1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maanjäristykset

Viikonlopun maanjäristys oli poikkeuksellisen suuri Suomen oloissa – maa on järissyt Kaakkois-Suomessa 1700-luvulta lähtien, eikä syytä tiedetä vieläkään

Maanjäristykset ovat tyypillisiä Kaakkois-Suomen rapakivialueella.

Maa jytisi Kouvolan Korialla varhain sunnuntaiaamuna. Kuva: Kari Saastamoinen/ Yle

Kouvolassa voi olla vielä hyvinkin mahdollista havaita uusia maanjäristyksiä. Odotettavissa ei ole kuitenkaan suuria järistyksiä, arvioi seismologi Tuija Luhta Helsingin yliopiston Seismologian instituutista.

– Se olisi äärimmäisen harvinainen tapaus ja oikeastaan aika odottamaton, Tuija Luhta sanoo.

Kouvolan Korialla havaittiin varhain sunnuntaiaamuna noin kymmenen maanjäristyksen sarja. Suurin niistä oli voimakkuudeltaan kaksi magnitudia.

– Se on suomalaisittain kohtuullisen suuri järistys. Sellaisia on ehkä muutama vuodessa, seismologi Tuija Luhta arvioi.

Alustavien tietojen mukaan Korialla oli lisäksi useita 1,3–1,4 magnitudin maanjäristyksiä ja paljon niitä pienempiä järistyksiä.

Lue lisää: Maa järisi useita kertoja Kouvolassa aamuyöllä – hätäkeskukseen tuli ilmoituksia tärinöistä ja paukahduksista

Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Pitkä historia

Maanjäristyksillä on pitkä historia Kaakkois-Suomessa. Ensimmäisiä mainintoja maanjäristyksistä Kaakkois-Suomen rapakivialueella on jo 1700-luvulta. Järistyksiä on dokumentoitu myös 1800–1900-lukujen vaihteesta.

Maanjäristyksiä saatiin mitattua ensimmäisen kerran Kouvolan naapurikunnassa Lapinjärvellä 1950-luvulla. Vuosina 2003–2004 maanjäristysparvi havaittiin Anjalankoskella, nykyisen Kouvolan alueella. Vuonna 2011 maanjäristykset alkoivat Kouvolan Kuusaanlammella, joka sijaitsee viikonlopun järistysalueelta Korialta hieman pohjoiseen.

Koko Kaakkois-Suomen rapakivialue on maanjäristyksille otollinen. Tutkijoille on kuitenkin vielä epäselvää, mistä syystä.

– Yleensä maanjäristykset tapahtuvat vähän syvemmällä. Se, että ne ovat rapakivialueella niin lähellä pintaa, on aika harvinaista, Tuija Luhta sanoo.

Luhdan mukaan Suomessa tapahtuvat maanjäristykset ovat kuitenkin sen verran pieniä, ettei niistä yleensä koidu vaurioita rakennuksille tai näkyviä jälkiä maan pinnalle.

Hätäkeskus sai useita ilmoituksia Korialta asuntojen tärisemisestä ja paukahduksen äänistä. Kuva: Kari Saastamoinen/ Yle

Järistyksiä ei voi ennustaa

Hätäkeskukseen tuli sunnuntaina aamuviiden jälkeen useita ilmoituksia Korian asuinalueelta asuntojen tärisemisestä ja paukahduksen äänistä.

– Kaikkein suurin järistys (2 magnitudia) on sellainen, että se on taatusti kuulunut ja tärissyt. Kun järistys on niin lähellä pintaa, siitä tulee tosi kova ääni, seismologi Tuija Luhta sanoo.

Suomi kuuluu matalan maanjäristysriskin alueeseen. Luhdan mukaan Suomessa ei oleteta tapahtuvan kovin suuria järistyksiä lähitulevaisuudessakaan.

Tutkijoiden ongelmana on se, ettei maanjäristyksiä pystytä ennustamaan.

– Maailmalla maanjäristykset ovat hyvin tuhoisiakin ja mielellään niitä haluttaisiin ennustaa, mutta siihen ei valitettavasti pystytä, Tuija Luhta sanoo.

Tutkimukset käynnissä

Kouvolassa alettiin viime kesänä tutkia maanjäristyksiä. Tutkijat asensivat maastoon 50 mittauslaitetta. Laitteita oli myös asentamassa seismologi Tuija Luhta. Hänen mukaansa laitteiden alustavia tuloksia on odotettavissa alkukeväästä.

Ensimmäiseksi tutkijat pyrkivät löytämään ja paikantamaan kaikki alueella tapahtuneet maanjäristykset.

– Sillä perusteella voidaan päätellä, missä siellä on vanhoja siirroslinjoja, jotka nyt nitisevät ja natisevat ja missä todennäköisesti tapahtuu isompiakin järistyksiä.

Tämän jälkeen tutkijat paikantavat, menevätkö isommat järistystapaukset jo tunnetuilla linjoilla vai onko maaperässä siirroksia, joita ei vielä tunneta. Tutkijoiden tavoitteena on rakentaa malli siitä, millainen nopeuskenttä Kouvolan alueen kallioperässä on ja sillä perusteella arvioida, minkälainen kallioperän rakenne on.

Lue lisää: Järinä tuntui Kouvolan asunnoissa asti – Suomessa on vuosittain jopa sata maanjäristystä

Tekstiin täsmennetty tieto Suomen maanjäristysriskistä 5.1. kello 9:06. Voit keskustella aiheesta 5.1.2021 kello 23 saakka.