1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomen sodista kertova tiedekeskus vie kävijän keskelle virtuaalista tykistötulta, mutta on rauhan asialla – pääosassa tavallisten kansalaisten elämä ja valinnat

Huhtikuun lopussa Mikkelissä avautuu Sodan ja rauhan keskus Muisti, josta odotetaan Etelä-Savon matkailun vetonaulaa.

tiedekeskukset
Näyttelijä Greenscreenin edessä.
Kirjailija Sirpa Kähkönen on kirjoittanut Muistin näyttelyyn Anjan tarinan, jossa on mukana myös hänen rintamalla ollut veljensä Api (Kasperi Hulkkonen).Simo Pitkänen / Yle

Sotahistorian tutkimus on parin viime vuosikymmenen aikana nostanut esiin talvi- ja jatkosodan inhimilliset vaikutukset sodan kokeneiden ihmisten ja seuraavien sukupolvien elämään.

Tästä näkökulmasta sotia tarkastelee myös Mikkelissä huhtikuun lopussa aukeava Sodan ja rauhan keskus Muisti. Mitä koki Summan rintamalla taisteleva sotilas muutama päivä ennen Neuvostoliiton läpimurtohyökkäystä?

Eräässä näyttelyhuoneessa (K12) tähän pääsee tutustumaan virtuaalitodellisuuden keinoin. Entä mitä sotavuodet tekivät naisille, jotka jäivät yksin vastuuseen kodista ja lapsista?

Suomalaisille museokävijöille ovat tuttuja esimerkiksi Sotamuseo Helsingissä tai Lottamuseo Tuusulassa. Mikkelissä sotahistoriasta ovat tähän saakka kertoneet Päämajamuseo ja Jalkaväkimuseo. Näiden sotahistoriallisten museoiden sijaan Muistin kotimainen verrokki on tiedekeskus Heureka.

– Heurekan voi nähdä Muistin isoveljenä. Muualta Euroopasta verrokkeja löytyy paljonkin, memoriaalityyppisiä sotaa muistavia laitoksia, sanoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.

– Perinteisissä museonäyttelyissä esineillä on suuri rooli, meillä niitä on vähemmän. Meidän näyttelyt toimii vuorovaikutteisuuden ja itse tekemisen kautta, sisältöjohtaja Pia Puntanen sanoo.

Sodan ja rauhan keskus Muisti. Infodeski.
Muistin aulatilaan tulee myös museokauppa. Tiedekeskukseen mahtuu kerrallaan kaksi bussilastillista väkeä. Simo Pitkänen / Yle

Tiedekeskuksen näyttelyt toteutetaan pääosin videon, audion ja pelillisten keinojen avulla. Lipun ostettuaan asiakas saa kuulokkeet ja rannekkeen, jossa on hänen rfid-tunnisteensa. Näyttelyn eri osissa tehtävät valinnat tallentuvat ja näyttelypolusta tulee yksilöllinen.

Esimerkiksi näyttelykierroksen alkupuolella kävijä valitsee viidestä henkilöstä, kenen tarinaa haluaa seurata. Kertomusten päähenkilöinä ovat muun muassa nuori nainen, Suomen ulkoministeri ja venäläinen sotavanki.

Kasperi Hulkkonen, 23, astuu sotilaan saappaisiin – tiedekeskus Muisti tuo tarinat jälkipolville

Tunnisteen avulla myös näyttöjen kieli ja äänitteet vaihtuvat asiakkaan valitsemalle kielelle. Aluksi vaihtoehtoina ovat suomi, ruotsi ja englanti, myöhemmin myös venäjä ja saksa.

Muistin pedagogisena tavoitteena on lisätä ymmärrystä sota-aikana eläneitä ihmisiä ja heidän valintojaan kohtaan. Kävijä pääsee itsekin valitsemaan, miten olisi poliittisia tilanteita ratkaissut.

– Kun me ymmärretään sodan kauheutta, niin muistetaan tässä arkipäivässämme, että konfliktiin ei kannata ehdoin tahdoin lähteä, Puntanen sanoo.

Muistista odotetaan Etelä-Savon matkailun vetonaulaa

Muistin perustamiskustannukset ovat kuusi miljoonaa euroa. Summasta puolet on kulunut tilojen remontointiin, josta vastaa Mikkelin kaupunki Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Maanpuolustuksen kannatussäätiön antama 1,4 miljoonan euron tuki on käytetty näyttelyiden rakentamiseen.

