Koronarokotteita tuli Eurooppaan ja Suomeen joulun alla vain murto-osa odotetusta – STM:n Varhila myöntää: Pakko todeta, että vauhti on hidas

Keskiviikkona ja torstaina saapuneita rokotteita pistetään hoitohenkilökunnalle maanantaina.

Toistaiseksi vain BioNTech-Pfizerin rokotteella on myyntilupa EU-maissa. Suomessa noin 5 000 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa on THL:n mukaan saanut rokotteen. Kuva: Sven Simon / AOP

EU-maat ovat koronarokotusten alkumetreillä joutuneet pettymään siihen, kuinka hitaasti Eurooppa saa koronarokotetta.

Suomi on saanut väestöön suhteutetun osansa EU-maihin saapuneista rokotteista, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Se on kuitenkin paljon vähemmän kuin Suomeen odotettiin.

Alun perin Suomi odotti, että joulun alla maahan saataisiin 100 000–300 000 rokoteannosta. Vain 10 000 tuli. Tämä on ollut pettymys.

– On pakko todeta, että onhan se hidasta siihen nähden, mitä alun perin on ajateltu. Puhuttiin sadoista tuhansista, ei kymmenistä tuhansista. Tämä on huomattavasti hitaampaa siihen nähden, STM:n Varhila sanoo.

– Hidasta on, jos näin pienillä määrillä mennään, toteaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Mia Kontio.

Miksi Eurooppa saa rokotteita niin vähän?

Hitaudelle on useita syitä. Rokotteiden kehittämisen, hyväksymisen ja valmistamisen vauhtia on EU-maissa saatettu arvioida ylioptimistisesti.

Toistaiseksi vasta yhden valmistajan rokotteella on Euroopassa myyntilupa, eikä valmistajan tuotanto riitä täyttämään koko suunniteltua rokottamista. Tosin luvan saanut BioNTech-Pfizer yrittää nopeasti lisätä tuotantoaan, kuten saksalaismedia Der Spiegel kertoi torstaina.

– Yritämme löytää uusia yhteistyökumppaneita tuotantoon. Mutta ei maailmalla ole käyttämättömiä erikoistuneita tehtaita, jotka saisivat päivässä käynnistettyä laadukkaan rokotetuotannon, BioNtechin Ugur Sahin sanoi lehdelle (siirryt toiseen palveluun).

Toinen syy hitauteen on se, miten EU on pärjännyt rokotemarkkinoilla. EU teki rokotemarkkinoilla varauksia useiden eri valmistajien rokotteisiin. Määrät, joita toistaiseksi myyntiluvan saaneesta rokotteesta Eurooppaan luvattiin, eivät saapuneet.

– Se mitä luvattiin EU:lle, ei tullut, vaan rokotteita on mennyt muualle. Näyttää siltä, että Usa on ripeämpi ostaja kuin Eurooppa. Myös väkirikkaat maat tulevat, kuten Intia, Varhila toteaa.

EU ei ole saanut rokotteita niitä määriä, mitä alunperin piti tulla, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo. Suomi on kuitenkin saanut väestöään vastaavaan osuuden eli reilun prosentin EU-maihin saapuneista rokotteista. Kuva on lokakuulta. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Jokainen maa tahtoisi tietenkin suojata omaa väestöään mahdollisimman nopeasti. Asia ei kuitenkaan ole yksioikoinen. Pandemia ei häviä maailmasta, ennen kuin tietty määrä koko maailman väestöstä on rokotettu, Varhila muistuttaa.

Poliittinen paine ajaa eurooppalaisia ostajia toimimaan markkinoilla aggressiivisemmin. Mutta lupaviranomaisiin paine ei saisi vaikuttaa.

– Lupaviranomaiseen poliittinen paine ei saisi vaikuttaa siihen, että tehdään jotain hutiloiden, Varhila varoittaa.

Modernan rokotteen myyntilupaa Euroopan lupaviranomainen käsittelee ensi viikolla. Sitä EU on kuitenkin suunnitellut hankkivansa vähiten. Paljon varauksia EU on tehnyt AstraZenecan rokotteeseen, jonka myyntilupa ei kuitenkaan ole tulossa lähiviikkoina.

Varauksia on hajotettu eri valmistajille, jotta rokotteita saadaan joka tapauksessa hankittua. Rokotteiden tarkemmat ominaisuudet, myyntiluvat ja valmistajien kyky tuottaa rokoteainetta selviävät vasta vähitellen.

