1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Fimea saanut ensimmäisen haittailmoituksen koronarokotteesta – maailmalla koronarokote aiheuttanut muita rokotteita enemmän allergiareaktioita

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan on tavallista, että uuden rokotteen kohdalla pienistäkin haittavaikutuksista tehdään aktiivisesti ilmoituksia.

koronarokote
Koronavirusrokotepakkauksia.
Pfizer-Biontechin koronavirusrokotepakkauksia. Ensimmäiset rokotukset annettiin Suomessa 27. joulukuuta.Patrick T. Fallon / AFP

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut yhden Suomessa annettuihin koronarokotuksiin liittyvän haittavaikutusilmoituksen. Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen kertoo, että raportti on tullut, mutta sen sisältöä hän ei voi viranomaisena kertoa potilaan yksityisyyden suojan vuoksi.

– Kun näitä ilmoituksia tulee vähintään viisi, laitamme nettisivuillemme tietoa siitä, minkä tyyppisiä haittoja on ilmennyt, Kaukonen sanoo.

Kaukonen painottaa, että rokotukset ovat vielä alussa, mutta raportteja tulee todennäköisesti lisää, kun rokotukset etenevät. Tietoja päivitetään, kun mahdollisia lisätietoja tulee.

Suomessa aloitettiin terveydenhuoltohenkilöstön rokotukset loppuvuodesta 2020. Ensimmäiset rokotukset annettiin HUSin sairaalassa sunnuntaina 27. joulukuuta.

Vuoden viimeisinä päivinä rokotuksia on annettu hoitohenkilökunnalle viidessä suurimmassa sairaanhoitopiirissä, Helsingin lisäksi Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.

THL: Uusista rokotteista tehdään helpommin ilmoituksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotautien torjunta ja rokotukset -osaston ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että haittavaikutusilmoitusten tulo uuden rokotteen alkuvaiheessa ei ole yllättävää.

– Kynnys tehdä ilmoitus on paljon matalammalla uuden rokotuksen kohdalla, ja siihen myös kehotetaan. Pidempään jaettavissa olevista rokotteista ilmoituksia tehdään yleensä vain vakavista tapauksista, Nohynek sanoo.

Ilmoituksen voi tehdä rokotuksen saanut, hänen läheisensä tai terveydenhuollon ammattilainen.

THL ja Fimea seuraavat jatkuvasti rokotteista tulevia haittavaikutusilmoituksia ja tiedottavat niistä verkkosivuillaan.

Nohynek painottaa, että viranomaiset arvioivat jokaisen rokotteen kohdalla siitä aiheutuvat hyödyt ja haitat jo ennen rokotteen myyntiluvan myöntämistä ja jakeluun tuloa. Seurantaa tehdään myös koko ajan jakelun alkamisen jälkeen.

Allergisia reaktioita saanut noin joka 100 000:s rokotteen ottanut

Allergisia reaktioita Suomessa nyt annetusta koronarokotteesta on ilmennyt maailmalla useammin kuin yleisesti rokotteissa. Noin joka 100 000:s rokotuksen ottanut on saanut vakavia allergisia oireita, kun yleensä luku on yksi noin miljoonasta.

– Aika näyttää, tuleeko tämä jatkumaan vai asettuuko se sinne lähemmäs yksi per miljoonaan. Tällä hetkellä tämmösiä vakavahkoja allergisia reaktioita on tullut ilmi jonkin verran enemmän kuin muissa rokotteissa, sanoo Nohynek.

Ylilääkäri Nohynek kehottaa silti kaikkia ottamaan koronarokotteen, sillä se tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan.

– Rokotteesta saatavat hyödyt ovat sen aiheuttamia haittavaikutuksia paljon suuremmat. Haittahuolien takia ei pidä luopua rokotuksista, Nohynek sanoo.

Suomessa on tähän mennessä annettu vajaat 5 000 rokotetta maahan tulleesta ensimmäisestä noin 10 000 rokotteen erästä. Viime keskiviikkona Suomeen tuli lisää noin 40 000 annosta, joilla rokottaminen aloitetaan ensi viikolla.

Lievät haittavaikutukset yleisiä, vakavat oireet harvinaisia

Rokotteen saatua myyntiluvan, julkaistaan sen valmisteyhteenveto Euroopan lääkevirasto, EMA:n (siirryt toiseen palveluun) sivuilla. Siinä on kerrottu Pfizer BioNTechin Comirnaty-koronarokotteen keskeisimmät tutkimustulokset, haittavaikutusprofiili sekä käyttöä varten tarvittavat tiedot.

Noin joka kymmenennellä rokotuksen saaneella tyypillisiä haittavaikutuksia voivat olla esimerkiksi pistoskohdan turvotus tai kipu, väsymys, kuume tai pää-, lihas- tai nivelsärky. Kuumeen esiintymistiheys on ollut suurempi toisen annoksen jälkeen. Noin joka sadannella on ilmennyt pistoskohdan punoitusta tai pahoinvointia.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia, mutta yleensä ne ovat lieviä ja lyhytkestoisia.

