1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hyökkäys USA:n kongressiin

Analyysi: Mitä Trumpille nyt tapahtuu? Tukijajoukko harvenee, viraltapanoa vaaditaan – presidentti on limbotilassa kautensa viimeiset päivät

Seuraako Trumpille kongressivaltauksen yllytyksestä muuta kuin sometilien jäädytys? kysyy Ylen ulkomaantoimittaja Sara Rigatelli.

Hyökkäys USA:n kongressiin
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump poistuu lehdistötilaisuudesta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump poistuu lehdistötilaisuudesta 24. kesäkuuta 2020. Jabin Botsford / Getty Images

Kun alkuviikosta taas kerran luultiin, että kaikki oli nyt nähty, ei ollut nähty vielä lähellekään kaikkea.

Maanantaina tuli julki nauhoite, jolla Donald Trump painosti Georgian vaaliviranomaisia "löytämään" ääniä, joilla hänet voitaisiin julistaa osavaltion voittajaksi Joe Bidenin sijaan. Mafiatyylinen uhkailu nostatti kysymyksiä siitä, antoiko presidentti teollaan sytykkeitä uusiin syytteisiin.

Samana päivänä nähtiin täysin poikkeuksellinen vetoomus, kun Yhdysvaltojen entiset puolustusministerit varoittivat Trumpia sotkemasta armeijaa yritykseensä estää vallanvaihto.

Kaksi päivää myöhemmin samainen presidentti yllytti tukijansa täyteen roihuun ja lähetti heidät rynnäköimään kongressitalolle. Tästä seuranneen kaaoksen tuloksena muun muassa viisi ihmistä kuoli.

Ei ole epäilystäkään, että Trump kantaa suurimman vastuun tapahtuneesta. Hän oli kutsunut kannattajiaan Washingtoniin "villiintymään", ja heistä osa oli suunnitellut hyökkäystä kongressiin jo viikkoja etukäteen (siirryt toiseen palveluun).

Kyse ei siis ollut vahingossa käsistä karanneesta tilanteesta tai siitä, ettei Trump olisi voinut estää sen eskaloitumista.

Päinvastoin.

Presidentti kieltäytyi paitsi lähettämästä kansalliskaartia suojelemaan kongressirakennusta myös tuomitsemasta rakennusta vandalisoineita joukkoja.

– Rakastamme teitä, olette hyvin erityisiä, Trump sanoi videolla pyytäessään mielenosoittajia lähtemään koteihinsa.

– Näitä asioita sattuu, kun maanvyörymävoitto viedään. Muistakaa tämä päivä ikuisesti! hän tviittasi perään.

Twitter ja Facebook estivät kyseisten postausten jakamisen ja jäädyttivät Trumpin tilit, Facebook ainakin 20. tammikuuta asti.

Mutta seuraako tästä kaikesta presidentille muuta kuin someyhtiöiden näpäytys?

Spekulaatiot käyvät kuumina siitä, syrjäytetäänkö Trump vielä ennen kautensa loppua, jota on jäljellä tässä vaiheessa 12 päivää.

Toimi presidentti sitten kylmän tietoisena tai harhaisena siunatessaan kongressin valtauksen, kumpikin vaihtoehto on vaarallinen miehelle, jolla on käsissään ydinasekoodit.

Joidenkin Trumpin hallinnon jäsenten on kerrottu keskustelleen (siirryt toiseen palveluun) alustavasti tämän erottamisesta.

Teoriassa tapoja olisi kaksi.

Monet yhdysvaltalaiset mediat ja poliitikot ovat jo vaatineet varapresidentti Mike Pencea ja hallitusta aktivoimaan (siirryt toiseen palveluun) perustuslain 25. lisäyksen sillä perusteella, että presidentti on uhka maan järjestykselle ja turvallisuudelle ja siten kykenemätön hoitamaan velvollisuuksiaan. Tällöin Pence ottaisi Trumpin tehtävät välittömästi hoitaakseen.

Toinen tapa olisi Trumpille jo tuttu virkarikossyyte, jonka hyväksymiseen vaadittaisiin senaatin kahden kolmasosan enemmistö ja ainakin muutamia päiviä.

Virkarikos voisi perustua esimerkiksi kansankiihotukseen tai perustuslain noudattamatta jättämiseen, arvioi Missourin yliopiston oikeustieteen professori Frank Bowman Reutersille (siirryt toiseen palveluun).

25. artiklan neljättä kohtaa ei ole aiemmin sovellettu, mutta joidenkin oikeusoppineiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) se antaisi liikkumavaraa viraltapanoon, vaikka presidentti ei olisikaan varsinaisesti työkyvytön, mihin kohdalla on alun perin viitattu.

Jos Trump haastaisi artiklan käytön, mutta Pence ja ministereiden enemmistö pitäytyisivät päätöksessään, kongressi sinetöisi asian. Tosin kongressin ei täytyisi viedä prosessia edes päätyyn asti, jotta se veisi Trumpilta vallan loppukauden ajaksi. Jo se, että edustajainhuone hidastaisi äänestämistä, riittäisi tekemään Pencesta virkaatekevän presidentin. Näin arvioi muun muassa valtiosääntöoikeuden professori Paul Campos AFP:lle.

