1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Britannian vakavaa virusmuotoa on löytynyt Suomesta lisää – Marin väläytti pääministerin haastattelutunnilla tiukempia rajoituksia

Hallitus on keskustellut uusien rajoitusten mahdollisuudesta. Oikeuskansleri pitää jopa valmiuslakia mahdollisena, jos muut keinot ensin käydään läpi.

politiikka
Laboratotiotekniikan opiskelija Sanni Ouni tutkii koronanäytteitä Fimlabin laboratoriossa Tampereella.
Tähän mennessä uusia todettuja tapauksia on Ylen tietojen mukaan kymmenisen kappaletta.Antti Eintola / Yle

Britanniasta levinnyttä vakavaa koronavirusmuunnosta on Ylen tietojen mukaan löytynyt Suomesta lisää. Tapausten määrä ei ole huomattavan suuri: uusia todettuja tapauksia on noin kymmenen. Yle ei ole saanut viranomaisilta vahvistusta tiedolle.

Aiemmin Suomessa on todettu kaksi Britanniasta tullutta ja yksi Etelä-Afrikasta tullut muunnos.

Jos virus alkaa levitä EU-maissa, maat voivat jälleen joutua tiukentamaan koronarajoituksiaan. Sama voi olla edessä myös Suomessa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että hallitus on jo keskustellut viruksen uudesta muodosta ja siitä, miten sen leviäminen estetään.

– Meidän pitää katsoa oma strategiamme uuden uhkaavan vaaran osalta, Marin sanoi.

Hallitus on käynyt vasta alustavaa keskustelua, miten virusta torjutaan. Asiasta on keskusteltu joulun aikaan kahteen otteeseen. Osa ministereistä on lomalla.

Nykyiset rajoitukset on tehty sen perusteella, mitä nykymuotoisen viruksen leviämisestä tiedetään. Esimerkiksi perusopetus on syksyllä yritetty pitää lähiopetuksena, koska tartunnat eivät ole laajasti levinneet kouluissa.

Uusi virusmuoto voi toimia toisin.

– Näyttäisi siltä, että se tarttuu eri ikäryhmiin herkemmin ja tasaisemmin kuin virus, johon olemme tottuneet. On esimerkiksi viitteitä, että lapset ja nuoret sairastuisivat herkemmin ja levittäisivät virusta, Marin sanoi.

Toistaiseksi tieto uudesta muunnoksesta on epävarmaa. Hallitus odottaa tarkempaa tietoa.

– Se vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten koulut ja päivähoito muodostuvat riskitekijöiksi, Marin sanoi.

Marinin mukaan nyt on pohdittava, tarvitaanko nykyistä voimakkaampia rajoituksia, ja selvitettävä oikeudelliset mahdollisuudet niiden käyttöönottoon.

Marinin mukaan Suomen tulisi painaa tauti hyvin alas, ja sen jälkeen aukotonta pysäyttää tartunnat rajoille. Näin koulut saisi pidettyä loppukeväästä auki, pääministeri arvioi.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Jos tilanne heikkenee, valmiuslain käyttö on mahdollista

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pitää hyvänä, että hallitus selvittää taudin tukahduttamista.

Hallituksen ajatuksena on, että jonkin aikaa käytettäisiin tiukkoja rajoituksia, ja samalla rokotuksilla estettäisiin tautia leviämästä uudelleen.

Työkaluina hallitus voisi käyttää uusittua tartuntatautilakia, joka on vielä eduskunnan säädettävänä. Uudella tartuntatautilailla voitaisiin sulkea myös yksityisiä tiloja, esimerkiksi kuntosaleja.

Tuomas Pöysti hämärtyvässä illassa Senaatintorilla. Tuomas on pukeutunut tummansiniseen pukuun. Vaaleansinisen kauluspaudan parina on punainanen kravatti ja rintataskusta pilkistää punaisilla ympyröillä koristeltu valkonen liina. Kasvomaski on käytössä.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo, arvioi, että valmiuslakia voitaisiin käyttää viimesijaisena keinona, jos muuntunut virus ei muuten taltu. Retu Liikanen / Yle

Samoin rajat pitäisi saada koronaturvallisiksi joko nykylailla tai uudella lainsäädännöllä. Oikeuskanslerin mukaan myös oppilaitoksia jouduttaisiin ainakin osin sulkemaan.

Jos tilanne virusmuunnoksen takia heikkenee, oikeuskansleri pitää valmiuslain käyttöä mahdollisena – kunhan ensin käytetään muut keinot.

Rajoitusten jojo-tilanne tulee kalliiksi

Oikeuskansleri arvioi, että valtiosääntöoikeudellisesti tukahduttamispyrkimys ja sen vaatimat rajoitukset voisivat olla mahdollisia.

