1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kansallinen kaupunkipuisto

Kansallispuistoille urbaani haastaja? Suomessa on ainutlaatuinen kansallisten kaupunkipuistojen verkosto, josta halutaan matkailuvaltti

Koronan vuoksi lisääntynyt kotimaan matkailu lisää kansallisten kaupunkipuistojen mahdollisuuksia.

Kansallinen kaupunkipuisto
Näkymä kotkan Jokipuistossa
Kansallisia kaupunkipuistoja on Suomessa kymmenen. Tässä pääset kurkistamaan kaupunkipuistojen maailmaan.

Valtio antoi ensimmäistä kertaa kansallisille kaupunkipuistoille rahaa joulun alla. Tämä luo uskoa siihen, että kansallisista kaupunkipuistoista voi tulla matkailukohteita.

– Avustus oli merkttävä ja auttaa kehittämään kansallisia kaupunkipuistoja. Luonnon kansallispuistoista on Suomessa tullut merkittäviä matkailukohteita. Uskon, että kansalliista kaupunkipuistoista tulee myös nähtävyyksiä muutaman vuoden kuluttua, sanoo kansallisen kaupunkipuistoverkoston ohjausryhmän turkulainen puheenjohtaja Mari Helin.

Eikä hän ole tässä uskossaan yksin. Kansalliset kaupunkipuistot Suomeen tuoneella ympäristöministeriön ympäristöneuvoksella Jukka-Pekka Flanderilla on hyvät perustelut kansallisten kaupunkipuistojen maineen kasvulle.

– Kun perustimme 11 luonnon kansallispuistoa vuonna 1982, ei silloin ollut puhettakaan matkailusta. Nyt ne ovat hyvin merkittäviä matkailukohteita. Sama tapahtuu kansallisille kaupunkipuistoille.

Koronan aiheuttama suomalaisten lisääntynyt kotimaan matkailu lisää kansallisten kaupunkipuistojen mahdollisuuksia.

– Matkailijat haluavat lähiluontoa, kulttuuria ja hyvää ruokaa. Juuri niitä kaikki on tarjolla kansallisissa kaupunkipuistoissa, kehuu Mari Helin.

Kansallisen kaupunkipuiston kyltti hämeenlinnassa.
Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto perustettiin tammikuussa 2001. Nyt kansallisia kaupunkipuistoja on jo kymmenen.Ville Välimäki / Yle

Harva suomalainen tietää, että suomalainen kansallisen kaupunkipuiston malli on esimerkkinä Unescon historical urban landscape -hankkeessa. Useissa maissa mietitään Suomen mallin käyttöä.

Jukka-Pekka Flander uskoo kansallisten kaupunkipuistojen kiinnostavan myös kansainvälisiä matkailijoita.

– Matkailullisesti esimerkiksi Suomen vanhin kansallinen kaupunkipuisto Hämeenlinnassa pitää yllä Jean Sibeliuksen maisemia, ja Sibelius lienee maailmalla kuuluisin suomalainen.

Kansalliset kaupunkipuistot täyttävät 20 vuotta

Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan 10. tammikuuta 2001. Nyt kansallisia kaupunkipuistoja on kymmenen, viimeisimpänä statuksen sai Kokkola viime vuonna.

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander arvioi, että Tampere ja Savonlinna saattavat vielä tulla kaupunkipuistojen verkostoon mukaan.

– Kaikkiin kaupunkeihin kansallinen kaupunkipuisto ei sovi. Kansallisen kaupunkipuiston kriteerit ovat niin vaativat, että se on vain erityisten kaupunkien saavutettavissa. Eiköhän verkosto ole täynnä, jos Tampere ja Savonlinna pääsevät vielä mukaan.

Maailman ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Tukholmaan vuonna 1995. Tämä oli mallina suomalaisille puistoille. Suomen kymmenen kansallisen kaupunkipuiston verkosto on kuitenkin ainutlaatuinen koko maailmassa.

Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen lähtee kaupungin toiveesta. Statuksen antaa kuitenkin ympäristöministeriö. Puistojen on täytettävä neljä tiukkaa kriteeriä (siirryt toiseen palveluun).

