1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. väkivalta

Vartijat kohtaavat yhä enemmän väkivaltaa työssään – kevään vaalitilaisuuksissa varauduttava myös turvallisuuskysymyksiin

Turva-alalla työskentelevien kokemus on, että ihmiset kantavat mukanaan erilaisia aseita ja niillä myös uhkaillaan.

Väkivalta näkyy eniten muun muassa ravintoloissa, kauppakeskuksissa ja asemilla. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Turvallisuusalan työntekijät kokevat väkivaltaa työssään yhä useammin. Laajemmin tilannetta selvitettiin 2018 (siirryt toiseen palveluun), mutta tuoreempaa valtakunnallista tutkimusta ei ole. Tuolloin noin kolme neljäsosaa kyselytutkimuksen vastaajista oli kokenut loukkaavaa käytöstä, kaksi kolmasosaa väkivallalla uhkaamista. Vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin kohdistuvia väkivaltatapauksia on ollut keskimäärin 2 500 vuodessa.

Tilanne ei ole turvallisuusalan oman kokemuksen mukaan kuitenkaan parantunut reilussa parissa vuodessa. Tätä mieltä ovat ainakin alalla työskentelevä opettaja ja alaan perehtynyt tutkija. Yhteiskunnan nurja puoli näyttäytyy poliisin lisäksi myös vartijoille ja järjestyksenvalvojille.

– Sitä on erittäin paljon, loukkaavaa käytöstä ja uhkailua, mutta myös fyysistä väkivaltaa, sanoo Vaasan yliopiston turvallisuusalan tutkija Jyri Paasonen.

– Viime aikoina alalla työskentelevien kokemus on, että fyysisen vastustuksen lisäksi vastustamisessa käytetään myös teräasetta, astaloa tai muuta lyömäasetta, sanoo turvallisuusalan opettaja Jari Stolt Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymästä, Luksiasta.

Joulukuussa alalle valmistuneet turvallisuusvalvojat Keni Suomalainen ja Eve Weckman vahvistavat nimittelyn ja huutelun, mutta eivät ole omassa työssään kohdanneet toistaiseksi vakavaa väkivaltaa. Weckman on tehnyt turva-alan töitä Salon seudulla vajaan vuoden, Suomalainen Lohjalla neljä kuukautta.

– Vartijan ammatti on aliarvostettu. Toivoisin, että ihmiset kunnioittavat enemmän sitä työtä, eihän vartijoillakaan ole helppoa, Suomalainen sanoo.

Väkivalta näkyy eniten ravintoloissa, kauppakeskuksissa ja asemilla sekä sosiaali- ja terveysalan työpisteissä, esimerkiksi ensiavussa, tutkija Paasonen toteaa. Yksityiset turva-alan yritykset ovat saaneet toimeksiantoja muun muassa sosiaali- ja terveysalan kohteisiin, joissa niiden työntekijöillä on yhä enemmän vartiointitehtäviä.

Paasosen mukaan riski kasvaa, kun ihmiset tulevat yöllä ja viikonloppuisin vahvasti päihtyneenä julkisille paikoille ja aloittavat rähinöinnin.

– Eniten kärhämöintiä ja pahoinpitelyjä tapahtuu ravintoloiden sulkeutumisen aikaan kaupunkien keskustoissa. On mielenkiintoista nähdä poliisin viime vuoden rikostilastot, kun ne julkistetaan, miten korona-aika näkyy tässä mielessä. Kun yöelämä keskustoissa hiljeni, niin ongelmat ovat siirtyneet koteihin, Paasonen pohtii.

Koronavuonna röyhkeitä varkauksia

Turva-ala kärsi korona-ajasta viime vuonna, sillä monet tapahtumat peruttiin ja ravintoloiden aukioloaikoja lyhennettiin tai liikkeitä suljettiin välillä kokonaan rajoitusten vuoksi. Alalla tämä näkyi töiden vähentymisenä ja lomautuksina.

Kaupan alalla rikoksen tekijät olivat Paasosen mukaan entistäkin röyhkeämpiä, varkauksia tehtiin myös päiväsaikaan.