– Tämä nykytila, jossa tartuntojen taso on liian korkea ja ollaan jatkuvassa jojotilanteessa rajoitusten kanssa, on hankala ja tulee yhteiskunnallisilta kustannuksiltaan korkeaksi, Pöysti sanoo.

Pöystin mielestä kyse on perusoikeuksien toteutumisesta tasapainoisesti: ihmisillä pitää olla oikeus elämään ja terveyteen, mutta kyse on myös taloudesta.

Kolmas koronajarrutus?

Suomi on jarruttanut koronaepidemiaa kahdesti. Ensin jarrua painettiin keväällä. Silloin valmiuslailla eristettiin Uusimaa muusta Suomesta ja esimerkiksi suljettiin koulut. Syksyllä jarrua ovat painaneet alueiden viranomaiset, jotka ovat kiihtymis- ja leviämisalueilla esimerkiksi sulkeneet julkisia tiloja ja rajoittaneet kokoontumisia.

Jos viruksen leviäminen muuntumisen takia kiihtyy, nykytoimet eivät riitä.

Hallitus joutuu painimaan myös poliittisen realismin kanssa. Ministerit ovat koko koronan ajan tasapainoilleet epidemian torjunnan ja oikeudellisten ja taloudellisten reunaehtojen välillä.

Esimerkiksi matkustusrajoituksia on veivattu moneen kertaan, mutta pitävää testaus- ja karanteenimallia rajalle ei ole saatu kirjoitettua laiksi.

Tartuntatautilain muutos on jälleen eduskunnan käsittelyssä – se on kerran palannut bumerangina valmisteluun.

Osa ehdotetuista malleista on ollut Suomelle perusoikeuksien takia mahdottomia, osa taas hallitukselle poliittisesti mahdottomia.

Tutkijatohtori Tuomas Aivelo: Onko omaehtoisia karanteeneja noudatettu?

Britanniasta tullut virusmuunnos tuskin jää koronan ainoaksi muutokseksi, sillä virukset muuttuvat jatkuvasti.

Euroopan maat ovat keskeyttäneet lentoja Britanniasta, jotta tauti ei leviäisi. Viruksen siirtyminen rajojen yli ja edelleen esimerkiksi Suomessa kuitenkin kertoo, että tehokkaasti leviävää muunnosta näyttää olevan vaikea pysäyttää.

Tutkijatohtori, evoluutiobiologi Tuomas Aivelo ei ole vielä vakuuttunut, tarttuuko virus tehokkaammin lapsiin ja nuoriin.

– Britanniasta tulee jatkuvasti lisää tietoa siitä, että uusi muunnos tosiaan leviää tehokkaammin. Se ei välttämättä tarkoita, että se leviäisi paremmin lapsiin. Nyt näyttää siltä, että se on levinnyt lapsiin, koska koulut ovat oikeastaan ainoa paikka, joka siellä on auki ja lapsilla on paljon kontakteja, Aivelo sanoo.

Virus pystytään periaatteessa pysäyttämään rajalle.

– Rajavalvonnasta ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, jos virus kiertää jo Suomessa.

Suomi ei ole juurikaan käyttänyt pakkokaranteeneja, joiden käytöstä peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) muistutti syksyllä. Ne työllistävät rajalla paljon testaushenkilöstöä ja ovat raskas viranomaistoimi.

Jos koronastrategiaa muutetaan, muutos tarkoittaisi Aivelon mielestä kahta asiaa. Ne ovat samat kuin pääministerin reseptissä.

– Rajoilla pitäisi olla tiukempi, ja viruksen leviäminen pitäisi saada tukahdutettua Suomessa.

Jos ulkomailta tulleet tartunnat siirtyvät Suomessa eteenpäin, jokin strategiassa on mennyt pieleen.

– Ihmisiä ei voi kieltää matkustamasta, mutta onko esimerkiksi omaehtoisia karanteeneja noudatettu? Tämä muutos olisi pitänyt mielestäni tehdä Suomessa jo aiemmin, Aivelo sanoo.

Aiheesta voi keskustella 4.1. kello 23:een asti.

Lue myös:

Marin toivoisi ripeämpää rokotustahtia, mutta ei katso Suomen epäonnistuneen: "Tämä on maraton eikä pikamatka"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Marin toivoo ripeämpää rokotustahtia, Norja päätti uusista koronarajoituksista, Suomessa joka neljäs aikoo matkalle heti koronan salliessa

Asiantuntija Ylen erikoislähetyksessä: Viruksen muuntumisnopeus yllätti – THL: Uusi virusmuoto ei leviä Suomessa ainakaan toistaiseksi (siirryt toiseen palveluun)

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Lue seuraavaksi