1. yle.fi
  2. Uutiset

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Yhdysvaltojen kongressiin tunkeutumisesta: eduskunnan evakuointia on harjoiteltu, se toimii

Suomessa eduskunnan turvallisuudesta vastaa oma turvallisuushenkilöstö yhteistyössä Helsingin poliisin kanssa.

Hyökkäys USA:n kongressiin
Kuvassa näkyy Suomen eduskunta talo.
Eduskunnan päärakennuksen turvajärjestelyjä kohennettiin remontin yhteydessä 2015-2017. Esimerkiksi autoja ei saa enää pysäköidä eduskunnan edustalle.Mikko Stig / Lehtikuva

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola on seurannut tapahtumia Yhdysvalloissa ja katsonut kuvia, joissa mielenosoittajat tunkeutuvat sisään kongressin rakennukseen, istuntosaliin asti. Savola ei halua laajemmin arvioida tapahtumia ja syitä tunkeutumisen onnistumiseen, koska menee vielä aikaa ennen kuin tiedetään, mitä todella tapahtui.

Puhelimessa Savolan äänessä kuuluu kuitenkin ihmetys.

– Julkisten tietojen perusteella tapahtumat kongressissa herättävät kysymyksiä. Miten tilanne voi olla tuollainen, että sinne päästiin sisään?

Eduskunnan turvallisuusjohtaja ei innostu myöskään julkisesti arvioimaan, miten eduskunnan turvallisuushenkilöstö toimisi, jos mielenosoittajat Suomessa yrittäisivät tunkeutua eduskuntaan sisään.

– Pitäisi miettiä miksi, mieluummin kuin mitä sitten. On poliitikkojen asia huolehtia, ettei Suomessa ajauduta tuollaiseen tilanteeseen kuin Yhdysvalloissa, ettei olisi niin vihaisia ihmisiä, että pitää hyökätä parlamenttiin. Mikä hyöty siitä kenellekään olisi loppuviimeksi, pohtii Jukka Savola.

Varauduttu Suomen eduskunnassakin on, moniin eri tilanteisiin.

– Eduskunnan evakuointia on harjoiteltu ja näkemys on, että se toimii, Savola vakuuttaa.

Keskiviikkona Yhdysvalloissa mielenosoittajat tunkeutuivat sisään kongressiin Washingtonissa. Kongressi joutui keskeyttämään työskentelynsä ja poliitikot joutuivat vetäytymään suojaan.

 Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola.
Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola pitää hyvänä käytäntöä, että eduskunnan oma henkilöstö vastaa eduskunnan turvallisuudesta yhteistyössä Helsingin poliisin kanssa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Eduskunta vastaa itse turvallisuudestaan, yhdessä poliisin kanssa

Suomen eduskunnan turvaaminen on eduskunnan oman turvallisuushenkilöstön vastuulla. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaaminen kuuluu poliisille. Vastuualueiden raja kulkee karkeasti ottaen eduskunnan tontin rajalla.

Toimittajan silmämääräinen havainto on, ettei eduskunnan turvallisuushenkilöstöllä ole ampuma-aseita jokapäiväisessä työssään. Savola on niukka yksityiskohdista, eikä halua listata eduskunnan turvallisuudesta vastaavien työntekijöiden varusteita.

– Eduskunnan turvallisuushenkilöstö on varustettu niin kuin poliisin kanssa on sovittu, turvallisuusjohtaja kuittaa.

-Turvallisuus eduskunnassa on jatkuva prosessi, jota tehdään yhteistyössä turvallisuusviranomaisten kanssa poliitikkojen määrittämällä tavalla. Meillä on Helsingin poliisin kanssa yhteistyösopimus ja saumaton yhteistyö. Yhteistyö on jokapäiväistä. Varaudumme kaikkeen mahdolliseen. En voi mennä yksityiskohtiin.

Turvallisuusjohtaja Jukka Savola muistelee, että monessa parlamentissa, joissa hän on käynyt, turvallisuudesta on vastannut parlamentin oma poliisi. Niin on myös Yhdysvaltojen kongressissa.

– Suomen käytäntö parlamentin omasta turvallisuushenkilöstöstä ja yhteistyöstä poliisin kanssa on harvinaisempi. Tämä on pitkään harkittu käytäntö ja minun mielestäni hyvä, Savola itse arvioi käytäntöä.

Eduskunnan päätalon peruskorjauksen yhteydessä vuosina 2015 – 2017 myös turvallisuusjärjestelyjä parannettiin. Näkyvin muutos on, että eduskunnan edessä ei ole enää autoja pysäköitynä. Myös sisäänkäynnit on uudistettu. Pääovista kulkevat enää vain kansanedustajat.

Paloauto Eduskunnan edustalla
Palohälytys eduskunnan tiloihin lokakuussa 2018 johtui savunneesta mikroaaltouunista. Tapauksesta ei aiheutunut vaaraa kenellekään.Matti Koivisto / Yle

Palohälytykset ovat ajaneet kansanedustajat ulos eduskunnasta

Lähivuosikymmeninä Suomessa eduskunnan istunnot ovat häiriytyneet ainakin muutaman palohälytyksen ja istuntosalin yleisölehterin mielenosoitusten vuoksi.

Esimerkiksi lokakuussa 2018 kansanedustajat poistuivat päärakennuksesta ulos tai muihin tiloihin palohälytyksen vuoksi. Käynnissä ollut kyselytunti keskeytyi. Palohälytyksen syy oli savunnut mikroaaltouuni. Tapauksesta ei aiheutunut vaaraa kenellekään.