Lisäksi Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö on kerännyt 1,6 miljoonan euron pääoman, jota ovat rahoittaneet niin valtio ja kaupunki kuin yksityiset yritykset ja yhdistykset. Toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskisen mukaan Muistin vuosittainen liikevaihto tulee olemaan noin miljoona euroa, josta puolet on tarkoitus rahoittaa omalla toiminnalla.

Muistin kävijätavoitteeksi on asetettu 50 000 henkilöä vuonna 2025. Jo avajaisvuonna tähdätään 30 000 kävijään.

– Etelä-Savossa se on suuri määrä, mutta jos tarkastellaan verrokkeja muualta Suomesta, niin se on hyvinkin maltillinen luku, Leskinen sanoo.

Olli-Pekka Leskinen ja Pia Puntanen.
Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen ja sisältöjohtaja Pia Puntanen. Simo Pitkänen / Yle

Vertailun vuoksi, vuonna 2019 Sotamuseossa vieraili 136 000 henkilöä ja tiedekeskus Heurekassa 430 000 kävijää. Maantieteellisen sijainnin puolesta vertailukohtana voi käyttää Savonlinnan Punkaharjulla sijaitsevaa Metsämuseo Lustoa, jossa kävijöitä oli 42 000.

Sesonki sijoittuu kesäkuukausiin, jolloin Etelä-Savoon saapuu sekä kymmeniä tuhansia kesäasukkaita että ulkomaan matkailijoita.

– Ajatuksena on se, että kun ulkomailta tulee turisteja Etelä-Savoon, niin he vierailisivat päämajakaupunki Mikkelissä ja Muistissa. Että tämä olisi alueen lippulaivakohde, Leskinen sanoo.

Visit Mikkelin matkailujohtajan Maisa Häkkisen mukaan Muisti tulee olemaan alueen markkinoinnin kärki tulevana kesänä.

– Muistin innoittamana tulemme nostamaan päämajateemaa, myös muita museoita ja Mikkelin kaupungin erityistä historiaa, Häkkinen sanoo.

Mannerheimin työhuone on osa Muistin näyttelykierrosta

Sodan ja rauhan keskus sijaitsee Mikkelin keskustassa entisellä keskuskansakoululla, joka opittiin sotien aikaan tuntemaan Päämajatalona. Armeijan ylin johto työskenteli sen tiloissa talvi- ja jatkosodan aikana.

Vuonna 1989 koulun päätyosa erotettiin muusta koulusta Päämajamuseoksi. Museon helmiä ovat Mannerheimin työhuone ja Operatiivisen osaston Maavoimatoimisto, jotka ennallistettiin sodan aikaiseen asuunsa vuosituhannen vaihteessa.

Päämajamuseon näyttelyt uudistetaan nyt näitä huoneita lukuunottamatta, ja museosta tulee osa Muistin näyttelykierrosta. Muistin remontti on saatu lähes valmiiksi, mutta näyttelyiden rakentaminen on vasta alkamassa. Henkilökunnalla on edessä kiireiset neljä kuukautta, arvelee sisältöjohtaja Pia Puntanen.

Vuoden alussa käynnistyi ravintoloitsijan etsintä kahvila-ravintolaan, joka on remontoitu Päämajatalon päädyssä sijaitsevaan puurakennukseen. Se palveli aluksi opettajien asuntolana ja myöhemmin koulun ruokalana.

Sodan ja rauhan keskus Muisti.
Päämajatalo on entinen keskuskansakoulu. Vasemmalla näkyvään puurakennukseen avataan Muistin kahvila-ravintola. Simo Pitkänen / Yle

Rakennuksen remontoinnin yhteydessä myös piha-alue on laitettu uusiksi. Kouluajoista muistuttava korkea metalliaita on korvattu matalilla kivisillä pylväillä, joten kaupunkilaisilla ei ole estettä tulla viettämään aikaa pihaan rakennetuille portaille tai leikkipaikalle. Puntanen toivoo, että mikkeliläiset ottavat Muistin omakseen.

– Ollaan skeittareita ja läskipyörillä ajajia jo nähty. Toivotaan, että me ollaan kaupungissa yksi sellainen luonteva paikka, johon tulla ja tuoda vieraita, Puntanen sanoo.

Lue seuraavaksi