Moni harmittelee joulukilojaan, mutta maapallolla on paljon isompi paino-ongelma: ihmisten tuottamaa tavaraa on enemmän kuin luontoa

Ihmiskunnan jalanjälki on kasvanut tässäkin suhteessa valtavaksi kengänkokoomme verrattuna, uuden tutkimuksen tekijät sanovat.

Pelkästään New Yorkin osavaltiossa on kuollut koronaan lähes 47 000 ihmistä. Kuvassa New York City. Kuva: DB Images / AOP

Me ihmiset, koko sakki, painamme noin 0,01 prosenttia kaiken elollisen kokonaispainosta. Emme ole edes höyhensarjaa verrattuna bakteereihin. Niiden massa päihittää meidät yli tuhatkertaisesti, puhumattakaan kasvien – ennen muuta puiden ja pensaiden – ylivoimaisesta ykköspaikasta.

Sen sijaan tavaralla, jonka olemme tälle planeetalle tuottaneet, on nyt enemmän massaa kuin kaikella elollisella yhteensä, laskevat israelilaisen Weizman-instituutin (siirryt toiseen palveluun) tutkijat. Tasalukua vaa'an viisari näyttäisi, jos molempia olisi 1,1 teratonnia. Teratonni on tuhat miljardia tonnia.

Keikahdus johtuu pieneltä osin biomassan vähenemisestä mutta ennen kaikkea ihmiskunnan kiihkeästä tuotantotahdista. Syydämme planeetallemme joka päivä lisää tavaraa miltei kahdeksan miljardin ihmisen painon edestä eli jopa enemmän kuin meitä onkaan.

Kasvien biomassaa ihmiskunta tosin alkoi nakertaa jo tuhansia vuosia sitten keksiessään maanviljelyksen. Vaikka viljelykasvien biomassa on kasvanut, peltojen raivaaminen on syönyt luonnon biomassaa monin verroin.

Laskennallisesti jokaista ihmistä kohden kertyy joka viikko enemmän kuin hänen ruumiinpainonsa verran tavaraa. Sitä lisää ennen muuta rakennusten betoni.

Seuraavina listassa ovat teräs, tiilet ja ympäristön rakentamisen täyteaineet sekä asvaltti, luettelee tutkimus, joka on luettavissa Nature-lehdestä (siirryt toiseen palveluun). Listalle on noussut nopeasti myös muovi. Sen massa on jo nyt kaksinkertainen kaikkien eläinten massaan verrattuna.

antroposeeninen massa = ihmisten tekemien esineiden massa; biomassa = kaiken elollisen yhteismassa

1900-luvun alussa ihmiskunnan tuotokset vastasivat vain kolmea prosenttia biomassasta. Sen jälkeen antroposeenisen massan kasvu on ollut huimaa, etenkin 1950-luvulta alkaen, jolloin talonrakennuksessa siirryttiin tiilistä betoniin ja asvaltti yleistyi tienrakennuksessa.

Ihmisten määrä on nelinkertaistunut runsaassa vuosisadassa, mutta se ei likikään selitä antroposeenisen massan jyrkkää kasvukäyrää. Se ei myöskään ole tasaantumassa. Tutkimuksessa lasketaan, että jo vajaan 20 vuoden päästä tavaroiden massa on tuplaantunut nykyisestä.

Vain maailmantalouden suurimmat ongelmat näkyvät kasvun taittumisena, etenkin 1930-luvun lama ja 1970-luvun öljykriisi.

Neljä viidesosaa biomassasta on kasveja

Tutkimusta varten yhdistettiin aiemmat arviot biomassasta satelliittikuviin, joista selvisi, miten maapallon kasvillisuus on muuttunut.

Vastakkaiseen vaakakuppiin pantiin kolme vuotta sitten tehty itävaltalainen tutkimus (siirryt toiseen palveluun) siitä, miten paljon tavaroita ihmiskunta tuotti vuosittain 1900-luvun alusta vuoteen 2015.

