1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rautatieliikenne

Hiilijuna jytisee niin, että kuntakin säikähti – asukas ensimmäisistä öistä: Kuin ruotsinlaivalla olisi peruutettu Ahvenanmaan laituriin

Uudenlaisista ratapölkyistä on saatu lupaavia tuloksia, mutta niitä ei ole luvassa ongelmallisille rataosuuksille pitkiin aikoihin.

rautatieliikenne
Pirjo Kauppila perheineen on asunut Hangon radan lähellä sijaitsevassa talossa kuusi vuotta.
Pirjo Kauppila perheineen on asunut Hangon radan lähellä sijaitsevassa talossa kuusi vuotta. Paula Tiainen / Yle

Sininen veturi kaartaa mutkan takaa kohti Ojakkalan kylää Vihdissä. Avovaunujen lastina on venäläistä hiiltä, matkalla Vainikkalasta Hangon Koverharin satamaan ja sieltä meriteitse edelleen maailmalle.

Muuta tavaraliikennettä huomattavasti painavammat hiilijunat ovat kulkeneet rataosuudella nyt hieman yli vuoden ajan.

300 metrin päässä radasta asuva Jarno Tanskanen muistelee alkuaikojen yöllisiä herätyksiä näin:

– Se oli vähän niin kuin ruotsinlaivalla olisi ruvettu peruuttelemaan Ahvenanmaan laituriin, siis ihan hyllyt kilisivät, keittiön kaapit, astiastot. Aikamoinen vaikutus sillä liikenteellä oli ja on edelleen.

Jarno Tanskasen 4-vuotias Vilma-tytär pelkää öisin kulkevien junien tärinää. Tällä hetkellä hiilijunia kulkee vain päiväsaikaan.
Jarno Tanskasen 4-vuotias Vilma-tytär pelkäsi öisin kulkeneiden junien tärinää. Tällä hetkellä hiilijunia kulkee vain päiväsaikaan.Paula Tiainen / Yle

Ojakkalan ja Otalammen rajalla asuvan Pirjo Kauppilan talosta on radalle matkaa noin 30 metriä. Junat olivat alun perin osa kuusi vuotta sitten ostetun talon viehätystä.

– Me odotamme niitä ja vilkutamme niille. Junien aikataulutkin on jo oppinut niin hyvin, että huomaa, jos joku juna jää väliin.

Hankoon puksuttavat hiililastit ovat myös Kauppilan mukaan eri maata kuin mitkään muut radalla kulkevat junat.

– Talo tärisee, kahvikupissa myrskyää, amppelit heiluu, tavaroita voi tippua hyllystä, hän kuvailee.

Väylävirasto on teettänyt tärinämittauksia radan lähialueen kiinteistöissä. Kauppilan talon mittaustuloksen mukaan tärinä vaikuttaa voimakkaasti asumisviihtyvyyteen, mutta ei kuitenkaan vaaranna talon rakenteita.

Teemu Kauppila tarkkaili innokkaasti tärinämittausta, joka tehtiin Kauppiloiden talossa loka-marraskuussa.
Teemu Kauppila tarkkaili innokkaasti tärinämittausta, joka tehtiin Kauppiloiden talossa loka-marraskuussa.Pirjo Kauppila

Ongelma on tuttu myös Vihdin naapurikaupungissa Lohjalla. Eero Hytti asuu perheineen alle 300 metrin päässä radasta, vuonna 2016 valmistuneessa kaksikerroksisessa omakotitalossa.

– Tärinä tuntuu ensimmäisessä kerroksessa jonkin verran ja toisessa kerroksessa merkittävästi enemmän. Minulla on yläkerran työhuoneessa vankka työpöytä, ja vaikka raskaille junille on asetettu nopeusrajoituksia, työpöydän päällä oleva monitori heiluu pahimmillaan arviolta sentin suuntaansa.

Kumipohjainen ratapölkky voi vaimentaa tärinää

Vihdin kunta on jo vaatinut Väylävirastolta lisätoimia hiilijunien aiheuttaman melu- ja tärinähaitan vähentämiseen entisestään. Hangon rata kulkee paitsi Ojakkalan ja Otalammen myös Vihdin keskustaajaman Nummelan läpi.

Haitta on kunnan mukaan suurin nimenomaan Nummelassa ja hankaloittaa muun muassa maankäyttöä alueella.

– Ympäristöhäiriöitä aiheuttavalla hiilijunaliikenteellä on kiistaton vaikutus radan läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen arvoon ja kehittämismahdollisuuksiin, elinvoimajohtaja Petra Ståhl toteaa kunnan tiedotteessa.

Hiilijuna puksuttaa Vainikkalasta Hankoon tällä hetkellä kerran päivässä. Satamaoperaattori hakee kasvua liikenteeseen.
Hiilijuna puksuttaa Vainikkalasta Hankoon tällä hetkellä kerran päivässä. Satamaoperaattori hakee kasvua liikenteeseen.Paula Tiainen / Yle

Raskaimmilla junilla on niiden aiheuttaman tärinän takia alennettu nopeusrajoitus. Nopeusrajoitus on koskenut aiemmin yli 3 000 tonnia painavia junia ja joulukuusta lähtien yli 2 500 tonnia painavia junia.

