1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Lue 15 kysymystä ja vastausta rokotuksista: Miksi rokottaminen etenee Suomessa hitaammin kuin Britanniassa? Voinko ostaa rokotteen?

Koko kansan rokottaminen voi kestää ensi talveen.

rokotteet
Sote-henkilöstölle annettiin koronavirusrokotteita Helsingissä 4. tammikuuta 2021.
Sote-alan työntekijälle annettiin koronavirusrokotteita Helsingissä maanantaina 4. tammikuuta. Suomeen tulee tammikuussa 50 000 rokotetta viikossa.Silja Viitala / Yle

Rokotteita näyttää tulevan Suomeen huomattavasti hitaammin kuin oli alun perin toivottu.

Suomeen on tähän mennessä saatu 50 000 rokotetta ja tammikuun ajan niitä saadaan samanlainen erä viikoittain.

Rokotettavia on Suomessa 4,5 miljoonaa, kun lasketaan yli 16-vuotiaat.

Nyt näyttää siltä, että kaikkien halukkaiden rokottaminen kestää vuoden loppupuolelle.

Suomessa on rokotettu tähän mennessä noin 7 000 ihmistä. Ensimmäiset rokote-erät on lähetetty viiteen yliopistosairaalaan. Kesään mennessä Suomeen odotetaan 5–7 miljoonaa annosta.

Se riittää vasta puolelle kansasta, koska Pfizer-BionTechin, Modernan ja AstraZenecan rokotteita tarvitaan kaksi annosta.

Suomi hankkii rokotteensa yhdessä EU:n kanssa. Rokotteiden valmistaja Pfizer-BionTech ei ole kuitenkaan pystynyt toimittamaan alun perin luvattua määrää. Rokotteet toimitetaan EU-maihin suhteutettuna kunkin maan väestömäärään.

Rokotustahtiin vaikuttaa nyt se, miten nopeasti rokotteita saadaan. Euroopan lääkevirasto käsittelee Moderna-rokotteen lupaa loppiaisena. Se lisäksi odotetaan, milloin AstraZenecan rokote saa myyntiluvan.

Lue 15 kysymystä ja vastausta rokotuksista: Miksi rokottaminen etenee Suomessa hitaammin kuin Britanniassa? Voinko ostaa rokotteen?

Esitimme asiantuntijoille 15 kysymystä rokotteista. Kysymyksiin ovat vastanneet Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotteista vastaava ylilääkäri Hanna Nohynek. Tietoa on kerätty myös THL:n sivuilta.

1. Kuinka kauan menee, että kaikki suomalaiset on rokotettu?

Näillä näkymin vuoden loppupuolelle saakka. Aikataulu riippuu täysin siitä, millä vauhdilla rokotteita saadaan Suomeen. Tähän taas vaikuttaa, milloin uudet rokotteet saavat myyntilupia ja kuinka nopeasti tuotanto pystyy vastaamaan maiden tarpeisiin.

2. Milloin aloitetaan alle 70-vuotiaiden rokotukset?

Tavallisten kansalaisten rokotukset päästään näillä näkymin aloittamaan kesän korvalla.

3. Ovatko koronarokotukset pakollisia?

Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista. Koronavirusrokote antaa kuitenkin suojaa SARS-CoV2 -viruksen aiheuttamaa tautia vastaan. Kahden annoksen rokotussarja suojaa taudilta erityisen hyvin.

4. Millaisia sivuvaikutuksia rokotuksilla on?

Allergisia reaktiota on tähän mennessä ilmennyt noin joka 10 000:lla rokotteen saaneella. Rokotuksen jälkeen voi ilmetä myös paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta.

Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuume, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset. Oireet ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen. Ne alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta.

Oireet menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, kuten ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla.

Lievät oireet eivät estä jatkorokotuksia.

Sairaanhoitaja Andrea Nummi saa koronarokotteen ensimmäisten joukossa sunnuntaina 27.12.
Sairaanhoitaja Andrea Nummi sai rokotuksen.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

5. Onko rokotetta mahdollisuus ostaa jostakin?

Koronavirusrokotteet ovat maksuttomia kaikille Suomessa asuville. Suomessa ei ole rokotuksille kaupallisia markkinoita.

Rokotejonossa ei voi siis etuilla, eikä rokotteita voi ostaa mistään. Jokainen saa rokotteensa sen mukaan, mikä on hänen paikkansa rokotejärjestyksessä. Jonossa ei voi käyttää kyynerpäitä, vaikka olisi rikas liikemies, presidentti tai pääministeri.

6. Voinko mennä ulkomaille rokotettavaksi, jos se ei Suomessa onnistu?

Vielä on epäselvää, miten ulkomaalaisten rokotuksiin suhtaudutaan eri maissa. Toistaiseksi koronarokotteita ei ole saatavilla reseptivalmisteena vapailta markkinoilta, mutta ajan kanssa tämäkin varmasti muuttuu.

7. Mitä ovat sairaudet, joiden takia rokotuksiin pääsee aiemmin?

Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, akuutti syöpähoito, vaikea krooninen keuhkosairaus, sepelvaltimotauti ja kirroottinen maksasairaus.

