1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE)

Eksoten vuosi on kuin saippuasarjasta: tutkintapyyntöjä poliisille, kohueroja, kymmenien miljoonien yllätyslaskuja – mutta myös onnistumisia

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on ollut vuoden ajan myrskyn silmässä. Moni asia seuraa mukana myös ensi vuonna.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE)
K-Sairaala
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten vuosi on ollut värikäs. Perusasioissa, kuten esimerkiksi koronan hoidossa, on onnistuttu hyvin. Arkistokuva.Emma Pietarila / Yle

Eksoten kulunutta vuotta voi kuvailla vaiherikkaaksi. Tiivistettynä vuoteen on mahtunut muun muassa tutkintapyyntöjä poliisille, Eksoten hallituksen puheenjohtajan ero kohun saattelemana, yt-neuvottelut, maailmanlaajuinen pandemia ja sen hoito sekä noin 30 miljoonan euron yllätyslasku.

– Vuosi on ollut jännittävä ja monisyinen. Korona on luonnollisesti ollut ykkösjuttu. Se ja palkkaharmonisointi ovat työllistäneet läpi vuoden, Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela sanoo.

Tammikuussa 2020 moni ei vielä arvannut, mitä kaikkea vuosi tuo tullessaan.

Eksote on Etelä-Karjalan suurin työnantaja, ja sen vuosibudjetti on noin viisisataa miljoonaa euroa. Eksote työllistää noin 4 000 ihmistä.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä oli meneillään muutoksia, jotka oli aloitettu jo edellisen vuoden puolella. Syksyllä aloitetut yt-neuvottelut jatkuivat vuoden 2020 puolelle. Tavoitteena oli yhdeksän miljoonan euron säästöt, mutta irtisanomisten määrä supistui lopulta pelättyä pienemmäksi.

Marja-Liisa Vesterinen.
Marja-Liisa Vesterinen erosi vuoden alussa Eksoten hallituksen puheenjohtajan tehtävästä. Arkistokuva.Kari Saastamoinen / Yle

Yt-neuvotteluiden ohessa Eksotessa seurattiin tarkasti hallituksen puheenjohtajan edesottamuksia. Pitkään Eksoten hallitusta johtaneen Marja-Liisa Vesterisen (sd.) toiminnasta tehtiin tutkintapyyntö poliisille, joka selvitti, oliko Vesterinen käyttänyt virka-asemaansa väärin. Tammikuussa 2020 Kaakkois-Suomen poliisi kuitenkin päätti, ettei se aloita asiasta esitutkintaa.

Lue lisää: "Nyt sinä tyttö olet kyllä tehnyt elämäsi virheen" – Yle tutki paperit, joissa kerrotaan ison keskussairaalan puheenjohtajan vallankäytöstä

Tästä huolimatta Vesterinen päätti lopulta itse erota tehtävästään. Vesterisen tilalle valittiin kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

Toimitusjohtaja Saksela sanoo, että päätöksiä tehdään Eksotessa hyvässä yhteishengessä.

— Puheenjohtajan vaihdosta on omasta näkökulmastani jo pitkä aika. Se oli yksi episodi, josta mentiin ohi. Meillä on ollut tänä vuonna erinomaisen hyvä tekemisen henki, jossa hallitus, valtuusto ja tarkastuslautakunnat ovat toimineet hyvin. Olemme tehneet hyvää yhteistyötä ja käyneet avointa ja rehellistä keskustelua, Saksela sanoo.

Etelä-Karjalan keskussairaalan leikkausosaston heräämö.
Eksote on Etelä-Karjalan suurin työnantaja. Eksotessa työskentelee noin 4000 ihmistä. Arkistokuva.Kalle Purhonen / Yle

Iso paha korona

Etelä-Karjalan ensimmäinen koronavirustartunta todettiin maaliskuun 2020 alussa. Sairaanhoitopiirin vastuu koronaviruksen hoidossa on ollut valtava.

Korona on lisännyt kustannuksia ja hidastanut kiireettömään hoitoon pääsyä. Tässä asiassa Etelä-Karjalassa ei olla yksin, vaan vaikutukset ovat samanlaisia koko Suomessa.

— Rehellisesti sanottuna olemme onnistuneet koronan hoidossa hyvin. Siitä iso kiitos henkilöstölle. Olimme hyvissä ajoin liikkeellä ja suhtauduimme ennakoivasti ja riittävällä vakavuudella asiaan, toimitusjohtaja Timo Saksela sanoo.

Koronatestin tekoa Armilan terveysasemalla.
Koronan hoidossa on onnistuttu hyvin. Etelä-Karjalassa tartuntaluvut ovat pysyneet hyvin maltillisina esimerkiksi naapurimaakunta Kymenlaaksoon verrattuna. Arkistokuva.Silva Nieminen / Yle

Kokonaisuudessa Etelä-Karjalassa on onneksi selvitty vähällä. Kun ensimmäiset koronarokotteet pistettiin Eksoten hoitohenkilökunnan olkavarteen 29. joulukuuta, oli koko Etelä-Karjalan alueella todettu yhteensä 234 tartuntaa.