– Myymälöihin tultiin keskellä päivää, tehtiin anastus ja lähdettiin juoksemaan vartijoita pakoon. Ulkopuolella oli auto odottamassa. Toiminta oli suunnitelmallista ja röyhkeää, Paasonen sanoo.

Eniten vartijoita ja järjestyksenvalvojia työllistävät päihdeongelmaiset, joilla usein on myös muita ongelmia, kuten mielenterveysongelmia.

Paasonen ennakoi viime keväänä (siirryt toiseen palveluun), että kotitalouksien osalta omaisuusrikokset vähenevät, kun ihmiset olivat etätöissä ja kotonaan myös vapaa-ajalla. Arvio oli, että myös asuntomurrot ja autoihin kohdistuneet rikokset vähenevät, mutta perheväkivalta sen sijaan kasvaa. Kun ravintolat olivat kiinni, alkoholin käyttö siirtyi koteihin. Uudenmaan liikkumisrajoitukset vaikuttivat huumerikollisuuteen, huumeiden saatavuus heikkeni ja hinnat nousivat.

Poliisin viime vuoden kokonaisrikostilastoja ei ole vielä julkistettu.

Sekä tutkija että turvallisuusalan opettaja uskovat, että turvallisuusalan ammattilaisia tarvitaan myös vaalitilaisuuksien valvonnassa. Kuntavaalikampanjointia Turussa vuonna 2017. Kuva: Nora Engström / Yle

Somessa maalitusta – heijastuvatko uhat vaalityössä?

Sosiaalisen median lisääntynyt käyttö ja sieltä kumpuavat lieveilmiöt näkyvät myös turvallisuusalalla. Somessa maalitetaan poliitikkoja ja julkisuuden henkilöitä. Sosiaalisen median osin kärjistynyt keskustelukulttuuri heijastuu myös yhteiskuntaan.

Paasosen mukaan yksi viime vuosien muutos on se, että turva-ala on entistä näkyvämmässä roolissa myös julkisissa tilaisuuksissa.

Sekä tutkija että turvallisuusalan opettaja uskovat, että alkaneena kunnallisvaalivuonna turvallisuusalan ammattilaisia tarvitaan myös vaalitilaisuuksien valvonnassa.

– En ihmettelisi, jos jotain tulisi, kun on koronavuosi takana ja kiivas vaalivuosi, että se näkyisi myös vaalikentillä, Stolt sanoo.

– Se on mielenkiintoista nähdä, missä hengessä vaaleja käydään ja kuinka paljon turuilla ja toreilla ollaan. Voi tulla myös toimeksiantoja turva-alalle, sillä kaikki varmasti korostavat turvallisuutta, Paasonen sanoo.

Paasonen ei kuitenkaan usko suuriin muutoksiin. Poliisi huolehtii valtiojohdon henkilösuojauksesta. Suomessa esimerkiksi henkilösuojausta on huomattavasti vähemmän kuin ulkomailla elinkeinoelämän puolella.

Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän myös tilanteita

Ongelmia ilmenee eniten suurissa kasvukeskuksissa, joissa on paljon väkeä, mutta huumeiden tuomat ongelmat näkyvät myös pienemmillä paikkakunnilla. Erityisesti sekakäyttö työllistää niin poliisia ja muita viranomaisia kuin yksityisen puolen toimijoitakin.

– Mitä enemmän kohtaamisia tulee, sitä enemmän myös tilanteita tulee. Opetuksessa painotetaan paljon sitä, että työssä voi tapahtua monenlaista. Vartijan ja järjestyksenvalvojan on syytä olla hereillä ja valppaana, Stolt sanoo.

Stoltin mukaan ‍turvallisuusalan perustutkinnossa eli turvallisuusvalvojan (siirryt toiseen palveluun) koulutuksesta suurin osa on lainsäädäntöä, etiikan, luvallisten toimintatapojen ja keskustelumenetelmän läpikäymistä. Voimakeinoja kuten itsepuolustusta, hätävarjelua tai puhdasta fyysistä voimankäyttöä on yli 300 tuntia kolmen vuoden aikana.

