1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vastaanottokeskukset

Uusien turvapaikanhakijoiden määrä oli viime vuonna ennätysalhainen – maahanmuuttovirasto vähentää satoja vastaanottopaikkoja pääkaupunkiseudulta

Espoon Nihtisillan yksikkö lopetetaan kokonaan.

vastaanottokeskukset
Nihtisillan vastaanottokeskus Espoossa.
Espoon Nihtisillan vastaanottokeskus lakkautetaan kesäkuun loppuun mennessä.Henrietta Hassinen / Yle

Maahanmuuttovirasto Migri vähentää satoja turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja pääkaupunkiseudulta.

Maahanmuuttovirasto irtisanoo Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksen sopimuksen ja supistaa Vantaalla Robert Huberin tien vastaanottokeskuksen paikkamäärää. Pääkaupunkiseudulta vähennetään yhteensä 525 turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkaa.

Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksessa on ollut 450 paikkaa. Toiminta lakkaa kesäkuun loppuun mennessä.

Vantaalla Robert Huberin tien vastaanottokeskuksessa paikkamäärä supistuu 75:llä. Uusi paikkamäärä on huhtikuun alusta 375.

Maahanmuuttovirasto pyrkii pitämään vastaanottokeskusten paikkamäärän ennakoimaansa tarvetta vastaavana. Vapaita paikkoja on tällä hetkellä käytettävissä noin 1 500. Migri varautuu siihen, että vapaina olisi aina noin 25 prosenttia paikoista uusien tulijoiden varalta.

Koko maassa on tällä hetkellä 24 aikuisten ja perheiden vastaanottokeskusta, joista kahdeksan yksikköä ottaa vastaan myös ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Säilöönottoyksiköt ovat Lappeenrannassa ja Helsingissä.

Paikkojen tarve vähentynyt – viime vuonna noin 30 % vähemmän hakijoita koko Euroopassa kuin 2019

Vuonna 2020 Suomessa suljettiin yhteensä kymmenen vastaanottokeskusta ja muutamasta yksiköstä vähennettiin paikkoja. Myös pääkaupunkiseudun tilanne oli harkinnassa.

– Pääkaupunkiseudun osalta asiaa harkittiin jo viime kesänä, mutta silloin oli epävarmuutta, saadaanko rahoitusta Helsingin päättyvälle toiminnalle, joten päätöstä ei vielä tehty. Siihen ei ollut varaa, että liian monta yksikköä lähtee yhtä aikaa pois, sanoo tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta.

Helsingin kaupunki lopettaa oman vastaanottotoimintansa lokakuussa 2021.

– Nyt Helsingin vastaanottokeskuksen toimintaa ja yksityismajoitettujen palvelupisteen toimintaa jatketaan valtion toimintana, sillä rahoitus on varmistunut tämän vuoden budjetissa, Lehto sanoo.

Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita tulee Lehdon mukaan vähän. Hän arvioi, että ensimmäisen puolen vuoden aikana uusia hakijoita on noin 500, mutta määrä kasvaa jälleen, kun koronarajoitukset vähenevät ja poistuvat.

Uusien turvapaikanhakijoiden määrä oli viime vuonna ennätysalhainen. Vuonna 2020 Migrille jätettiin 1 233 ensimmäistä turvapaikkahakemusta. Näistä 131 oli Välimeren alueelta siirrettyjä erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja yksihuoltajia. Uudelleen Suomesta turvapaikkaa hakevia oli lähes 2 000, Lehto sanoo.

Hakijoiden määrä on vähentynyt myös muissa Euroopan maissa. Joulukuun puoliväliin mennessä EU-maihin, Norjaan, Sveitsiin, Iso-Britanniaan ja Liechtensteiniin haki yhteensä noin 414 000, mikä on noin 30 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna 2019.

– Hakijoista noin puolet on siirtynyt EU-maasta toiseen ja hakee siellä uudelleen. Esimerkiksi hakija on kielteisen päätöksen saatuaan siirtynyt Saksasta Ranskaan tai muualle, Lehto sanoo.

Uusintahakemukset työllistävät useita viranomaisia

Suomessa ei ole rajoitettu turvapaikkahakemusten määrää, joten osa hakee paikkaa Suomesta kolmannen, neljännen tai jopa kymmenennen kerran. Uudelleen käsittely työllistää poliisia, rajavalvontaa, oikeuslaitosta ja maahanmuuttovirastoa.

Viime vuoden hakemuksista noin kaksi kolmasosaa oli uusintahakemuksia. Vastaanottojärjestelmässä kirjoilla olevista noin 45 prosenttia on uusintahakijoita.

Lehdon mukaan Ruotsi on rajannut, ettei saman hakijan uusia hakemuksia oteta pääsääntöisesti käsittelyyn neljän vuoden karenssiajan kuluessa.

– Suomessa rajoitusta ei ole, mutta hakemus käsitellään nopeammin tai jätetään tutkimatta, mikäli hakemusperusteet ovat täysin samat kuin ensimmäisellä kerralla. Viime vuonna näitä tutkimatta jättämispäätöksiä oli noin 27 prosenttia kaikista turvapaikkapäätöksistä, Lehto toteaa.

Suomen vastaanottojärjestelmässä on nyt kirjoilla noin 6 300 turvapaikanhakijaa. Heistä noin 2 800 hakee paikkaa uudelleen. Erilaisissa vastaanottokeskukisssa asuu noin 3 300 turvapaikanhakijaa, loput yksityisissä majoituspaikoissa.

Kielteisen oleskelupäätöksen saaneista lähes kaikki valittaa hallinto-oikeuteen. Lehdon tiedon mukaan Suomen hallinto-oikeuksissa on käsiteltävänä noin 1 900 tapausta ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa noin 600.

Viime vuonna noin 360 hakijaa katosi, edellisenä vuonna noin 700. Kadonneilla tarkoitetaan joko Suomesta ilmoittamatta pois lähteneitä tai viranomaisilta tietämättömissä Suomessa olevia.

– Vuoden 2014 jälkeen tällaisia tapauksia on yhteensä 8 500. Osa on löytynyt, osa ei, Lehto sanoo.

Lehdon mukaan Dublin-menettely eli ohjeistus palauttaa hakija siihen maahan, jossa hän on ensimmäisenä hakenut turvapaikkaa, ei päde.

– Vain noin puolesta havaituista tulee käsittelypyyntö koko EU-alueella ja vain noin 10–15 prosenttia palautetaan, Lehto sanoo.

Suomessa palautettuja hakijoita ei pääsääntöisesti pistetä säilöön, joten osa tekee pian uuden matkan toiseen EU-maahan.

Lue myös:

Vastaanottokeskuksen sulkemisen kerrannaisvaikutukset ovat laajat – Monikulttuurityön ammattilainen: Valtava takaisku

Maahanmuuttoviraston tuore ylijohtaja povaa koronan jälkeen reipasta kasvua turvapaikanhakijoiden määrään: "Välimeren alueella on painetta tulla Eurooppaan"

Kiistanalaiset jalkapannat tulisivat kalliiksi ja valvottavat voisivat häipyä irrottamalla pannan – Yle sai sisäministeriön selvityksen

Vastaanottokeskusten lähtö jättää aukon Itä-Suomeen: Lieksasta lähtee työpaikkoja, Siilinjärvellä mietitään Tarinan kohtaloa

Maahanmuuttovirasto sulkee 7 vastaanottokeskusta – turvapaikanhakija Omar Abdulle tutusta keskuksesta poismuuttaminen tuntuu vaikealta

Lue seuraavaksi