— Ennakointi näyttäytyy osittain sillä, että tartuntoja on ollut kohtuullisen vähän, vaikka ne nyt ovatkin olleet hiukan nousussa. Olemme kuitenkin pärjänneet hyvin verrattuna muuhun maahan, Saksela jatkaa.

30 miljoonan euron lisäkulu

Eksoten osalta vuoden isoin pommi odotti kesän lopulla. Elokuussa tuli julki, että vuonna 2010 perustetussa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä eri kuntien työntekijöille oli maksettu erisuuruisia palkkoja. Sairaanhoitopiirin perustamisvaiheessa asiasta oli sovittu paikallisesti, mutta virallisia dokumentteja ei laadittu eikä allekirjoitettu.

Työtuomioistuimen päätöksen mukaan Eksote joutuu korvaamaan vanhoja palkkasaatavia työntekijöilleen. Niitä oli kymmenessä vuodessa ehtinyt kertyä noin 30 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Allekirjoitus unohtui sopimuksesta – lasku veronmaksajille 30 miljoonaa euroa

Timo Saksela
Timo Saksela on toiminut Eksoten toimitusjohtajana syksystä 2019. Monet nyt selvitettävät asiat ovat peruja aiemmilta vuosilta. Arkistokuva.Mikko Savolainen / Yle

Summa on suuri Eksoten omistaville kunnille, joiden kontolle se todennäköisimmin suurelta osin jää.
Vielä selvitetään mahdollisuutta myydä Etelä-Karjalan keskussairaalan rakennuksia ulkopuoliselle ostajalle.

Joka tapauksessa seuraukset ovat kauaskantoiset ja vaativat kovaa talouskuria sekä Eksotelle että omistajakunnille.

Kaakkois-Suomen poliisi myös tutkii Eksoten pyynnöstä, onko palkkariidasta vastuullisina olleiden henkilöiden toimista syytä epäillä rikosta. Tutkintapyyntö koskee mahdollisia virkavelvollisuuksien rikkomisia tai muita rikoksia.

Lue lisää: Eksote jätti poliisille 100-sivuisen tutkintapyynnön – palkkariidasta vastuullisten henkilöiden tekemiset selvitetään

Töissä viihdytään paremmin

Mutta ovatko kaikki luurangot nyt varmasti kaivettu kaapeista?

— Sanoisin, että mikään ei ole varmaa. Jotain asioita on vielä avoinna. Niiden juuret ovat myös menneisyydessä. Nyt on ruokailuun liittyvä taukoasia, jota pitää selvitellä. Toivottavasti ne saadaan koronan jälkeen hoidettua, jotta voimme alkaa keskittyä niihin asioihin, joita varten täällä ollaan, Saksela sanoo.

Julkisuudessa esillä on useimmiten Eksoten johtoon ja talouteen liittyviä asioita. Sairaanhoitopiirin ydin on kuitenkin sen henkilökunta ja päätehtävä palvella kuntalaisia.

Vaikka huipulla on ollut tuulista, on vuoteen mahtunut myös onnistumisia. Saksela mainitsee Eksoten uuden strategian, mikä tarkoittaa suomeksi sitä, että toimintaa yksinkertaistetaan ja helpotetaan. Tavoite on saada maakunnan ihmiset nopeammin hoitoon ilman turhia välietappeja.

— Se on lähtenyt käyntiin hyvin. Toinen erittäin iso asia on juuri ennen joulua valmistunut henkilöstötyytyväisyyskysely, jossa oli paljon hyviä ja ilahduttavia asioita. Henkilöstö on tyytyväisempää kuin aiemmin. Se että henkilöstö viihtyy ja pärjää, on tosi tärkeä juttu ja siihen panostetaan, toimitusjohtaja Saksela kertoo.

Ensihoitajat lastaamassa tyhjiä paareja ambulanssiin.
Henkilöstön hyvinvointiin halutaan panostaa, sillä se näkyy myös potilaille. Eksoten vetovoimaa työnantajana halutaan myös kehittää, sillä perinteisesti Etelä-Karjala on ollut hankala alue saada esimerkiksi lääkäreitä töihin. Arkistokuva.Mikko Savolainen / Yle

Iso nousu nähtiin kohdassa, jossa selvitettiin, kuinka moni suosittelisi Eksotea työnantajana. Edellisen vuoden 65 prosenttia nousi 74 prosenttiin.

Timo Sakselan mukaan tulokset ovat lähteneet paranemaan, kun henkilöstölle on annettu enemmän päätösvaltaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa enemmän omaan arkeen. Myös esimiestyötä ja johtamista on kehitetty.

—On tärkeää, että töissä on kivaa ja siellä viihdytään. Se näkyy aina myös asiakkaalle. Siinä on vielä paljon tekemistä, mutta olemme menossa parempaan suuntaan, Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela sanoo.

Lue seuraavaksi