1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pelko

Piikkien vilinä koronarokotuskuvissa hirvittää monia – Ex-piikkikammoinen: "Pääsin eroon lapsuuden kammosta lääkärin avulla"

Asiantuntijan mukaan rauhallisten rokotuspotilaiden näkeminen voi poistaa pelkoja.

pelko
Julia Halttunen Turun kävelykadulla
Julia Halttunen on päässyt lapsuuden piikkipelostaan melko hyvin eroon. Minna Rosvall / Yle

TurkuSekä kansainväliset että kotimaiset uutiskuvat vilisevät koronarokotuksia. Henkilöt paljastavat olkavartensa, ja hoitaja painaa piikin siihen. Suomessa rokotusten antamisen aloittamista seurattiin suorissa lähetyksissä sunnuntaina 27.12.2020.

Yksi ihmisryhmä, joka jättää kyseiset lähetykset väliin, on piikkikammosta kärsivät.

Asiantuntijoiden mukaan joka kymmenes suomalainen kärsii piikkikammosta (siirryt toiseen palveluun). Heitä löytyi melko helposti myös Turun kävelykadulta.

Turkulainen musiikkitieteen opiskelija Julia Halttunen on päässyt eroon piikkikammostaan.

– Pääsin eroon lapsuuden piikkikammosta yhden lääkärin avulla. Mutta on se edelleen aika iso se rokotuspiikki. Otan koronarokotuksen heti, kun saan sen. Sitten pääsee taas matkustamaan, pohtii Halttunen.

Teuvo Hautamäki kääntää katseensa, kun piikki tulee kuviin tai omaan olkavarteen.

– En tykkää myöskään, kun näytetään leikkauskuvissa vatsan avaamista. Koronarokotuksen otan, että pääsen matkustamaan, kertoo Hautamäki.

Teuvo Hautamäki Turun kävelykadulla
Teuvo Hautamäki katsoo rokotustilanteessa johonkin muualle kuin piikkiin.Minna Rosvall / Yle

Mauri Niemisen mielestä piikittämistä ei tarvitsisi näyttää.

– Omassa rokotustilanteessa en katso neulaa, vaikka en toisaalta pelkää rokotusta. Ehkä otan toiseksi viimeisenä koronarokotuksen. En ole riskiryhmässä, kertoo Nieminen.

Mauri Nieminen Turun kävelykadulla
Mauri Nieminen odottaa rauhassa koronarokotusta.Minna Rosvall / Yle

Piikkikammo on opittua ja siitä voi päästä eroon

Yle selvitti kesällä 2019 eri fobioita. Tuolloin selvisi, että fobian kanssa voi olla hankala elää.

Turun Perhelääkäreissä vastaanottava psykiatrian erikoislääkäri Jukka Penttinen on huomannut koronan aiheuttamat lisämurheet työssään. Potilaita on alkanut tulla enemmän varsinkin viime viikkojen aikana.

Piikkikammo ei kuitenkaan tuo yleensä vastaanotolle saakka, vaan siitä yritetään päästä eroon omin voimin.

– Uskon, että piikkikammosta kärsivä vain rohkaisee mielensä ja lähtee lopulta rokotukseen. Harvoin joudutaan potilasta rauhoittamaan lääkkeillä. Kyllä sen pelon yli pääsee, arvioi Penttinen.

Psykiatri vetoaa lasten vanhempiin. Pelko on yleensä muistissa jostain lapsuudessa koetusta lääkärikäynnistä.

– Vanhempi ei saisi myötäillä liikaa sitä lapsen luontaista pelkoa. Hänen pitäisi sanoa, että se nipistää vähän, mutta selviät kyllä siitä, neuvoo Penttinen.

Muita kuin piikkeihin liittyviä pelkoja on tullut esiin viime aikoina.

– Yksinäisyys, rahahuolet ja koronaan liittyvät talousmurheet ovat tavallisia. Kun rauhoittelen, että rokotus auttaa, asiakkaat empivät rokotusta.

Monet muistelevat taannoisen sikainfluenssarokotuksen haittavaikutuksia. Haittavaikutuksiin liittyvä pelko on suurempi kuin piikin pelko.

– Vahva näkemykseni on, että nämä uudet koronarokotteet ovat turvallisia. Rokotus kannattaa ottaa, jotta saadaan tämä pirullinen tauti pois päiviltä. Mitä useampi ottaa rokotteen, sitä nopeammin korona hiipuu.

Psykiaitrian erikoislääkäri Jukka Penttinen
Psykiatrian erikoislääkäri Jukka Penttisella on riittänyt potilaita "maanvyöryn lailla". Monet ovat päättäneet puida ahdistustaan vuoden aluksi. Minna Rosvall / Yle

Onneksi ei ole nähty ikäviä rokotuskuvia

Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja ja lääkehoidon opetuksesta väitellyt Virpi Sulosaari myöntää huomanneensa rokotuskuvien suuren määrän televisiolähetyksissä.

Hän on tyytyväinen, että massarokotustilanteissa rokotukset ovat sujuneet hyvin, ja potilaat ovat olleet rauhallisia.

– Onneksi ei ole nähty rokotuskuvia, joissa rokotus olisi ollut ikävä kokemus sille pistettävälle. Kun otettiin ensimmäisiä covid-näytteitä, nähtiin myös vähän epämiellyttäviä video-otoksia, kertoo Sulosaari.

Toisaalta Sulosaari pohtii, että jos koko ajan altistuu näkymälle, se voi arkipäiväistää asiaa ja totuttaa ajatukseen rokotuksen ottamisesta.

Yliopettaja Virpi Sulosaari Turun ammattikorkeakoulusta.
Yliopettaja Virpi Sulosaari kannustaa kertomaan pelosta pistäjälle.Minna Rosvall / Yle

Pistäjälle voi kertoa pelostaan

Yliopettaja Virpi Sulosaari kannustaa potilaita kertomaan pelostaan rokotustilanteessa.

Tilannetta harjoitellaan myös ahkerasti, kun terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan Turun ammattikorkeakoulussa. Pistosten antaminen on keskeinen taito.

– Vaikka rokotteita pandemiatilanteessa annetaan kuin liukuhihnalla, oman pelkonsa voi kertoa. Voi sanoa, että minua voi pyörryttää tai tulla paha olo, neuvoo Sulosaari.

Ammattilainen pystyy huomioimaan pelon, vaikka rokotustahti on kova.

– Käsi kannattaa rentouttaa vaikka tyynyn avulla. Toiset haluavat, että pistäjä kertoo, että nyt pistää. Jotkut haluavat, että puhellaan jostain aivan muusta, ettei huomaakaan sitä pistosta.

Sulosaari kertoo, että myös opiskelijat jännittävät pistosten saamista ja antamista. Oma pelko auttaa ymmärtämään potilaan tilannetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuun alussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista ottaisi koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella sunnuntaihin 10.1.2021 kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Turhanpäiväinen haihattelu tai piikkien näyttäminen ei toimi – kampanjaväki pohtii, millainen viesti saisi epäilevät suomalaiset ottamaan koronarokotteen

Lue seuraavaksi