Vertailun perusteella tutkijat tulivat siihen tulokseen, että elolliset jäivät kakkosiksi viime vuonna. Aivan tarkkaa se ei ole, vaan kuuden vuoden aikahaarukassa.

Luvut ovat kuivapainoa, eli veden vaikutus on poistettu. Kasveilla, joita biomassasta on 80 prosenttia, kuivapaino on keskimäärin neljäsosa märkäpainosta.

Verkkosivu (siirryt toiseen palveluun), jolla tutkijat selventävät nykytilannetta grafiikalla, vertailee biomassan määrää muun muassa New Yorkiin. Sen rakennusten, katujen, autojen ja muu ihmisten tekemä massa on samansuuruinen kuin maailman vesien kaikkien kalojen yhteensä.

Eiffelin tornin massa vastaa kymmentätuhatta sarvikuonoa. Kuva: Arina Lebedeva / AOP

Tutkimus osoittaa, miten järkyttävän suureksi ihmiskunnan jalanjälki on kasvanut verrattuna kengänkokoomme, sanoo ympäristötieteiden professori Ron Milo.

– Tulostemme viesti sekä päättäjille että kaikille muille on, että ihmiskunnalla on valtava merkitys siinä, miten Maan kasvot ovat muuttumassa. Suuri rooli vaatii ottamaan myös vastuuta, Milo sanoo.

Hänen mukaansa tulokset ovat vahva lisänäyttö sille, että elämme uutta geologista aikakautta, antroposeenia. Muinaiskreikan sana ἄνθρωπος, anthropo, tarkoittaa ihmistä.

Geologisten aikakausien aikarajaa vetävät maapallon kivikuoren kerrosten muutokset. Virallisesti elämme edelleen holoseenikautta, joka alkoi ilmaston lämpenemisestä 11 700 vuotta sitten jääkauden jälkeen.

Yhä useampi tutkija on 2000-luvulla alkanut olla sitä mieltä, että ihmiskunta on jo muokannut maapalloa niin ratkaisevasti, että holoseenista on siirrytty antroposeeniin.

Asia on silti yhä kiistelty, etenkin uuden kauden alun ajoittaminen, mitä monet pitävät tieteellisyyden kannalta ratkaisevan tärkeänä.

Rajaksi on ehdotettu yhtäältä 1800-luvun teollista vallankumousta, toisaalta 1950-lukua ydinkokeineen. Joillekin viimeistään muovisaasteen määrän räjähtäminen on selvä merkki antroposeenistä.

Ydinräjähdys Tyynellämerellä vuonna 1967. Ydinaseiden testaaminen on yksi 16 asiasta, joita viime syksynä ilmestynyt kaikkien aikojen laajin kansainvälinen tutkimus puntaroi antroposeenin alkupisteenä. Muita ovat muun muassa energiankäytön raju lisääntyminen, ilmansaasteet ja väkiluvun moninkertaistuminen lyhyessä ajassa. Kuva: Classic Stock / Alamy / AOP

Monitieteellisen antroposeenityöryhmän AWG:n tutkimus on luettavissa Nature Communications Earth and Environment -lehden (siirryt toiseen palveluun) viime lokakuun numerosta.

Yhdysvaltalainen ympäristötoimittaja Andrew Revkin, joka ehdotti jo 1990-luvun alussa ihmisten vaikutukselle miltei antroposeenin kaltaista termiä, antroseeniä, pitää tärkeimpänä, että asiaa pidetään esillä.

– Kaksi miljardia vuotta sitten syanobakteerit alkoivat vapauttaa ilmakehään happea ja mullistivat Maan elämän perusteellisesti. Ne eivät tienneet sitä. Olemme planeettamme ensimmäinen laji, joka näkee tekojensa seuraukset, Revkin summasi vastuun Smithsonian Magazine -lehdessä (siirryt toiseen palveluun) jo viime vuosikymmenellä.