– Useimmat rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä, kuten punoitusta pistokohdassa, turvotusta ja kuumotusta. Joskus rokottamista seuraa myös lyhytaikainen kuume sekä jäsen- ja päänsärkyä, joka on hoidettavissa kuume- ja tulehduskipulääkkeillä, Nohynek sanoo.

THL on koonnut lisätietoja koronarokotteesta sivuilleen (siirryt toiseen palveluun). Valtaosa rokotteiden haittavaikutuksista tulee ilmi kuuden viikon kuluessa rokottamisesta, jos niitä tulee.

EMA:n julkistamissa kliinisissä tutkimuksissa noin joka tuhannennella on ilmennyt muun muassa unettomuutta, raajakipua, huonovointisuutta tai pistokohdan kutinaa.

Anafylaksiaan eli äkillisen, vakavan allergisen yleisreaktion saaneista ei EMA:lla ole tarkkaa varmuutta, sillä saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin.

Turvallisuusseurannassa tähän mennessä neljällä on raportoitu kasvohermohalvaus eli pareesia, jota esiintyy noin yhdellä rokotuksen saaneella 10 000:sta. Tämä vastaa THL:n mukaan normaalia ns. taustailmaantuvuutta eli kasvohermohalvauksen keskimääräistä esiintymistä väestössä ilman rokotusta.

THL: Raskaana olevan voi rokottaa, kuumeista ei

Yleisohje rokottamisessa on, että rokotteen antamista on lykättävä, jos rokotettavalla on vaikea kuumesairaus tai akuutti infektio. Samoin rokote on annettava varoen henkilöille, jotka saavat verenohennus- eli antikoagulanttihoitoa tai joilla on trombosytopenia tai muu hyytymishäiriö, kuten hemofilia. Näillä henkilöillä voi ilmetä verenvuotoa tai mustelmia lihaksensisäisen pistoksen jälkeen.

Suomessa jaettavasta Comirnaty-rokotteen käytöstä raskaana oleville naisille on niukasti tietoa. Eläinkokeet eivät kuitenkaan osoita suoria tai epäsuoria haitallisia vaikutuksia raskauteen, alkio- tai sikiökehitykseen, synnytykseen tai syntymän jälkeisen kehitykseen.

THL ohjeistaa, että jos raskaana oleva on suuressa vakavan koronataudin riskissä esimerkiksi perustautinsa vuoksi ja jos hän haluaa suojata itsensä koronarokotteella, rokote voidaan hänelle antaa. Rokote voidaan antaa myös imettävälle naiselle.

Tällä hetkellä Suomessa jaossa oleva koronarokote ei suojaa kaikkia, kuten ei mikään rokotevalmiste. THL:n mukaan rokotteen teho laboratoriovarmistettua koronatautia vastaan on kuitenkin erinomainen, yli 90 prosenttia eli yli yhdeksän kymmenestä rokotetusta on suojassa.

Varovaisuuteen koronasuojauksissa on kuitenkin syytä, sillä tutkimusten mukaan rokotetut eivät ole täysin suojattuja ennen kuin on kulunut seitsemän vuorokautta toisen rokoteannoksen saamisesta. Noin kahden viikon kuluttua ensimmäisen annoksen jälkeen suojateho on kuitenkin jo yli 50 prosenttia.

Juttua korjattu 4. tammikuuta kello 12:44: Aiemmin kerrottiin, että ensimmäiset koronarokotukset olisi annettu HUSin sairaalassa toisena joulupäivänä 27. joulukuuta. Kyseessä on kuitenkin tavallinen sunnuntai.

Lue myös:

Onko uusi koronavariantti nuorten virus, miten tutkittavat näytteet valitaan ja tuleeko muunnoksia vielä lisää? Virologian apulaisprofessori vastaa 12 kysymykseen

Turhanpäiväinen haihattelu tai piikkien näyttäminen ei toimi – kampanjaväki pohtii, millainen viesti saisi epäilevät suomalaiset ottamaan koronarokotteen

THL muutti ohjettaan: Rokotepullosta voi ottaa kuusi annosta viiden sijaan – Suomessakin saatettiin heittää koronarokotteita turhaan pois aiemman ohjeistuksen vuoksi

Maailmalla kehitetään kuumeisesti sähköistä todistusta koronarokotteen saaneille – minne rokotus kirjataan ennen sitä ja kuusi muuta kysymystä asiantuntijoille

Kirsi Mustalammi sai rokotteen ensimmäisten suomalaisten joukossa – yksi asia oli yllätys 30-vuotisen uran tehneelle ammattilaisellekin

Karkaako tavallinen arki yhä kauemmas? Pormestari Vapaavuori: Todennäköisesti rajoituksia jatketaan – STM vaatii käyttöön maksimaalisia toimia

Lue seuraavaksi