Kansanedustajat poistuvat eduskuntatalosta.
Kansanedustajat poistuivat eduskunnasta kesken istunnon palohälytyksen vuoksi lokakuussa 2018. Pääovella Toimi Kankaanniemi (oik.), Pekka Puska, Aila Paloniemi ja Pertti Salolainen.Ari Hakahuhta / Yle

Eduskunnan johto paheksui eduskuntatalon pylväisiin kiipeämistä

Vuonna 2019 ympäristöjärjestö Greenpeacen mielenosoittajat kiipesivät eduskunnan pylväisiin ilmastomielenosoituksessa. Tuota mielenosoitusta eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola sekä silloinen puhemies Paula Risikko (kok.) pitivät tapahtuma-aikaan poikkeuksellisen paheksuttavana.

Eduskunta tehosti mielenosoituksen takia turvatoimiaan eduskuntakiinteistöissä ja eduskunnan ympäristössä sekä pyysi poliisilta lisää virka-apua eduskuntatyön turvallisuuden varmistamiseksi.

Greenpeacen mielenosoitus eduskuntatalon edustalla
Ympäristöjärjestö Greenpeacen mielenosoittajat kiipesivät eduskunnan pylväisiin maaliskuussa 2019.Anne Orjala / Yle

Tuolloin puhemiehenä toiminut Paula Risikko (kok.) sanoi, että eduskunnassa on nollatoleranssi häirinnälle ja mielenosoitus ylitti tuon rajan.

– Tapahtumat eivät olleet mikään viaton mielenilmaus, vaan siinä käytettiin hyväksi eduskuntataloa tavalla, joka ei ole hyväksyttävää, Risikko tiedotti mielenosoituksen jälkeen.

Mielenosoittajat laskevat eduskunnan lehteriltä salin lattiaan ulottuvan banderollin, jossa on kuva sikalasas makaavasta siasta sekä teksti "Tämänkö me haluamme tehdä eläimille". Eduskunnan vahtimestari juoksee lehterillä paikalle.
Vuonna 2009 eduskunnan istunto tuli häirityksi mielenosoituksesta, joka liittyi sikojen kohtelusta maatiloilla huolestuneiden kampanjaan. Julisteessa näkyi makaava sika ja tekstinä luki "tämänkö me haluamme tehdä eläimille".YLE

Vuonna 2009, juuri ennen joulua eduskunnan kyselytunti häiriintyi istuntosalissa mieltään osoittaneiden julisteesta. Kaksi eläinten oikeuksien puolesta mieltään osoittanutta ihmistä levitti yleisölehteriltä sikojen kohtelua käsitelleen julisteen kansanedustajien nähtäväksi.

murrostorstain työttömien mielenosoitus 04.11.1993
Työttömien mielenosoitus, Murrostorstai, keräsi marraskuussa 1993 eduskuntatalon edustalle jopa 15-16 000 mielenosoittajaa.Markku Hyvönen / Museovirasto

Työttömien mielenosoitus laajeni Mannerheimintielle 1990-luvulla

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola muistelee, että suurimmat mielenosoitukset eduskunnan edustalla lähivuosikymmeninä olivat työttömien mielenosoitukset 1990-luvulla.

Tuolloin työttömien määrä oli noussut yli 400 000 ihmisen. Vertailuksi: viime marraskuussa työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan 187 000, työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli 315 000. Tosin Tilastokeskuksen tapa tilastoida työttömät on muuttunut 1990-luvun alkuun verrattuna.

Savola arvioi, että marraskuun 1993 Murrostorstai-mielenosoitukseen osallistui jopa 15 – 16 000 ihmistä.

– Silloin tilanne yhteiskunnassa muuttui nopeasti, kun työttömyys kasvoi valtavaa vauhtia. Turvallisuuden näkökulmasta alkuvaiheessa se oli harjoittelua, mutta siihen muodostui sellaiset menettelytavat, että oltiin valmiita kaikkeen mahdolliseen, Savola kertaa menneitä.

murrostorstain työttömien mielenosoitus 04.11.1993
Tunnelma Murrostorstai-mielenosoituksessa marraskuussa 1993 oli kiihkeä. Muutamat mielenosoittajat tarjosivat vertauskuvallisesti silloisen keskustapääministerin, Esko Ahon hallitukselle köyttä, koska hallituksen koettiin kyykyttävän köyhiä.Kari Kankainen / Museovirasto

Väkijoukko oli marraskuussa 1993 eduskuntatalon edustan lisäksi Mannerheimintiellä ja liikenne oli pysähdyksissä ainakin osan aikaa mielenosoituksesta. Tapahtuman uutisoinnin perusteella suurmielenosoituksen tunnelmat olivat kiihkeät.

Juttuun on täydennetty ensi julkaisun jälkeen tietoja eduskunnan palohälytyksistä sekä eduskunnan edustalla ja istuntosalissa järjestetyistä mielenosoituksista.

Voit keskustella turvajärjestelyistä Suomen julkisissa rakennuksissa perjantaihin 8.1.2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Yle seuraa: Viranomaiset pelkäävät hyökkäystä sisäpiiristä virkaanastujaispäivänä, sunnuntain mielenosoitukset jäivät torsoksi

Mellakoijat tunkeutuivat kongressiin: Tältä näytti viime yönä USA:n demokratian ytimessä – katso kuvat

Miten on mahdollista, että sekalainen väkijoukko valtasi yhdessä hetkessä Yhdysvaltain kongressin? Lue kolme selitystä

Lue seuraavaksi