– Kouluttajina toimivat Poliisiammattikorkeakoulululla koulutetut voimankäyttökouluttajat eli vartijat ja järjestyksenvalvojat saavat voimakeinoista lähes saman koulutuksen kuin poliisitkin. Tekniikat ovat samoja, mutta poliisilla on työtilanteissa laajemmat oikeudet kuin vartijoilla, Stolt sanoo.

– Valitettavasti fakta on se, kun asiakas ei enää keksi sanallista väkivaltaa, hän joskus vaihtaa fyysiseen väkivaltaa. Tämän neljän kuukauden aikana ei ole tullut tarvetta vastata fyysiseen väkivaltaan. Ensisijaisesti pyritään selvittämään asiat puhumalla, vuorovaikutuksen kautta, Lohjan seudulla toimiva Suomalainen sanoo.

Suomalaisen mukaan henkilö ei sovellu alalle, jos hän helposti ylittää oman rajansa ja lähtee mukaan voimankäyttöön.

– Se on ensimmäinen merkki, ettei ole sovelias tälle alalle, jos ei pysty hillitsemään itseään tai sitä mitä tekee toiselle, Suomalainen sanoo.

– Mitä enemmän kohtaamisia tulee, sitä enemmän myös tilanteita tulee, sanoo turvallisuusalan opettaja Jari Stolt Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymästä, Luksiasta. Kuva: Eleni Paspatis / Yle

Voimankäytön nurja puoli nousi esiin Ylen jutussa Kuka valvoo valvojia? aiemmin tällä viikolla. Yksityisen turva-alan valvonnassa on Ylen selvityksen perusteella selviä puutteita, sillä oikeuteen asti päätyneissä tapauksissa järjestyksenvalvojat olivat syyllistyneet töissä toistuvasti pahoinpitelyihin ilman, että poliisi perui heidän lupiaan.

Poliisi voi perua järjestyksenvalvojan luvan tämän väkivaltaisuuden vuoksi. Ylen selvityksen perusteella valvonta kuitenkin ontuu.

Turvallisuusalan ammattiliitto kommentoi Ylen juttua Facebookissa (siirryt toiseen palveluun). Liiton mukaan alelle eivät sovellu väkivaltaiset tai lyhytpinnaiset henkilöt. Ylilyönnit tulee aina tutkia ja niihin mahdollisesti syyllistyneille antaa asianmukaiset sanktiot. Liitto muistuttaa, että yksikin tapaus on liikaa, mutta enemmistö turvallisuusalalla olevista täyttää kriteerit ja tekee vaativaa työtään ammattitaidolla.

Turvallisuusalan opettaja Stoltin mukaan vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla on selkeät toimintatavat.

– Jos poliisi neuvottelee tilanteissa voimankäytön sijaan, se malli on vielä selkeämmin yksityisellä turva-alalla. Väärin toimijat menettävät hyvin nopeasti oikeutensa toimia alalla, Stolt sanoo.

Väkivaltaiset tapaukset nostavat turvallisuuden esiin

Keskustelua tuli Stoltin mukaan alalla työskentelevien työturvallisuudesta erityisesti Vantaan Tikkurilan Prisman puukotuksen jälkeen. Joulukuussa 2018 noin 30-vuotias mies puukotti noin 20-vuotiasta vartijaa veitsellä kaulan alueelle, uutisoi MTV (siirryt toiseen palveluun) tuolloin.

Vartija sai iskusta niskasta leukakulmaan ulottuneen laajan viiltohaavan, joka vaati välitöntä leikkaushoitoa. Lisäksi muun muassa vartijan pään kiertäjälihas katkesi. Myöhemmin oikeus totesi, että oli vain sattumaa, ettei veitsi osunut vartijan kaulavaltimoon.

– Silloin pohdittiin, miten turvallista työ on ja miten yritykset varautuvat kentän turvallisuuteen. Työturvallisuus on pitkälti enemmänkin koulutusasia kuin uusilla voimankäyttövälineillä varautumista, Stolt sanoo.

Lue lisää: Kouluttaja arvostelee vartijoiden koulutusta riittämättömäksi: "Kahdeksan tuntia koulutusta voimankäyttöön ei riitä"

Yksityisen turvallisuusalan rikosoikeudellinen suoja on kuitenkin heikompi kuin poliisilla, koska alan toimijoihin sovelletaan vain järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamista, ei virkamiehen vastustamista koskevia kriminalisointeja.