– EU haluaa olla varma ja varmistua itse dokumenttien perusteella, mikä rokote on turvallinen. Myyntiluvan saa, kun dokumentit on käyty läpi, THL:n Kontio kuvaa lupien hankkimista.

THL:n johtava asiantuntija: Suomessa ei hidastella

Suomeen on saapunut tähän mennessä kaksi lastia rokotteita. Joulun alla saapuivat ensimmäiset 10 000, uuden vuoden alla keskiviikkona ja torstaina tuli yhteensä 40 000 rokotetta.

– Noin 5 000 annosta on annettu, THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio sanoo.

Kontion mukaan kaikkia jo annettuja annoksia ei vielä ole viety rokotusrekisteriin, vaikka rokotteet on jo pistetty.

Suomeen tähän mennessä saapuneilla annoksilla voidaan rokottaa 25 000 henkilöä, sillä jokaiselle varataan myös toinen annos.

Vuodenvaihde on hidastanut rokottamista muutaman päivän.

– En nyt sanoisi, että hidastellaan tarkoituksella, Kontio sanoo.

Henkilökuntaa on pyhinä paljon lomilla ja vapailla. Se on ollut ylimääräinen hidaste. Rokotuksia kannattaa järjestää, jos riittävä määrä ihmisiä saadaan rokotuksiin eikä annoksia oteta turhaan erikoiskylmistä pakastimista. Kun arki alkaa, ongelma poistuu, Kontio lupaa.

Johtava asiantuntija Mia Kontio on suunnittelemassa rokotuksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. EU haluaa olla varma ja varmistua itse dokumenttien perusteella, mikä rokote on turvallinen. Myyntiluvan saa, kun dokumentit on käyty läpi, Kontio kertoo. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Pandemia on jatkunut maaliskuusta, ja jatkuu yhä. Parin päivän viivytys rokotteissa ei ratkaise tilannetta suuntaan tai toiseen.

– Eihän se nyt yhdesta tai kahdesta päivästä ole kiinni. Kyllä niitä sitten saadaan pistettyä kiivasta tahtia, kun rokotteita vaan saadaan maahan lisää.

Lisää on tulossa: vuoden ensimmäisellä viikolla maahan pitäisi saapua 50 000 rokotetta, samoin toisella. Jos rokotteita tulee luvatut määrät, Suomi siirtyy rokottamaan niin, että kaikki annokset pistetään ja rokotetut saavat toisen annoksen myöhemmässä erässä.

Yksittäiset maat näyttävät saaneen rokotteita hankittua suuria määriä ja suojattua väestöään nopeasti. Julkisuuteen on noussut Israelin ja Bahrainin vauhti. Euroopassa Iso-Britannia on kärjessä, mutta se hyväksyi rokotteensa hätälupamenettelyllä.

Esimerkiksi Ranskassa taas rokottaminen on lähtenyt käyntiin varsin hitaasti, tahtia on arvostellut maan lääketieteen akatemia, Le Monde kertoo (siirryt toiseen palveluun). Vasta 138 ihmistä oli saanut rokotteen 30.12. mennessä. Ranska aloitti rokotukset hoivakodeista, mutta siirtyy seuraavaksi rokottamaan yli 50-vuotiaita hoitajia, saadakseen työhön vauhtia.

Eniten hoitoa tarvitsevat vanhukset saavat rokotteita tammikuun lopussa

Ensimmäisinä rokotteita saa Suomessa hoitohenkilökunta, joka on tekemisissä koronapotilaiden kanssa. Teho-osastoilla on noin 4 500 työntekijää. Heidän jälkeensä suojataan muu koronan kanssa tekemisissä oleva terveydenhoidon henkilökunta, heitä on 50 000–80 000.

Rokotusjärjestyksen on suunnitellut THL, ja hallitus on hyväksynyt sen rokotusstrategiassaan (siirryt toiseen palveluun). Hoitohenkilökunta rokotetaan ensin, jotta he voivat auttaa koronaan sairastuneita ilman tartuntariskiä.

Näillä näkymin hoito- ja hoivakotien henkilökunta ja asiakkaat olisivat vuorossa tammikuun lopussa. Heidän jälkeensä vuorossa ovat muut, joiden terveyden ja hengen korona vaarantaisi.

Muun väestön rokotukset alkanevat loppukeväästä.

Lue myös: