1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puolueiden kannatus

Analyysi: Perussuomalaisten suosion kasvu kertoo suomalaisesta Trump-ilmiöstä

Perussuomalaisten viesti puree tyytymättömiin, kirjoittaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

puolueiden kannatus
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho hallituksen ja opposition koronatilannetta käsittelevän neuvottelun jälkeen eduskunnassa Helsingissä 21. joulukuuta 2020.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho voi olla tyytyväinen puolueensa suosioon. Halla-aho kuvattiin eduskunnassa 21. joulukuuta.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Perussuomalaisille torstai-iltapäivä on eduskunnassa iskun paikka. Suurin oppositiopuolue pääsee silloin avaamaan televisioitavan kyselytunnin.

Eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaiset puhuvat suoraan omille äänestäjilleen.

Kyselytunnin käsikirjoitus on käynyt jo tutuksi: perussuomalaisten takarivin kansanedustaja lukee etukäteen valmiiksi kirjoitetun kysymyksen, jossa haastetaan hallitusta.

Perussuomalaisten ensimmäinen kysyjä ryydittää kysymystään usein hyvin jyrkillä ilmaisuilla, joita kuulee enemmän karaoke-pubien nurkkapöydissä kuin eduskuntakeskustelussa.

Kysymykseen saattaa sisältyä myös väitteitä, joiden totuuden punninta jää kuulijan vastuulle.

Alkulämmittelyn jälkeen keskusteluun tulevat mukaan myös puolueen kärkinimet: puheenjohtaja Jussi Halla-aho, varapuheenjohtaja Riikka Purra ja eduskuntaryhmän vetäjä Ville Tavio.

Kyselytunnilla perussuomalaisten suosikkikohteena on vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo, mutta myös pääministeri Sanna Marin (sd.) kelpaa vastustajaksi.

Poliittinen viesti omille äänestäjille

Kun perussuomalaiset toistavat usein samaa poliittista viestiään esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista, niin perussuomalaisten kannattajien korvissa nämä viestit alkavat kuulostaa ainoalta totuudelta.

Eduskuntavaaleista tehtyjen tutkimusten mukaan perussuomalaisten sanoma vetoaa erityisesti omasta yhteiskunnallisesta asemastaan huolestuneisiin.

Keskiluokan pudokkaat ja teollisuuden työpaikkojen katoamisesta Kiinaan ja muihin halvemman työvoiman maihin huolestuneet ovat olleet populististen liikkeiden käyttövoimaa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Perussuomalaisten edustajat ovat nostaneet malliksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin linjaukset, että oma maa tulee ensin.

Kova kisa kuntavaalien kärkipaikasta

Perussuomalaisten kannatuksen syvyys mitataan huhtikuun kuntavaaleissa.

Timo Soinin johtamat perussuomalaiset keräsivät kevään 2017 kuntavaaleissa 8,8 prosentin äänisaaliin, joka jäi kauas puolueen eduskuntavaalituloksista.

Kuntavaalimenestyksen ratkaisee hyvin pitkälle se, miten puolue onnistuu ehdokashankinnassaan.

Jussi Halla-ahon johdolla perussuomalaiset yrittää murtautua keskustan hallitsemiin maaseutukuntiin sekä kokoomuksen, SDP:n ja vihreiden kaupunkilinnakkeisiin.

Hallitusvastuun rasittamien Soinin perussuomalaisten kannatus liikkui neljä kuukautta ennen kevään 2017 kuntavaaleja yhdeksän prosentin tuntumassa, joten kannatusmittaukset ennakoivat silloin hyvin myös kuntavaalitulosta.

Jos perussuomalaiset onnistuu kaivamaan kohtuulliset ehdokaslistat koko maassa ja saa kannattajansa myös äänestämään kuntavaaleissa, niin ensi keväänä monessa kunnassa ja kaupungissa koetaan isoja mullistuksia.

Hyvä kuntavaalitulos antaisi perussuomalaisille hyvät lähtökohdat myös kevään 2023 eduskuntavaaleihin.

Vanha valta horjuu kuntavaaleissa

Valtakunnallisessa vaalikisassa perussuomalaisten kärkivastustajaksi on noussut pääministeri Sanna Marinin johtama SDP.

Sosiaalidemokraatit ovat hyötyneet pääministerin onnistumisesta koronakriisin hoitamisessa.

Koronakriisi varjostaa vielä ensi kevään kuntavaaleja, joten demareilla on mahdollisuus nousta suurimmaksi kuntapuolueeksi. Suurissa kaupungeissa punavihreillä on mahdollisuus murtaa porvarivalta.

Oppositiosta kuntavaaleihin ponnistava kokoomus on ollut kolme kertaa kuntavaalien ykkönen – viimeksi Petteri Orpon johdolla keväällä 2017.

Kokoomus on jäänyt oppositiossa perussuomalaisten jalkoihin, ja Orpo taistelee ensi kevään vaaleissa poliittisesta tulevaisuudestaan.

SDP:n ja perussuomalaisten hyökätessä kokoomuksella on tiukan mietinnän paikka, kenen johdolla ja millä poliittisella linjalla puolue lähtee seuraaviin eduskuntavaaleihin.

Aiheesta voi keskustella lauantai-iltaan 9.1.2021 klo 23.

Lue myös:

Ylen mittaus: Perussuomalaisilla taas kannatushyppäys, eläkeputken poisto syö SDP:n, mutta ei vasemmistoliiton suosiota

Tutkijat: Keskiluokan pudokkaat äänestävät perussuomalaisia – Riikka Purra tunnistaa häviäjien ahdistuksen

Laaja tutkimus eduskuntavaaleista: Perinteinen puoluekenttä murtui, perussuomalaiset ajautuu yhä enemmän eristyksiin muista

Lue seuraavaksi