– Esimerkiksi Ruotsissa vartijan ja järjestyksenvalvojan rikosoikeudellinen suoja määräytyy vastaavin perustein kuin virkamiehen suoja. Tämä olisi perusteltu ratkaisu myös Suomessa, Paasonen korostaa.

Järjestyksenvalvojana työskenteleminen on luvanvaraista toimintaa. Luvan myöntää poliisi. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Opiskelijat aiempaa motivoituneempia alalle

Väkivaltatilanteiden lisääntyminen ei näy alalle hakeutuneiden määrissä, ainakaan Luksiassa.

– Ei ole näkynyt hakijamäärissä, paremminkin hakijamäärät ovat jopa kasvaneet viime aikoina. Minusta on myös hienoa, että turvallisuusala nähdään yhä enemmän ammatinvalintana, ei pelkkänä läpikulkualana, Stolt sanoo.

Hän viittaa siihen, että vaihtuvuus alalla on ollut melko suurta. Aiemmin monet nuoret tekivät töitä turvallisuusalalla muiden opintojen ohessa ja valmistuttuaan esimerkiksi yliopistosta lopettivat työkeikat vartijana tai järjestyksenvalvojana.

Moni on tullut myös esimerkiksi rakennusalan niukempina aikoina turva-alalle ja suhdanteiden parannuttua palannut takaisin rakennuspuolelle.

– Nyt alalle hakeutuneilla on ideana, että kolmen vuoden opintojen jälkeen toimitaan turva-alalla, Stolt sanoo.

Alan kiinnostaa niin miehiä kuin naisiakin. Lähes puolet Luksian opiskelijoista on nykyisin naisia.

– Hyvä, että sukupuolijakauma on tällä hetkellä tämä mikä on. Jos joku nainen harkitsee alaa, niin kannattaa kokeilla. Ihan varmasti löytyy opiskelusta sellaisia aiheita ja aineita, jotka kiinnostavat, sanoo joulukuussa turvallisuusvalvojaksi valmistunut Eve Weckman.

Weckman on lapsesta asti halunnut tullitarkastajaksi, joten turvallisuusala tuntui yhteishaussa parhaalta. Turva-alan töitä hän on tehnyt vajaan vuoden. Hän pitää siitä, että hän on tekemisissä ihmisten kanssa ja pääsee käyttämään omaa sosiaalisuuttaan.

Keni Suomalaista eniten houkutteli työn monipuolisuus.

– Saa olla mukana tilanteissa, joissa sattuu ja tapahtuu. Olet ekana paikalla ja on pieni jännitys, kun ei koskaan tiedä, mitä siellä on vastassa, Suomalainen sanoo.

Turvallisuusalan ammattiliiton mukaan turvallisuusalalle on hyväksytty noin 17 000 vartijaa ja tilastoitu noin 55 000 järjestyksenvalvojaa. Poliiseja Suomessa on noin 7 000.

Kello 16.25 korjattu Keni Suomalaisen sukunimet oikein, juttuun oli lipsahtanut mukaan myös Suomisia.

Lue myös:

Mies yritti ampua järjestyksenvalvojaa Itäkeskuksessa – kaksi laukausta osui metrokatoksen ikkunaan

"Mulle ei ole käynyt mitään, mutta monelle muulle on", kommentoi teini-ikäinen menoa Helsingin keskustassa – jo lähes 50 alaikäistä epäiltynä henkirikoksesta tänä vuonna

Järjestyksenvalvoja pahoinpiteli kaksi asiakasta viikon sisällä, poliisi ei perunut lupia – Henna, 18, oli toinen uhri: "Sairasta"

Kysyimme aseman nuorilta jengiytymisestä, ryöstelystä, väkivallasta ja maahanmuuttajien syyttelystä – "Kuka tahansa voi tehdä rikoksia, at the end of the day"

Metrosta poistettu mies huitoi teräaseella ja osui kahteen järjestyksenvalvojaan – poliisi epäilee tapon yrityksestä ja esittää epäiltyä vangittavaksi