1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Kirjeenvaihtajalta: Saksassa EU:n rokotehankintoja kutsutaan jo katastrofiksi, mutta onko väitteessä perää?

Saksassa vuosi 2021 on supervaalivuosi, mikä kärjistää rokotekeskustelua, kirjoittaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

koronarokote
Kaksi ihmistä ohittaa kyltin jossa saksankielinen teksti Rokotuskeskus
Berliinin kupeessa Potsdamissa sijaitseva rokotuskeskus aloitti toimintansa tiistaina.Sean Gallup / EPA

BERLIINI Saksa on rokottanut EU-maista eniten koronaa vastaan.

Die Zeitin laskurin (siirryt toiseen palveluun)mukaan Saksassa on annettu yli 300 000 annosta ensimmäisenä hyväksyttyä Biontechin ja Pfizerin koronarokotetta. (Rokotesuojaan tarvitaan kaksi annosta).

Silti Saksassa on revennyt poliittinen riita siitä, ovatko EU:n yhteiset rokoteostokset täysi floppi vai missä piilee rokottamisen pullonkaula. Monien muiden EU-maiden tavoin rokotetahtia pidetään liian hitaana.

Suomen tavoin Saksa saa koronarokotteet lähtökohtaisesti EU:n yhteisostoista. Vertailua tehdään unionin lähimaihin: Syvässä koronakriisissä olevat Britannia ja Israel ovat ottaneet huomattavan kaulan EU-maihin rokottamisripeydessä.

Mikä siis jumittaa EU:n rokotuksia: väärin tehty EU:n yhteinen hankintasopimus, ongelmat rokotusten toimituksissa vai kansallinen kankeus aloittaa rokotukset eri jäsenmaissa?

Yhtä vastausta ei ole.

Saksan laajalevikkinen mutta kärjekäs Bild-lehti pitää (siirryt toiseen palveluun) julistamansa “rokotuskatastrofin” pääsyyllisenä EU:n päätöstä ostaa rokotteet kaikille jäsenmaille yhteishankintana.

Lehden tietojen mukaan vielä kesällä Saksa, Ranska, Italia ja Hollanti valmistelivat kesällä hankintaa maaryhmänä. Pian rokotehankinnat annettiin kuitenkin komission tehtäväksi ja mukaan otettiin kaikki unionin jäsenmaat. Bildin mukaan tämä oli virhe.

Bildin mukaan yhteiseurooppalaisia ostoja ajoivat liittokansleri Angela Merkel ja hänen läheinen poliittinen liittolaisensa, komission saksalainen puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Yhteiseurooppalaiseen linjaan vaikutti hyvin todennäköisesti ilmapiiri traumaattisen kevään jälkeen. Italia oli jätetty aluksi yksin, ja jäsenmaat sulkivat rajojaan yksi toisensa jälkeen. Saksasta tuli EU:n puheenjohtajamaa eikä Merkelin halunnut vahtivuorolleen EU-maiden eritahtista rokotusta.

EU:n rokotehankintoja on arvostellut myös Biontechin toimitusjohtaja ja läpimurtorokotteen kehittäjä Uğur Şahin Der Spiegel -lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) (maksumuurin takana). Hänen mukaansa EU:n ostoprosessi ei ollut kovin ketterä yksittäisiin maihin verrattuna.

Jens Spahn riisuu kasvomaskia
Saksan terveysministeri Jens Spahn riisui kasvomaskia aloittaessaan tiedotustilaisuutta Berliinissä 30. joulukuuta.Christian Marquardt / EPA

Myös hallituksen kakkospuolue, sosiaalidemokraattinen SPD on lähettänyt kristillisdemokraattista CDU:ta edustavalle terveysministeri Jens Spahnille kriittisen kysymyspatteriston rokotusstrategiasta.

EU-komission strategia on ollut varata osto-oikeus useaan eri rokotteeseen. Annoksia on tilattu tähän mennessä kaksi miljardia kuudelta eri valmistajalta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa vain yhdellä on myyntilupa EU:ssa.

Kuilu kysynnän ja tarjonnan välillä on syvä. Mutta kesällä oli mahdoton sanoa, mikä rokotteista pääsee maaliin ensimmäisenä.