Tarkkaa listaa hienosäädetään vielä. Oleellista on, miten perustaudit lisäävät vakavan covid-sairauden riskiä. Tiedot tarkentuvat, kun ollaan lähempänä rokotusajankohtaa.

8. Onko koronarokotteissa eroja?

Oleellisin ero Pfizer-BionTechin ja Modernan rokotteiden välillä on säilyvyys. Modernan rokotetta voi säilyttää 20 miinusasteessa, mikä helpottaa sen jakelua ja antamista. Rokotteiden antama suoja on samanlainen eli äärimmäisen hyvä. Kahden annoksen jälkeen ne antavat 95 prosentin suojan tartuntaa vastaan.

AstraZenecan rokote on erityyppinen kuin Pfizer-BionTechin ja Modernan rokotteet. Ensimmäinen pohjaa kantajavirukseen ja jälkimmäiset ovat mRNA-rokotteita.

AstraZenecan suojateho on vielä kysymysmerkki, koska rokotetutkimuksessa tapahtui annosteluvirhe. 2 700 tutkimukseen osallistuneista henkilöistä sai vain puolitoista annosta kahden annoksen sijaan. 9 000 sai kaksi annosta, mikä toi 62 prosentin suojan. Vähemmän rokotetta saaneiden ryhmässä suojateho oli 90 prosenttia. Tässä ryhmässä ei kuitenkaan ollut yhtään yli 55-vuotiasta.

Koska AstraZenecan rokotteen parhaasta annostuksesta ja iäkkäiden suojauksesta ei ole selvää kuvaa, EU ei ole vielä hyväksynyt yhtiön rokotteelle myyntilupaa. Vaikka teho kuulostaa vaatimattomalta, on se silti parempi kuin kausi-influenssarokotteessa.

Jokaisen maan viranomainen tekee päätökset rokotteen käyttöönotosta itsenäisesti. Ainakin Britanniassa ja Intiassa rokote on jo käytössä.

Kun ottaa huomioon Britannian koronatilanteen, on ymmärrettävää, miksi siellä on annettu AstraZenecan rokotteelle myyntilupa. Turvallisuuden suhteen ei ole isoja huolia ja rokotteen suoja vaikeaa tautimuotoa vastaan on hyvä.

On tietenkin hyvä, että on useita rokotevaihtoehtoja. Tämä helpottaa rokotteiden saantia, kun nyt sen kanssa on ongelmia.

Sote-henkilöstölle annettiin koronavirusrokotteita Helsingissä 4. tammikuuta 2021.
Ensin rokotetaan hoitajia ja sitten on hoivakotien vuoro.Silja Viitala / Yle

9. Jos tietty rokote loppuu, onko mahdollista antaa ensimmäinen annos yhtä rokotetta ja tehosteannos toista?

Periaatteessa kyllä, jos ajatellaan immuunivastetta. Kaikissa rokotteissa on ideana se, että ne käynnistävät elimistön puolustusreaktion koronaviruksen piikkiproteiinia kohtaan. Käytännössä näin ei kuitenkaan tehdä, koska eri rokotteiden sekoittamista pitäisi tutkia asianmukaisesti lääketieteellisessä tutkimuksessa.

Eri rokotteiden annosten sekoittamista ei siis suositella, vaan aina pitää toimia tutkitun tiedon pohjalta.

10. Miten kauan rokotuksen antama suoja kestää?

Koronarokotteiden tarjoaman immuniteetin kestoa ei vielä tiedetä, sillä kehitteillä olevat rokotteet eivät ole vielä olleet pitkäaikaisessa käytössä.

11. Miksi Israel ja Britannia ovat rokottaneet kovalla tahdilla, mutta Suomessa on rokotettu vasta muutamia tuhansia ihmisiä?

Britannia hyväksyi rokotteensa hätälupamenettelyllä. Noin miljoona brittiä on saanut rokotteen.

Britit eivät jääneet odottamaan Euroopan lääkeviraston (EMA) päätöksiä vaan maa aloitti rokottamisen 8. joulukuuta Pfizer-Biontechin koronarokotteella.

Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan koronarokote hyväksyttiin käyttöön Britanniassa viime viikolla.

Israel teki sopimuksen rokotteesta jo syksyllä. Israel tuottaa lääkeyritys Pfizerille myös lääketieteellistä tietoa, joten maa on saanut erityisaseman.

12. Voiko Suomessa tehdä kuten Britanniassa, ja antaa ensin yhden annoksen ja siirtää toista, jotta rokotteita riittää mahdollisimman monelle?

Tämä on hyvin ymmärrettävää Britannian epidemiatilanteessa ja liittyy Pfizerin rokotteen suojavaikutukseen. Toinen annos pitäisi antaa kolmen viikon päästä ensimmäisestä.

Pfizerin tutkimuksessa ensimmäisen rokoteannoksen saaneiden ja kontrolliryhmän välillä alkoi näkyä eroja taudin ilmaantuvuudessa 12 päivän jälkeen. 21 päivän kohdalla 18 rokottamattomista oli saanut taudin, rokotetuista vain 2.