Jo tällaisten vaihtoehtojen vakavahenkinen punninta kertoo siitä, että Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä velloo täysin tuntemattomilla vesillä.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Trump käytännössä jo sivuutettiin siinä vaiheessa, kun puolustusministeriö ja varapresidentti Pence valtuuttivat kansalliskaartin puuttumaan valtaukseen.

– Luulen, että presidentti sivuutetaan. Tässä vedotaan siihen, että kaikkia presidentin käskyjä ei tarvitse noudattaa, Aaltola sanoi STT:lle (siirryt toiseen palveluun).

Tukijoukko Trumpin ympärillä kutistuu joka tapauksessa. Jo useita Trumpin hallinnon jäseniä on eronnut (siirryt toiseen palveluun) keskiviikon jälkeen. Monet aiemmin Trumpia tukeneet republikaanit ovat esittäneet hurjistuneita kommentteja.

– Presidentin on korkea aika hyväksyä vaalitulos, lopettaa amerikkalaisten harhaanjohtaminen ja torjua väkivalta, sanoi (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi Trumpin uskollisena liittolaisena tunnettu Arkansasin senaattori Tom Cottons.

Varapresidentti Mike Pence, joka on ollut tähän asti järkähtämättömän lojaali Trumpille, irtisanoutui vaalituloksen haastamisesta jo ennen kongressin istuntoa. Senaatin voimakaksikko Mitch McConnell ja Lindsey Graham tekivät samoin kantansa selväksi.

– Yhdysvaltain senaatilla on korkeampi kutsumus kuin loputon puoluepoliittisten hankkeiden kierre, McConnell lausui painokkaassa puheessaan.

McConnell kertoi senaatin edessä, että vaalituloksen vahvistaminen oli hänen 36 vuotta kestäneen poliittisen uransa tärkein äänestys.

Donald Trump oli haukkunut etukäteen kaikki häntä uhmaavat pettureiksi.

Nyt Trump joutuu julistamaan vastustajakseen jopa oman varapresidenttinsä.

Selviääkö Trump loppiaisen näytöksestä ilman suuria seuraamuksia? Se jää vielä nähtäväksi.

Bidenin virkaanastujaiset kolkuttavat ovella, eikä aikaa ole tutuksi tulleisiin poliittisiin jumituksiin.

Pallo on jälleen kerran republikaaneilla. Avainasemassa ovat herrat Pence ja McConnell.

Kongressin kahtiajaon syvyyden tuntien isänmurha vain hetkiä ennen vallanvaihdosta vaikuttaa toiveajattelulta.

Vielä rynnäkön jälkeenkin 138 republikaanien kongressiedustajaa ja seitsemän senaattoria äänesti vaalituloksen vahvistamista vastaan.

Mutta kongressi, joka pakeni istuntosalista väkijoukon hyökätessä, ei ole sama kongressi, joka palasi sinne tunteja myöhemmin.

Republikaanien aika vallankahvassa lähestyy loppuaan. Georgian vaaleissakin tuli tappio.

Jos Trump pääsisi keskiviikon tapahtumista kuin koira veräjästä, näyttäisi siltä, että kongressi hyväksyisi presidentin toiminnan.

Joe Biden on nyt virallisesti vahvistettu seuraavaksi presidentiksi.

Game is over.

Jos tuon vaalituloksen sijaan kongressi haastaisikin Trumpin kapinan perustuslakia vastaan, kyseessä olisi vahva viesti niin ulkomaailmalle kuin tuleville sukupolville ja kansankiihottajille: Yhdysvaltojen demokratian periaatteet eivät jousta loputtomiin.

Samasta syystä oikeustieteen professorit David Landau ja Rosalind Dixon ehdottavat New York Timesissa (siirryt toiseen palveluun), että kongressin pitäisi poistaa Trumpilta oikeus hakeutua enää koskaan julkiseen virkaan.

Seuraavat päivät osoittavat, malttavatko republikaanit luopua lyhyen tähtäimen taktikoinnista – vai onko jäljellä jäljellä edes mitään taktikoimisen arvoista?

Päivitetty kuolonuhrien määrä 8.1. klo 10.11. Lisätty 9.1. klo 10.24 lause "Jos Trump haastaisi artiklan käytön, mutta Pence ja ministereiden enemmistö pitäytyisivät päätöksessään, kongressi sinetöisi asian" ja poistettu kappaleesta linkkaus professoreiden Landau ja Dixon kirjoitukseen.

Lue lisää:

Trump viraltapanon valmistelu on jälleen alkanut – Demokraattijohtaja: Tämä presidentti ei saa olla virassa enää yhtään päivää

Trump kehotti kannattajiaan olemaan villejä ja siitä seurasi historiallinen mellakka, joka eteni näin

Yritettiinkö USA:ssa viime yönä vallankaappausta? Lue tästä, miten väkijoukko pääsi kongressiin ja mitä seurauksia tapahtuneella voi olla

Lue seuraavaksi