi kertaa myös naisia.

Kate Rubins on yksi Artemis-ohjelmaan nimetyistä astronauteista. Rubins soitti vanhemmilleen laskeuduttuaan Kazakstaniin 30. lokakuuta 2016 lennolta kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle. Hän on parhaillaan jälleen avaruusasemalla. Kuva: Dmitry Lovetsky / Pool / EPA

Kiinan robottikäsi Kuussa

Kuuta on tutkittu tänä vuonna urakalla, kun Kiinasta tuli kolmas valtio, joka on onnistunut tuomaan Kuun kiviä ja muuta sen pinta-ainesta maapallolle.

Kiinan Chang'e 5 laukaistiin kohti Kuuta marraskuun 23. päivänä. Aluksen laskeutujassa ollut robottikäsi kahmaisi Kuusta mukaansa kiviä ja hienojakoista pölyä, regoliittia.

Miehittämätön operaatio oli kokonaisuudessaankin teknisesti erittäin vaativa, mutta erityisesti nousijan lähtö Kuusta ja telakoituminen kiertoradalla odottavaan luotaimeen oli monimutkainen taidonnäyte.

Materiaalin tutkimustuloksia odotetaan vielä.

Marsiin puolestaan oli tämän vuoden kesällä suorastaan tungosta. Kiina ja Arabiemiraatit hyödynsivät otollista laukaisuhetkeä ensi kertaa, Suomi puolestaan jatkoi huippututkimustaan Nasan hankkeessa.

Osiris-Rex onnistui sittenkin

Näytteitä on tänä vuonna kahminut myös Nasan Osiris-Rex-avaruusluotain, joka laskeutui asteroidi Bennulle 300 miljoonan kilometrin päähän Maasta.

Taiteilijan näkemys avaruusalus Osiris-Rexin laskeutumisesta Bennu-asteroidille. Kuva: NASA / Goddard / University of Arizona

Näytteiden keruussa tapahtui ongelmia: kivi juuttui luotaimen robottikäden luukkuun, joka jäi osittain auki ja näyte oli vaarassa levitä avaruuteen. Lopulta luotain pääsi paluumatkalle ja sen odotetaan palaavan Maahan vuonna 2023.

Näytteiden toivotaan antavan lisätietoa muun muassa elämän synnystä.

Elämän synty kiinnostaa

Elämän synnystä tietoja etsi myös Japanin avaruushallinnon Jaxan (siirryt toiseen palveluun) Hayabusa-2-luotain. Se pudotti joulukuun alussa Maahan asteroidilta noutamansa näytteet, joilta tutkijat toivovat vastauksia kysymyksiin aurinkokuntamme synnystä.

Hayabusan kohteena oli Maan ja Marsin välissä Aurinkoa kiertävä Ryugu-asteroidi. Matka kesti kuusi vuotta.

Auringon leirinuotiot

Euroopan avaruusjärjestö ESAn luotain Solar Orbiter puolestaan suuntasi Aurinkoon. Luotaimen ensimmäiset kuvat julkistettiin heinäkuussa. (siirryt toiseen palveluun)

Kuvissa paljastui aiemmin tieteelle tuntematon tulileikki Auringon koronassa eli ulommassa ja äärimmäisen kuumassa kaasukehässä. Tutkijat kutsuivat niitä leikkisästi leirinuotioiksi.

Kuva: ESA

Kaupallinen avaruuslento

Vuosi 2020 näki myös kaupallisten avaruuslentojen alun. SpaceX on ensimmäinen yksityinen yritys, joka on lähettänyt ihmisiä Maan kiertoradalle.

Toukokuinen lento oli myös ensimmäinen Yhdysvaltain maaperältä ihmisiä avaruuteen vienyt lento yhdeksään vuoteen. Marraskuussa vuorossa oli seuraava SpaceX-lento, jolloin kaupallinen alus vei astronautteja ensi kerran Kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle.

Shannon Walker, Victor Glover, Mike Hopkins ja Soichi Noguchi valmiina lähtöön. Kuva: SpaceX

Ja vielä lopuksi: alkeishiukkanen

Viimeisenä muistutettakoon vuoden yhdestä suurimmista tiedeuutisista, joka ansainnee Nobelin palkinnon, mikäli tulokset varmistetaan.

Kesäkuussa valtavaa kuhinaa tiedemaailmassa aiheutti tieto havainnosta, joka sopisi aksioni-nimiseen alkeishiukkaseen. Maailman johtavan pimeää ainetta etsivän tutkimusryhmän XENON Collaborationin havainto olisi merkittävä löydös, sillä aksionia ei ole koskaan havaittu eikä sen olemassaoloa ole siksi voitu varmistaa.

Aksioni on hypoteettinen alkeishiukkanen, ja fysiikan teorioissa siitä on puhuttu jo 1970-luvulla. Aksionia on pidetty yhtenä vaihtoehtona pimeäksi aineeksi.

Mikä näistä on jäänyt tältä vuodelta mieleesi? Muistuuko muita, mitä listasta vielä puuttuu? Voit keskustella aiheesta 2.1. kello 23 saakka.