Sen sijaan voi kysyä, oliko komissio hereillä, kun Biontechin ja Pfizerin rokote alkoi näyttää voittajaehdokkaalta. Komissiolle tuli marraskuun alussa kiire ostaa rokotetta lisää, kun alustavat tulokset rokotteen tehosta olivat jo julki.

Mahdollisesti väärä ostostrategia on silti vain osa pullonkaulaa.

Tiistaina Suomessa THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudessa todettiin, että nykyinen saatavuusongelma ei ole tilaussopimuksissa vaan tuotannossa.

Biontechin ja Pfizerin rokotetoimituksissa on ollut ongelmia.

LUE LISÄÄ: Koronarokotteita tuli Eurooppaan ja Suomeen joulun alla vain murto-osa odotetusta – STM:n Varhila myöntää: Pakko todeta, että vauhti on hidas

Jo joulukuussa yhtiöt ilmoittivat, etteivät ne pystykään toimittamaan vuonna 2020 luvattua 100 miljoonaa annosta rokotetta vaan vain 50 miljoonaa annosta maailmanlaajuisesti. Tänä vuonna määrä on 1,3 miljardia.

EU:n ja rokotevalmistajan ostosopimusta ei ole kerrottu julkisuuteen tarkkojen toimitusmäärien ja aikataulun osalta. Siksi on vaikea arvioida sitä, mitä on luvattu, kuinka paljon ja missä aikataulussa.

Tuotantolaitoksen rakennuksia, korkea piippu, etualalla pyöräilijä
Pfizerin ja Biontechin koronarokotetta valmistetaan Pfizerin tuotantolaitoksessa Belgian Puursissa. Kuva on otettu 22. joulukuuta.AOP

Tilannetta yritetään korjata etsimällä Euroopasta uusia tuotantolaitoksia hyväksytylle rokotteelle.

EU neuvottelee Bloombergin mukaan (siirryt toiseen palveluun) 300 miljoonasta lisäannoksesta Pfizerin ja Biontechin rokotetta. Saksa on EU-sopimuksen vastaisesti tilannut rokotetta myös itselleen, mutta saanee ne vasta EU-toimitusten jälkeen.

Pullonkauloja on myös eri jäsenmaissa siinä, miten ihmiset saadaan rokotettua. Ranskassa rokottaminen on käynnistynyt käsittämättömän kömpelästi.

LUE LISÄÄ: Rokotusten hidas käynnistyminen hermostuttaa eri puolilla Eurooppaa – Britannia kirii siirtämällä toisen rokotuspiikin antoa

Saksassa pystytettiin alkutalvesta kovalla mediakohinalla isoja rokotuskeskuksia ympäri maata. Mutta rokotusten alkuvaiheessa massarokotuskeskukset ovat kumisseet osin tyhjän panttina.

Rokotuskeskuksen työntekijä kantaa kylmälaukkua keskuksen sisääntuloaulassa
Hampurin messukeskukseen rakennettuun rokotuskeskukseen odotettiin tiistaina ensimmäisiä asiakkaita.Focke Strangmann / EPA

Sen sijaan hoitokotien asukkaat pitäisi saada rokotettua, eikä heitä voida kahta eri rokotuskertaa varten kuljettaa rokotuskeskusjonoihin, vaan keksiä tapa tuoda -70 asteen syväjäädytystä vaativa rokote hoitokoteihin.

Saksassa kierroksia koko keskusteluun tuo se, että vuosi 2021 on Saksassa supervaalivuosi. Edessä ovat useat merkittävät osavaltiovaalit.

Syyskuussa vaalivuosi huipentuu liittopäivävaaleihin, joissa valitaan Saksalle uusi liittokansleri. Angela Merkel on jo ilmoittanut luopuvansa politiikasta.

Koronakriisistä on tullut Saksassa kansleritesti.

Merkelille ei ole näköpiirissä selvää seuraajaa, vaan peli on täysin auki. Sen vuoksi poliittisten johtajien kykyä astua liittokanslerin saappaisiin mitataan koronakriisin joka käänteessä.

EU aloitti rokotukset alle kaksi viikkoa sitten. Rokotukset jatkuvat vähintään loppuvuoteen.

Puhe rokotuskatastrofista jo tässä vaiheessa on politiikkaa ja ennen muuta lähtölaukaus Saksan vaalivuoteen.

Lue seuraavaksi