1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maanpuolustustahto

Reserviläisjärjestöt huolissaan nuorten maanpuolustustahdon laskemisesta – vastuuta sälytetään nyt kodille ja koululle

Lukiolaisille kehitetty erityinen Turpotietäjä-tietokilpailu.

maanpuolustustahto
Sotilas suojeluihälytys-varustuksessa
Nuorten maanpuolustustahto on tutkimusten mukaan laskenut 2000-luvulla. Kuvassa Karjalan prikaatin varusmies harjoituksessa vuoden 2020 helmikuussa.Silva Nieminen / Yle

Maanpuolustustyötä tekevät järjestöt ovat huolestuneita nuorten maanpuolustustahdosta. Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut 2000-luvulla, ja erityisesti nuoret eivät koe asiaa omakseen.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) uusin tutkimus (siirryt toiseen palveluun) julkaistiin joulukuun alussa, ja sen mukaan 57 prosenttia alle 25-vuotiaista on sitä mieltä, että suomalaisten olisi puolustauduttava hyökkäyksen edessä, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Kaikista suomalaisista näin ajattelee lähes kaksi kolmasosaa.

– Totta kai se huolestuttaa, koska nuorissa on meidän tulevaisuus, sanoo Pohjois-Savon reserviläispiirin puheenjohtaja Jari Styrman.

Hänen mukaansa MTS:n tutkimustulokset eivät kuitenkaan lamaannuta, vaan päinvastoin innostavat miettimään uusia tapoja parantaa maanpuolustustahtoa.

JARI STYRMAN, puheenjohtaja, Pohjois-Savon reserviläispiiri
Jari Styrman on ollut mukana järjestämässä ensimmäistä Turpotietäjä-kilpailua Pohjois-Savossa.Sami Takkinen / Yle

Yhtenä ratkaisuyrityksenä Turpotietäjä

Yhdeksi uudeksi keinoksi on kehitetty lukiolaisille suunnattu valtakunnallinen Turpotietäjä-tietokilpailu. Sen toteutuksesta vastaavat Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto yhdessä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton ja Kadettikunnan kanssa.

Kilpailun tavoitteena on innostaa nuoria pohtimaan turvallisuuspolitiikkaa ja kokonaisturvallisuutta. Lokakuussa järjestetyssä ensimmäisessä Turpotietäjä-kilpailussa lukiolaisilta kysyttiin muun muassa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Euroopan Unionin perustamisajankohtaa sekä pyydettiin määrittelemään valmiuslaki ja maanpuolustusvelvollisuus.

Kilpailuun osallistui ensimmäisellä kerralla noin 350 oppilasta 45 lukiosta ympäri maata. Styrmanin mukaan ensi vuonna tavoitteena on nostaa kilpailuun osallistuvien lukioiden määrä sataan.

– Kilpailu luo yhteistyömahdollisuuksia reserviläisten ja lukioiden välille, hän selittää.

”Sodista jo pitkä aika”

Ensimmäisen Turpotietäjä-kilpailun voitti Pohjois-Savon osalta ylivoimaisesti Veeti Ruotsalainen, joka opiskelee Kuopion Lyseon lukiossa. Hän pitää nuorten maanpuolustustahdon heikkenemistä ymmärrettävänä.

– Sodista on jo pitkä aika. Nuorilla ja heidän vanhemmillaan tai isovanhemmillaan ei ole enää kokemusta kriiseistä – koronaa lukuun ottamatta.

Ruotsalaisen mielestä tilannetta korjaa poikien osalta varusmiespalvelus, mutta koulussa asioiden käsittely jää monien osalta pelkästään yhteiskuntaopin tunnille.

Hän pohtii yhtenä vaihtoehtona sitä, että puolustusvoimien edustajat kävisivät esittelemässä omaa työtään koulussa. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan tarkoittaisi koulun militarisoimista.

– Kyllähän sitä kaikesta voi mielensä pahoittaa, hän virnistää.

VEETI RUOTSALAINEN, Kuopion Lyseon lukio
Veeti Ruotsalaisen mielestä nuorten maanpuolustustahdon laskeminen on ymmärrettävää, sillä viime sodista on kulunut jo pitkä aika. Sami Takkinen / Yle

Puhumalla paras?

Pohjois-Savossa Turpotietäjä-kilpailuun osallistui vain 26 lukiolaista, jotka yhtä lukuun ottamatta olivat kaikki Siilinjärven lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajan Sami Kumpulaisen oppilaita.

Kumpulainen tunnustaa, että hän ei ole lainkaan huolissaan nuorten maanpuolustustahdosta.

– Meillä puhutaan paljon intin käymisestä. Tilanne on Pohjois-Savon osalta ehkä perinteikkäämpi kuin muualla, hän arvelee.

Kumpulainen korostaa sosiaalisten kontaktien merkitystä maanpuolustustahdon luomisessa.

– Aiemmilta sukupolvilta saadaan perintönä erilaisia tarinoita, ja tietysti myös opettajilla on merkitystä.

Hän ottaa esimerkiksi oman opettajansa Pekka Ritolan, joka oli aikoinaan kertonut paljon sodista ja sotaveteraaneista.

– Pienilläkin asioilla on vaikutusta.

Veeti Ruotsalainen puolestaan arvelee, että maanpuolustustahto ei nouse pelkästään puhumalla.

– Mikä voisi vaikuttaa nuoriin pysäyttävästi? Ainahan voi puhua, mutta se ei välttämättä tuo nuorille mitään uutta.

SAMI KUMPULAINEN, historian ja yhteiskuntaopin opettaja, Siilinjärven lukio
Sami Kumpulaisen mielestä maanpuolustustahto on Pohjois-Savossa hyvällä tolalla.Sami Takkinen / Yle

Merkitystä myös kodilla

Jari Styrmanin mielestä maanpuolustustahdosta huolehtiminen ei ole pelkästään reserviläisjärjestöjen tehtävä. Hänen mukaansa kouluissa olisi järjestettävä turvallisuuspoliittista koulutusta, mutta myös kodit olisi saatava mukaan talkoisiin.

Styrman mukailee kansallisfilosofi J. V. Snellmania ja esittää isänmaallisuuden jonkinlaisena jatkuvana sivistysprosessina.

– Sivistyskasvatuksen pitää lähteä jo kodista. Se ei ole pelkästään reserviläisjärjestöjen tehtävä, vaan se on myös vanhempien tehtävä.

Lue lisää:

MTS-kysely: Nykymuotoisen asevelvollisuuden kannatus ja maanpuolustustahto laskeneet

Tutkija MTS-kyselystä: Nuorempi sukupolvi arvioi uudelleen suhdettaan maanpuolustukseen

Voit keskustella aiheesta 1.1.2021 klo 23:een saakka.

Lue seuraavaksi