Aikaisemmilla nopeusrajoituksilla on Väyläviraston raideliikennejohtajan Markku Nummelinin mukaan saavutettu kiinteistöittäin vaihtelevia tuloksia. Joissain kohteissa tärinä on vähentynyt puoleen, joissakin kolmanneksen, joissakin ei lainkaan.

Joulukuussa entisestään kiristetyn nopeusrajoituksen vaikutuksista ei vielä ole mittaustuloksia. Nykyisestä junien vauhtia ei voi Nummelinin arvion mukaan enää laskea.

Venäläinen hiili lastataan laivoihin Hangon Koverharin satamassa.
Venäläinen hiili lastataan laivoihin Hangon Koverharin satamassa.Paula Tiainen / Yle

– Meillä on haasteena se, että junille ei ole yhtään kohtaamispaikkaa Nummelan ja Hyvinkään välillä. Alennettu nopeusrajoitus vähentää radan kapasiteettia jo nyt, eli on pakko hakea muita ratkaisuja.

Vihdin ja Lohjan kaltaisia maaperältään kosteita, pehmeitä ja siksi täriseviä seutuja on myös Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla sekä Porissa.

Väylävirasto on saanut lupaavia tuloksia Porissa testatusta rakenteesta, jossa ratapölkkyjen alla on ympäristöön leviävää tärinää vaimentavat, betonipölkkyä isommat kumipohjaimet. Ratapölkkyjen uusiminen voi Nummelinin mukaan tulla kyseeseen lähinnä ratojen peruskorjauksen yhteydessä.

Hiilen kuljetuksesta raiteilla vastaa virolainen Operail ja Hangossa satamaoperaattori Rauanheimo. Kauttakulkuliikenne itsessään perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, eikä Väylävirastolla ole roolia esimerkiksi liikenteen luvittamisessa.

Kokonaisten asuinalueiden yhteinen murhe

Ojakkalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jari Maarto asuu 300 metrin päässä radasta. Hänen talossaan tärinä ei enää nopeusrajoitusten laskun jälkeen ole tuntunut.

Hän pitää junien aiheuttamaa tärinää kuitenkin koko kylän yhteisenä huolena. Aihe on kerännyt esimerkiksi Ojakkalan Facebook-ryhmässä satoja kommentteja.

– Ojakkala on rakentunut tähän radan varteen, ja talot ovat aina tärisseet. Se on normaalia junaradan varressa, mutta tällaista voimakasta vavahtelua, joka vastaa maanjäristystä, ei ole ollut koskaan aikaisemmin. Sanoisin, että aika vakava ongelma on kyseessä.

Ojakkalan kyläyhdistyksen puheenjohtajan Jari Maarton sukua asuu radan varressa Vihdissä jo neljännessä polvessa.
Ojakkalan kyläyhdistyksen puheenjohtajan Jari Maarton sukua asuu radan varressa Vihdissä jo neljännessä polvessa.Paula Tiainen / Yle

Radan varren asukkailla ei tällä hetkellä ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin sietää tilannetta ja lähettää tarvittaessa palautetta Väylävirastoon.

– Se tieto helpotti, että tärinä ei vaurioita taloa, vaikka eihän sekään varmaa ole. Me yritämme sopeutua. Jos pelkästään tätä asiaa ajattelisin ja siinä velloisin, elämä menisi aika synkäksi, Pirjo Kauppila sanoo ja hymähtää.

– Joukkopainettahan se vaatii, että joku alkaa tällaista asiaa ajamaan, enkä itse osaa mitään parannusta ehdottaa. Tilanne elää, ja aika näyttää, mitä tapahtuu, lisää Jarno Tanskanen.

Lohjalla Eero Hytti toivoo asiaan ratkaisua mahdollisimman nopeasti. Asuinalueena Gunnarla on melko uusi, ja osa alueelle kaavoitetuista omakotitonteista on vielä rakentamatta.

– Talomme on pysynyt ehjänä ja kunnossa, totta kai haluan näin olevan jatkossakin. Tilanne ei ole yhtä hyvä kaikilla radan varren asukkailla. Alueemme on todella viihtyisä, emmekä halua raskaiden junien tärinöiden vaikuttavan tähän idylliin.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen on jättänyt hiilijunaliikenteestä kirjallisen kysymyksen hallitukselle viime perjantaina.

Juttuun lisätty viimeinen lause 18.1.2021 klo 14:19.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 19. tammikuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Pientä kylää halkoo moottoritie, ja siksi asukkaat vaativat vuosikausia meluaitaa – nyt se on viimein valmis, mutta ongelma vain paheni

Kivihiilikuljetuksista virisi hämmentävä riita Kokkolassa – Satama on menettämässä suurimman asiakkaansa niiden vuoksi, väittää satamaoperaattori

Lue seuraavaksi