Ympäristöministeriö vahvistaa myös puistolle tulevat hoito- ja käyttösuunnitelman.

Snellmaninpuisto kuopion keskustassa.
Kuopio sai oman kansallisen kaupunkipuistonsa hieman yli kolme vuotta sitten. Siihen kuuluu muun muassa Snellmaninpuisto Kuopion keskustassa.Toni Pitkänen / Yle

Valtion avustus tulee tarpeeseen

Maamme kymmenestä kansallisesta kaupunkipuistokaupungista vain Hämeenlinna on joka vuosi korvamerkinnyt merkittävän summan rahaa puistonsa kehittämiseen. Muut kaupungit ovat kehittäneet puistojaan perusbudjeteistaan. Toisilla rahaa on riittänyt enemmän, toisilla vähemmän.

Siksi ympäritöministeriön joulun alla antama 2,8 miljoonan euron avustus tulee tarpeeseen. Rahalla voidaan rakentaa reittejä, opasteita ja virkistyspaikkoja. Esimerkiksi Porvoossa avustuksella ja kaupungin omalla satsauksella saadaan merkittävä parannus jo olemassa oleviin ulkoilureitteihin.

Valtion avustusta kiitteltevät kaikki kaupunkipuistonkaupunkien puistovastaavat. Verkoston ohjausryhmän puheenjohtaja Mari Helin toivoo, että valtion raha ei jää ainutkertaiseksi korona-avustukseksi.

– Tarvitsisimme tulevaisuudessa rahaa esimerkiksi matkailumarkkinointiin. Jokainen kaupunki markkinoi tietysti itseään, mutta verkosto voisi markkinoida yhtenäisesti kaikkia, miettii Mari Helin.

Näkymä Hämeenlinnan keskustaan puistomäeltä.
Kansallinen kaupunkipuisto Hämeenlinnassa sai ympäristöministeriöltä yli 250 000 euroa avustusta joulun alla.Ville Välimäki / Yle

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ei täysin tyrmää kaupunkipuistokaupunkien toiveita.

– Perusajatus on, että ne kaupungit, jotka ovat saaneet kansallisen kaupunkipuiston hyötyvät tästä maineesta, joten valtiolla ei ole mitään velvoitteita avustuksiin. Itse olen sitä mieltä, että kun kaupungit ovat panostaneet kaupunkipuistojensa kehittämiseen merkittävästi, valtiokin voisi aina silloin tällöin näitä kaupunkeja palkita. Tosin avustukset ovat tietysti poliittisten päättäjien käsissä, sanoo Jukka-Pekka Flander.

Kansallinen kaupunkipuisto varmistaa kaupunkiluonnon säilymisen

Jukka-Pekka Flanderin mukaan kansalliset kaupunkipuistot toteuttavat kestävää kaupunkisuunnittelua puhtaimmillaan.

– Tuloksena on kestävämpi kaupunki, jossa tärkeimmät alueet ovat sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden tavoitetettavissa ja säilyvät myös jälkipolville.

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo pitää kaupunkipuiston statusta hyödyllisenä.

– On tietysti imagollisesti tärkeä asia, että meillä on maailman toinen ja Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto. Toinen tärkeä asia on se, että olemme voineet kaupunkipuiston avulla uudistaa huomattavasti kaupungin puistoja ja muitakin ympäristöjä, sanoo Isosuo.

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo
Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosua iloitsee kansallisen kaupunkipuiston tuomasta imagohyödystä.Ville Välimäki / Yle

Kansallinen kaupunkipuisto on tuonut lisää virkistysmahdollisuuksia kaupunkilaisille. Juha Isosuo nostaa esille erityisesti Vanajan rantoja kiertävän rantalenkin, joka on kaupunkipuiston ansiota.

– Paljon muutakin on saatu aikaiseksi, mutta rantalenkistä on tullut paljon kiitosta. Vuosittain siellä kulkee 200 000 ihmistä, hämeenlinnalaisia ja turisteja.

Lue seuraavaksi