Rokotteen suojateho on siis kohtalaisen hyvä jo yhdelläkin rokoteannoksella. Britanniassa on ajateltu, että (siirryt toiseen palveluun)toista annosta voi tästä syystä odottaa pidempäänkin.

Suomessa on keskusteltu asiasta, muuta tämänhetkisen tiedon mukaan esimerkiksi 12 viikkoa rokotusten välillä on liikaa. Siksi tähän ei haluta lähteä.

Britannian pääministeri Boris Johnson seuraa kun sairaanhoitaja rokottaa toisen sairaanhoitajan.
Britanniassa on rokotettu jo miljoona ihmistä. Kuvassa vasemmalla pääministeri Boris Johnson. Stefan Rousseau / AFP

Italiassa yhden rokoteannoksen (siirryt toiseen palveluun)saanut lääkäri oli saanut koronaviruksen.

Italialainen lääkäri oli saanut koronaviruksen kuusi päivää rokotuksen jälkeen. Covid-taudin itämisaika on noin viisi päivää. Tämä lääkäri on käytännössä saanut tartunnan ja rokoteen samoihin aikoihin eikä rokotteen suojavaikutusta ole vielä ehtinyt syntyä.

13. Kuinka suuri osa Suomen väestöstä pitää rokottaa, että rajoituksista voidaan luopua? Puhutaan myös laumasuojan saavuttamisesta.

Tarkkaa lukua ei voida antaa.

Tähän vaikuttaa niin monia asia: mitä rokotteita käytetään, kuinka hyvin eri rokotteet vaikuttavat tartuttavuuteen ja vuodenaikojen vaikutus epidemiaan.

Oleellinen asia on pitää tartuttavuusluku R0 alle yhden. Kun luku on alle yhden, sairastunut aiheuttaa vähemmän kuin yhden jatkotartunnan.

Mitä isompi osa väestöstä on rokotettu, sitä helpompaa tämä on. Rokotuskattavuuden voi ajatella olevan riittävä, kun tartuttavuusluku pysyy alle yhden. Silloin epidemia ei leviä.

Laumasuojalla tarkoitetaan tilannetta (siirryt toiseen palveluun), jossa väestössä on niin paljon taudille vastustuskykyisiä ihmisiä, että myös vastustuskyvyttömät välttävät sairastumisen.

Yksilön ei kuitenkaan kannata tuudittautua ajatuksen laumasuojasta ja jättää siksi ottamatta rokotetta. Korona ei ole lähivuosina, jos koskaan häviämässä täysin maailmasta, koska sitä esiintyy eläimissä. Tästä syystä jokaisen ihmisen pitäisi saada suoja sitä vastaan.

Britanniassa tehtyjen mallinnusten perusteella väestöstä pitäisi rokottaa 70 prosenttia.

Paljon riippuu kuitenkin siitä, miten tehokkaita rokotteet ovat eri ikäisillä ja eri riskiryhmissä, kuinka pitkään suojateho kestää sekä suojaako rokote viruksen eritykseltä ja transmissiolta.

14. Jos isovanhempani saavat rokotuksen ja minä en, voimmeko taas tavata vapaasti?

Riskeistä ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Rokotteen saaminen ei poista tarvetta toimia vastuullisesti. Hyvää käsihygieniaa ja hengityssuojaimia ei pidä hylätä, vaikka rokottamisen jälkeen iäkkäiden paine olla eristyksissä muista helpottaa.

Rokotteen 95 prosentin suojateho on hyvä, mutta rokotteen saanut voi edelleen saada Covid-taudin ja hän voi tartuttaa sitä eteenpäin. Esimerkiksi Pfizerin rokotetutkimuksessa yksi 21 000:sta rokotetusta oli saanut vakavan taudin.

15. Britannian koronamuunnosta on löydetty Suomesta tähän mennessä 17 tapausta. Muuttaako tämä tilannetta?

Meillä voi olla Suomessa ihan omiakin koronamuunnoksia. Oli väistämätöntä, että sitä löytyi Suomestakin. Brittimuunnos B117 on yllättävä sen takia, että se on muuntunut paljon verrattuna muihin muunnoksiin.

Jos muunnos on tartuttavampi kuin alkuperäinen, se vaatii tiukempia rajoitustoimia. Britannia on tästä esimerkki. Siellä on suljettu nyt koko yhteiskunta ja pitää pysyä kotona.

Tämä vielä alleviivaa rokotteiden tärkeyttä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Korjaus 6.1. klo 15.02: Modernan rokotetta voi säilyttää 20 miinusasteessa eikä 20 asteessa niin kuin jutussa aiemmin kerrottiin.

Asiasta voi keskustella keskiviikkoon kello 23 asti

Lue lisää:

STM ja THL: Koko kansan rokottaminen voi mennä loppuvuoteen, koronarokotukset ovat kuntien vastuulla

Koronarokotteita tuli Eurooppaan ja Suomeen joulun alla vain murto-osa odotetusta – STM:n Varhila myöntää: Pakko todeta, että vauhti on hidas

Lue seuraavaksi