1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lotto

Suomalaisten kestosuosikki Lotto täyttää 50 vuotta – katso videolta, kuinka lottotyttö innosti kansaa pelaamaan 1970-luvun alkuhuumassa

Lottovoittaja halusi juhlistaa täysosumaa juustosämpylällä – suomalaisten haaveet ovat elämän pieniä parannuksia.

Vanha kuva Lotto-palloa pitelevästä naisesta.
50 vuotta täyttävä Lotto on yhä Veikkauksen suosituin peli. Veikkauksen onnenpelien liiketoimintajohtaja Anu Kytö sanoo, että Lottoon liittyy Suomessa vahvoja perinteitä. Toimittajana Nina Svahn.

Ensimmäinen lottoarvonta suoritettiin Suomessa tasan viisikymmentä vuotta sitten, sunnuntai-iltana 3. tammikuuta 1971.

Tuolloin lähetystä jännitti televisioiden äärellä peräti miljoona katsojaa ja arvontaa oli mahdollista seurata myös radiosta.

Selvää oli, että jo ensimmäisestä arvotusta numerosta lähtien pallot tuntuivat pomppivan suoraan suomalaisten sydämiin.

Ensimmäisen lottoarvonnan harjoitukset vuonna 1971. Kuva: Veikkauksen arkisto

Veikkauksen onnenpelien liiketoimintajohtaja Anu Kytö arvelee, etteivät suomalaiset miellä Lottoa ainoastaan rahapeliksi.

– Se on tilaisuus unelmoida, vaikka riviä ei ole edes täytetty tai kuponkia jätetty, Kytö sanoo.

Loton aloitusvuonna numeroita oli kaikkiaan 40 ja niistä arvottiin kuusi varsinaista ja kolme lisänumeroa. Jo ensimmäisellä kierroksella löytyi täysiosuma, kun ylivieskalainen myyjätär Sanni Mielonen sai 343 825 markan voiton.

Tavaratalon kemikalio-osastolla työskennellyt Mielonen oli ollut kiinnostunut kokeilemaan uutuuspeliä, sillä samalla osastolla toimi myös veikkausasiamiespiste. Kokeilu kannatti!

Suomen ensimmäisen lottomiljonääri Hilkka Pylkön voittopotti vuonna 1973 oli reilut miljoona markkaa. Kuva: Veikkauksen arkisto

Ensimmäisen lottomiljonäärinsä Suomi sai vuonna 1973, kun nivalalainen Hilkka Pylkkö voitti reilut miljoona markkaa.

Viisikymppinen Lotto on pitänyt pintansa vuosien varrella, sillä se on yhä Veikkauksen suosituin peli. Lottoamiseen liittyy monessa perheessä vahvoja perinteitä, jopa riippumatta siitä, onko edes lotottu, liiketoimintajohtaja Anu Kytö sanoo.

– On onnennumeroita, jotka ovat periytyneet isoäidiltä äidille ja sitten tyttärille ja pojille. Tai on tietty paikka, missä kuponki käydään täyttämässä, tietty kellonaika tai tietty päivä. Meillä on myös viime hetken pelaajia, jotka uskovat parempiin mahdollisuuksiinsa voittaa, jos rivin täyttää ihan viimeisenä [ennen arvontaa].

Lottokupongit tarkastettiin aluksi käsin. Kuva: Veikkauksen arkisto

Suomalaisia opetti lottoamaan lottotyttö, joka aloitti työnsä jo ensimmäistä arvontaa edeltävänä vuonna. Ensimmäinen lottotyttö Hilkka Kotamäki kiersi ympäri Suomea opastamassa, kuinka kuponki täytetään oikein.

Lottotytön tunnistivat kaikki: muhkea vaalea peruukki, keltainen minimekko - ja tietysti Lotto-vyö.

Vuosina 1970–1975 lottotyttönä työskennellyt Kotamäki on kertonut jopa täyttäneensä kuponkeja kynä sauhuten, koska niin moni halusi juuri onnettaren täyttämän lottorivin.

Suomen ensimmäinen lottotyttö Hilkka Kotamäki vuonna 1970. Kuva: Veikkauksen arkisto

Viisikymppistä Lottoa on vuosien varrella pyritty uudistamaan niin, että se olisi oman aikansa näköinen. Nykyään lottotyttöjen sijaan arvontalähetyksessä työskentelee juontajina niin miehiä kuin naisiakin.

– Mutta hyvin varovaisesti teemme muutoksia Lottoon. Siitä tulee heti palautetta, että Loton pitää olla sellainen, kuin Lotto on aina ollut. Esimerkiksi lottokoneen mekaniikan pitää olla sellainen, kuin se on aina ollut, Anu Kytö sanoo.

Mekaaninen lottokone on tarkoin varjeltu ja Poliisihallituksen tarkastama ja valvoma. Arvonnan virallisista valvojista ainakin Aulis Gerlanderin nimi on jäänyt monille mieleen.

Tältä näytti lottostudio vuonna 1999. Oikeassa laidassa vuosien varrella monien mieleen jäänyt virallinen valvoja Aulis Gerlander. Kuva: Veikkauksen arkisto

Loton pelaamisen huippuvuosi oli 2011, jolloin kuponkeja myytiin yli puolella miljardilla eurolla. Peruskierros houkutteli noin 900 000 pelaajaa ja kun luvassa oli jättipotti, liki kaksi miljoonaa pelaajaa tavoitteli päävoittoa.

Nykyisin lottoajia on viikoittain noin 800 000, mutta jättipotit saavat liikkeelle jopa 1,2 miljoonaa suomalaista.

Noin 40 prosenttia pelaajista lottoaa digitaalisten kanavien kautta, mutta valtavaa digiloikkaa Lotto ei liiketoimintajohtaja Anu Kydön mukaan ole kokenut.

– Luulisin, että juuri perinteeseen liittyen Loton pelipaikka on aika traditionaalinen. Moni myös yhä kirjaa voittorivin sanomalehden kulmaan, vaikka tarkastaisi kupongin myöhemmin netissä.

Lottoarvonta vuonna 1981. Kuva: Veikkauksen arkisto

Lotto on elämänvaihepeli. Liiketoimintajohtaja Kytö kertoo, että lottoaminen kiinnostaa yli kolmekymppisiä, mutta erityisesti 40–65 vuotiaita. Tosin monesti perhe jättää yhteisen kupongin.

Ja monessa perheessä voittorahoista myös ehditään kinata jo ennakkoon:

– Mitä meidän perhe ostaisi, jos voitto tulisi? Ja sitten on tilanteita, kun riidan tuoksinassa on todettu, että ei me muuten olla edes lotottu tällä viikolla!

Kun voitto lopulta napsahtaa kohdalle, tulee suomalainen vaatimattomuus myös herkästi esiin.

– Haaveet ovat sellaisia elämän pieniä parannuksia: uudet uudet renkaat autoon tai vähän keittiöremonttia, Kytö lisää.

Veikkauksella on tapana tarjota täysosumaa lunastamaan saapuvalle kahvit, kuohuvaa ja tämän itsensä valitsema tarjoilu.

– Ehkä suomalaista vaatimattomuutta kuvastaa se, että eräs voittaja halusi juustosämpylän ja siihen paprikaa mielellään päälle.

Millaisia muistoja sinulla on Lotosta? Voit keskustella aiheesta 4.1. kello 23:een asti.

Lottokuponki vuodelta 1987. Kuva: Veikkauksen arkisto